Pyhä Maa
  • Pyhä Maa
  • Rauha
  • Ihmisoikeudet
  • Kirkko ja Israel
  • Matkailu
  • Blogit
  • Tietoa palvelusta
  • Postia ylläpidolle

Kutsuttuina rakastamaan vastakkainasettelujen maailmassa

6/10/2016

 

Kristityt on kutsuttu itsensä uhriksi antavaan Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseen

PicturePalestiinalaisten luterilainen piispa Munib Younan vieraili Kuopion hiippakunnan synodaalikokouksessa.
Saarna Kuopion hiippakunnan synodaalikokouksen päätösjumalanpalveluksessa Kuopion tuomiokirkossa 28.9.2016

Piispa Munib Younan, Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilainen kirkko.
 
Matt. 22: 34–40

”Kun fariseukset kuulivat, että Jeesus oli tukkinut saddukeuksilta suun, he kokoontuivat neuvonpitoon. Sitten yksi heistä, joka oli lainopettaja, kysyi Jeesukselta pannakseen hänet koetukselle: ”Opettaja, mikä on lain suurin käsky?” Jeesus vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.”
 
Rakkaat sisaret ja veljet,

On aina iloinen asia olla Suomessa. Suomi oli minun kotini elämäni tärkeänä aikana. Kiitos, että kutsuitte minut uudelleen tänne, ja kiitos erityisesti, että kutsuitte minut jakamaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumia kanssanne tänään.

Jeesus sanoi: “Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi” ja ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Kun katsomme maailmaa ympärillämme tänään, huomaamme, että meidän tulee kiinnittää huomiota näihin käskyihin. Huomaamme myös, että nämä käskyt ovat hyvin tarpeellisia tänään. Ympäri maailman ihmiskunta epäonnistuu surkeasti rakkaudessa Jumalaan ja lähimmäiseen.




Read More

Vetoomus pakolaisten puolesta

1/9/2015

 

Maailman johtajille ja kaikille ihmisille, jotka haluvat kuunnella omantuntonsa ääntä,

Kirjoitan teille Jerusalemista kertoakseni näkemykseni siihen vakavaan pakolaiskriisiin, joka koskettaa nyt Lähi-Itää ja 
myös Eurooppaa. Olen itse sekä pakolainen että piispa. Perheeni ja omat elämänkohtaloni velvoittavat minua puolustamaan niitä naisia, miehiä ja lapsia, joiden ruumiit huutoutuvat Välimeren rannoille tai mätänevät kuorma-autoissa Euroopan moottoriteillä. Niiden puolesta, jotka repivät epätoivoissaan itsensä rajojen piikkalankaesteissä ja kärsivät henkihieverissä hätäisesti kokoonkyhätyissä leireissä.

Viime viikkoina emme ole nähneet ainoastaan pakolaisten määrän kasvavan vaan tämän kansainvaelluksen traagisia päätepisteitä, kun hyväksykäytetyt ihmiset ovat menehtyneet hakiessaan pelastusta. Tätä häpeällistä tilannetta ja inhimillistä hätää kansainvälinen yhteisö ei voi enää sivuuttaa. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat eivät ole lomailijoita. Heitä ei ajanut kotoaan seikkailunhalu. He joutuivat jättämään kotinsa väkivallan, terrorismin, poliittisten konfliktien ja köyhyyden seurauksena. Toivottomuus ja turhautuneisuus saa heidät uhraamaan koko omaisuutensa ja henkensä uhalla etsimään turvapaikkaa itselleen ja perheilleen. Kysymys ei ole "aalloista", "massoista" tai "laumoista" vaan ihmisistä, joilla on oikeus tulla kohdelluiksi ihmisarvoisesti ja kunnioittavasti.

Pakolaisena ja Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispana haluan sanoa maailman johtajile seuraavaa:

  1. Maailmanyhteisön ja Euroopan Unionin vastuulla on luoda selkeä menettelytapa, jolla turvapaikanhakija otetaan vastaan. Maailman johtajien on otettava kantaa avoimen ja suojelevan politiikan puolesta ja tehtävä yhteistyötä YK:n  Pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Useimmat maailman uskonnot opettavat vieraanvaraisuutta muukalaisia kohtaan. Jeesuksen mukaan (Matt. 24) maailman kansat tuomitaan sen mukaan kuinka ne ovat kohdelleet köyhiä, nälkäisiä ja kodittomia.  "Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut?" Ja kuningas vastaa heille: "Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle."
  2. Kaikki johtajat ovat suoraan tai epäsuoraan vastuussa tästä pakolaiskriisistä. Sen on aiheuttanut maailmanjärjestelmä, jonka johtajamme ovat rakentaneet. Kysymys ei ole paikallisesta konfliktista. Kansainvälinen yhteisö on vähät välittänyt Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan taikka Israelin ja Palestiinan konflikteista eikä ole auttanut ratkaisemaan niitä. Taloudellisten ja poliittisten intressien vuoksi vuoropuhelun ja rauhanprosessin tukeminen ei ole kiinnostanut johtajia. Alueemme on luisunut sellaiseen kaaokseen, että siellä ovat avautuneet ovet ääriliikkeiden ja terroristien toiminnalle ihmisten epätoivoa hyväksikäyttäen. Lähi-Itä janoaa oikeudenmukaisuutta ja rauhaa, joka ei ainoastaan lopeta pakolaisvirtoja vaan turvaa kodeistaan häädetyille mahdollisuuden turvalliseen kotiinpaluuseen ja elämään demokraattisessa vapaassa valtiossa. 

Sanani ovat jyrkkiä ja suoria, mutta tämän humanitaarisen katastrofin ratkaisemiseksi vaaditaan voimakkaita ja määrätietoisia toimia. Epätoivoiset veljemme ja sisaremme itsevät: "Kuka toivottaa meidät tervetulleiksi? Haluamme oikeutta ja rauhaa!" Jumala kuulee köyhien, sorrettujen ja pakolaisten itkun. Rukoilen, että myös pohjoisen johtajat kuulevat heidän epätoivonsa. Poliittisten johtajien pitää herätä ja nähdä pakolaiset Jumalan kuvina, Jumalan lapsina, jotka ansaitsevat turvaan, huolenpidon ja tasa-arvoiset ihmisoikeudet. He eivät ole vain nopeasti sivuun sysättävä poliittinen ongelma.

Kehotan maailman johtajia ja kaikkia ihmisiä kuulemaan omantuntonsa ääntä ja toimimaan nopeasti sen mukaan ihmisyyden tähden.

Piispa Munib Younan

Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispa

Jerusalemin rukous

2/9/2014

 
Picture
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen ja Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispa Munib Younan alttarilla Jerusalemissa 18.3. 2014.
Maailman rauhanviikko Palestinassa ja Israelissa
Englanninkielinen Kirkkojen maailmanneuvoston aineisto

Kirkkojen maailmanneuvoston Palestiinan ja Israelin ekumeenisen foorumin (PIEF) aloite

21.-27.9.2014


Jerusalemin rukous

Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itse kahleissa heidän kanssaan, muistakaa kidutettuja, tunteehan teidänkin ruumiinne kivun. Hepr. 13:3

Näillä sanoilla rukoilemme kaikkien eri puolilla maailmaa olevien, ja helposti unohdettujen, vankien puolesta. Rukoilemme erityisesti poliittisten vankien puolesta Palestiinassa ja Israelissa.

Read More

Viesti: On Palestiinan aika

2/9/2014

 
Picture
Maailman rauhanviikko Palestinassa ja Israelissa
Englanninkielinen Kirkkojen maailmanneuvoston aineisto

Kirkkojen maailmanneuvoston Palestiinan ja Israelin ekumeenisen foorumin (PIEF) aloite

21.-27.9.2014


Viesti: On Palestiinan aika


”Päästä minun kansani”

Palestiinalaisten ja israelilaisten on aika jakaa oikeudenmukainen rauha.


Read More

Israel-teologia: Suomen kirkon tarkimmin vartioitu salaisuus?

5/8/2014

 
Pyhä Maa onnistui saamaan käsiinsä dokumentin, jossa Suomen kirkko on virallisesti ottanut kantaa Israel-teologiaan. Israel on teema, josta virallinen kirkko on mieluiten vaiennut. Asioihin ovat ottaneet kantaa herätysliikeet. Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseura, mutta harvemmin vankoin teologisin perustein.


Read More

Palestiinan litania rauhan puolesta

23/7/2014

 
Ajankohtainen ja tärkeä rukous; Palestiinan litania Jerusalemista (by piispa Munib Younan, suom. Jukka Helle). Saa käyttää vapaasti.

Liturgi: Kaikkivaltias iankaikkinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Me ylistämme ja kiitämme sinua. Sinä olet ainoa turvamme tässä turvattomassa maailmassa.

Seurakunta: Me ylistämme ja kiitämme sinua, Jumala.

L: Armollinen Jumala, kun Poikasi Jeesus Kristus syntyi ihmiseksi Betlehemissä, sinä tulit yhdeksi meistä ja näin jaoit ja otit omaksesi ihmisyytemme, kärsimyksemme ja ongelmamme.

Read More

Palestiinalaiskristityt haluavat irtisanoutua väkivallasta

29/3/2014

 
Picture
Piispa Munib Younanin haastattelu Der Spiegel, 24.2.2014

Piispa Munib Younan edustaa kristillistä vähemmistöä palestiinalaisalueilla ja Itä-Jerusalemissa. Hän arvostelee avoimesti Israelin miehityspolitiikkaa ja Länsirannan israelilaissiirtolaisten ääriaineisten väkivaltaa - erityisesti silloin kun se kohdistuu kristtyjen pyhiin paikkoihin. Ne jotka vaikenevat tukevat vaikenemisellaan ääriliikkeitä, tähdentää Younan.

Spiegel: Piispa Younan, olette luterilainen kristitty mutta myös myös palestiinalaispakolaisen poika ja sellaisena tuomitsette miehityspolitiikan. Arvostelijanne väittävät että olette vain 10-prosenttisesti kristitty ja 90-prosenttisesti poiitikko. Pitääkö tämä paikkansa?

MY: Olen kirkkokunnan johtaja. Minun tehtäväni ei ole politikoida, mutta kirkko voi toimia uskottavasti vain silloin kun se toimii totuuden velvoittamana oikein. Jos kirkot alkavat pelata valtapelejä, ei ole mahdollista enää pysyä totuudessa.

Spiegel: Mutta otatte yksiselitteisesti kantaa palestiinalaisten puiolesta.

MY: Olen luterilainen ja Palestiinan pakolainen. Siten kannan kansani kärsimystä mukanani. En voi katsoa vaieten miten ihmisiä alistetaan. Dietrich Bonhoeffer teologina ja vastarintaliikkeen taistelijana vaati että kirkon tulee toimia valtion omanatuntona. Olen työssäni päivittäin tekemisissä kolmen valtion: Jordanian, Palestiinan ja Israelin kanssa. Tällöin minun on pakko sanoa mikä on oikein ja mikä väärin.

Spiegel: Monet uskonveljenne Jerusalemissa pidättäytyvät poliittisista kannanotoista.

MY: Heillä on näkemys, mutta he ei tee tarpeeksi. Krisittyjen tehtävä Jerusalemissa on rohkeasti tukea rauhanprosessia. Juutalaisten kansanmurhan takia ymmärrän saksalaisten pidättyväisyyden ja erityissuhteen Israeliin. Kun olen Saksassa sanon tapaamilleni ihmisille: Teidän ei tarvitse lastata kannettavaksenne kaksinkertaista syyllisyyden taakkaa. Jos vaaditte miehityksen lopettamista ja puolustatte kahden valtion ratkaisua, kuka voi syyttää teitä juutalaisvastaisuudesta?

Spiegel: Onko avoin arvostelu parempi keino kuin hiljainen diplomatia?

MY: Jos kukaan ei sano mitään, tilanne pahenee. Siirtolaisten ääriaines hyökkää jatkuvasti kristtyjen pyhiä paikkoja vastaan häpäistäkseen niitä. Vaikeneminen vahvistaa ääriaineksia. He tulkitsevat vaikenemisen toimiensa hyväksymiseksi tai peloksi. Äärielementit haluavat tehdä poliittisesta konfliktista uskonnollisen. Se mitä nämä ääriainekset puuhaavat nyt vaikka Syyriassa kaikkine raakuuksineen voi synnyttää Lähi-Idässä todellisen uskonsodan ja on erittäin vaarallista.

Spiegel: Miten Pyhän Maan kristtyjen pitää suhtautua hyökkäyksiin?

MY: Jokainen hyökkäys on tuomittava tapauskohtaisesti Ne ovat Jumalan vastaista raakuutta. Tästä ei ole pienintäkään epäilystä ja se on sanottava selvästi. Viranomaisten velvollisuus on toimia ja saattaa näiden hyökkäysten tekijät edesvastuuseen. Ratkaisu ongelmaan ei kuitenkaan löydy rikoslaista.

Spiegel: Vaan mistä?

MY: Radikaalismin levittäminen oppilaitoksissa täytyy lopettaa ja sen sijaan tähdentää että vastapuolella ihmiset ovat samanarvoisia ja heillä on samat oikeudet kuin omallakin puolella. Tarvitsemme kestävää suvaitsevaisuuskasvatusta kouluissa, yliopistoissa, kirkoissa, moskeijoissa ja synagogissa.

Spiegel: Ei kai kuitenkaan voida puhua järjestelmällisestä kristittyjen vainosta?

MY: Joskus esiintyy syrjintää, mutta ei vainoa. Turvallisuusjoukot ja sotilaat eivät vielä seiso kirkkojemme edessä. Saan ilmaista itseäni avoimesta ja kenenkään estämättä. Silti kristittyjen tilanne kokonaisuutena johtuu poliittisesta tilanteesta ja on kiinteästi siitä riippuvainen.

Spiegel: Itse johdatte pientä vain 3000 jäsenen suuruista kirkkoa. Kuuluuko kristittyjen ääni ylipäätään Pyhässä Maassa?

MY: Saan usein kuulla, että kuulun vähemmistöön. Poliitikot ajattelevat, että meillä ei ole merkitystä kun meitä on niin vähän. Meillä on kuitenkin keskeinen rooli uskontojen välisessä vuoropuhelussa. Näemme paljon vaivaa demokraattisen ja nykyaikaisen kansalaisyhteiskunnan idean tukemiseksi. Sellainen voi puolustaa myös sosiaalisia, poliittisia ja uskonnollisia vapauksia. Näihin päämääriin pyrimme diakoniatyön ja kasvatuksen avulla. Näin voimme vaikuttaa yhteiskuntaan.

Spiegel: Mikä on ollut vaikein hetki työssänne piispana?

MY: On ollut usein hyvin vaikeaa pitää kaikki pallot ilmassa samanaikaisesti. Eniten minua vaivaa, kun minut määritellään kuulematta näkemyksiäni.

Spiegel: Olette myös Luterilaisen maailmanliiton presidentti ja valmistelemassa reformaation 500-vuotisjuhlavuotta. Mitä Luther teille merkitsee?

MY: Hyvin paljon. Armollinen Jumala on minulle tärkeä. Kun teen virheitä ja väärin, tiedän että Jumala ottaa minut huostaansa sellaisena kuin olen ja vahvistaa armollaan.

Interview mit Bischof Munib Younan. (C) Der Spiegel.

Pyhän Maan luterilaisten profeetallinen johtaja saarnaa oikeudenmukaisuudesta

13/10/2012

 
Picture
Profeetan ääni kuuluu Jerusalemista yli maan piirin myös meidän aikanamme. Jolla on korvat se kuulkoon... Ääni kuuluu Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispalle Munib Younanille, joka on palestiinalaisten luterilaisten pienen kirkon johtaja.

Our Shared Witness: A Voice for Justice and Reconciliation. Munib A. Younan. Fred Strickert, editor. Minneapolis: Lutheran University Press, 2012. 235 pages, $20, perfectbound. www.lutheranupress.org.

Munib Younan ei oikein istu monien ennakkokäsityksiin palestiinalaisesta. Hän on suorittanut teologian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Kansansa kärsimysten keskellä Munib Younan on kehittänyt vahvan raamatullisen vapautuksen teologian, jonka mukaisesti hän saarnaa vapautusta vangituille ja oikeutta sorron alla eläville. Ei ihme, että tämä arabikosmopoliitti on valittu luterilaisen maailmanliiton presidentiksi. Englanninkielen taitoisille on tarjolla erinomainen mahdollisuus tutustua piispa Younanin ajatteluun hänen uuden kirjansa Yhteinen todistuksemme: Ääni sovinnon ja oikeuden puolesta (2012) myötä.

Younan syntyi sodan aikana, Israelin itsenäistymisen vuonna 1948, Jerusalemin vanhassa kaupungissa, jonne vanhemmat olivat paenneet sotaa. Perhe oli ortodoksinen mutta luterilaisuus teki vaikutuksen luterilaisen kirkon koulua käyneeseen Munibiin. Younan vihittiin papiksi 1976 ja hän on palvellut pastorina Jerusalemissa, Beit Jalassa ja Ramallahissa. Vuodesta 1988 Younan on ollut Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispa. 

Nyt ilmestyneessä kirjassa on 27 Younanin tekstiä, jotka on toimittanut parhaillaan Jerusalemissa työskentelevä Tri Fred Stickert Wartburg Collegesta Iowasta. Kirjoitukset käsittelevät Pyhän Maan luterilaisuutta sen 170-vuotisen historian aikana saksalaisten lähetystyöstä aina itsenäisen kirkon historiaan. Erityisesti painottuu luterilaisen diakonian, terveydenhuollon ja koulutuksen merkitys koko palestiinalaiselle yhteiskunnalle uskontoon katsomatta. Luterilaisen kirkon koulut ja Augusta Victorian sairaala palvelevat kaikkia palestiinalaisia. Kouluissa kristittyjen ja islaminuskoisten lasten määrä on jokseenkin tasoissa.

"Kutsumuksemme on auttaa ihmisiä kansallisuuteen, kansalaisuuteen, yhteiskuntaluokkaan, polittiseen katsantokantaan tai uskontoon katsomatta" tähdentää piispa Younan. "Tehtävämme ja velvollisuutemme on palestiinalaisina uskollisesti ja vastuullisesti rakentaa tätä yhteiskuntaa nykyaikaiseksi kansalaisyhteiskunnaksi."

Luterilaiset elävät Pyhässä Maassa vähemmistön vähemmistön vähemmistönä. Israelin puolella he ovat vähemmistökansallisuus, uskonnon puolesta kristittyinä vähemmistössä juutalaisten ja muslimien rinnalla ja kristittyjen keskuudessa pieni sirpalevähemmistö luterilaisina. "Palestiinan luterilaiset ovat kehittäneet oman kontekstuaalisen teologian, joka kumpuaa Raamatun lupauksista ja ilosanomasta maahan poljetuille sekä polittiisen sorron alaisille. Se todistaa rauhan ja oikeudenmukaisuuden toivosta". 

Palestiinalaisluterilaisten elinpiirissä myös toisten uskontojen kohtaaminen on väistämätöntä ja dialogin onnistuminen elintärkeää. Munib Younan on Pyhän Maan Uskontojen Neuvoston perustajajäseniä ja kantava voima juutalaisten, kristittyjen ja islaminuskoisten uskonnollisten johtajien vuoropuhelun ylläpitämisessä. Younan lainaa saksalaisteologi Hans Kungia: "Jos uskonnot eivät voi saavuttaa rauhanomaista rinnakkaineloa ilman dialogia. Ilman sopusointua uskontojen kesken myöskään kansat eivät voi saavuttaa rauhaa." 

Younan on kiinnittänyt huomiota ääriliikkeiden vahvistumiseen ja kehottaa etsimään ristiriitojen ja eroavuuksien sijaan yhdistäviä tekijöitä. "Meidän on lakattava kiroamasta toisiamme Jumalan nimissä ja sen sijaan nähtävä Jumalan työ toinen toisissamme. Silloin opimme toisiltamme ja pääsemme kasvamaan yhdessä -  voimme yhdessä rakentaa rauhan maailmaa. Kristittyjen on paras siivota oma pesänsä ja käydä keskustelu kristillisestä sionismista ennenkuin alkavat syyttää toisia ekstremismistä.”

Kristittyjen tehtävä on työskennellä rauhan puolesta Pyhässä Maassa. Vähemmistönä kristityille tarjoutuu tilaisuus toimia sillanrakentajina koska heitä ei koeta uhkaaviksi. Palestiinan luterilaiset haluavat työskennellä avoimesti ja rohkeasti kaikkien niiden juutalaisten, islaminuskoisten ja toisten kristittyjen kanssa, jotka haluavat tukea rauhantyötä ja etsiä yhteistä arvoperustaa.

Younanin mukaan "Rauhanneuvottelut voivat onnistua vain jos uskonnot otetaan mukaan neuvotteluihin. Jos uskontoja ei sitouteta työskentelemään rauhan puolesta ja ne jäävät sivuraiteelle, uskonnot tarjoavat helpon väylän ääriainesten kiihotukselle. Silloin uskonnosta tulee osa ongelmaa eikä osa ongelman ratkaisua. Uskon, että uskonnoilla voi olla keskeinen rooli rauhanomaisen ratkaisun synnyttämisessä."

Charles P. Lutzin kirja-arvostelun "Prophetic leader of Palestinian Lutherans preaches peace and justice with power" pohjalta. Julkaistu Metro Lutheran-lehdessä Minneapolisissa.

Laadunvalvonta näköjään petti pahasti - kirjoitusvirheet on nyt yritetty korjata. Ylläpito 15.10. 2012.

Rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta - ELCA Susquehanna

1/8/2012

 
Evangelical Lutheran Church of America - Susquehanna SynodELCAn aluesynodi ottaa kantaa kirkon suosituksiin Lähi-Idän rauhantyön tukemisesta, kiteyttää perustelut ja linjaa toimintaa.

Tausta:

  • ELCA:n vuonna 2005 käynnistämä yleiskirkollinen strategia Lähi-Idän rauhantyön tukemiseksi erityisesti koskien Israelin ja miehitettyjen palestiinalaisalueiden tilannetta. Strategian pohjalta käynnistetty "Peace not Walls"-kampanja.
  • Luterilainen raamattunäkemys, joka korostaa sitä, että Jumala rakastaa ihmisiä ja on tullut keskuuteemme tuomaan pelastuksen sekä kirjoitetussa sanassaan toivon, eheytymisen ja sovinnon viestin koko luomakunnalle.
  • Luterilainen teologia ei hyväksy kristillisen sionismin perustana olevaa premilleniaalista dispensationalismia (ylöstempauksen teologiaa), joka opettaa, että maailma on paha paikka ja Kristus tulee rankaisemaan väärintekijöitä, pelastamaan oikeamieliset uudelleenrakentamalla Jerusalemin temppelin.
  • Kristllinen sionismi vaikuttaa voimakkaasti Yhdysvaltojen Lähi-Idän politiikkaan ja sen opetusten väitetään/ymärretään edustavan kristllistä näkemystä Lähi-Idän kysymyksiin.
  • Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispa ja luterlaisen maailmanliiton presidentti Munib Younan on määritellyt kristillisen sionismin harhaopiksi ja pyytänyt maailman luterilaisia torjumaan sen opetukset.
  • Olemme kuulleet selvän kehotuksen Palestiinan luterilaisilta, jotka ovat olleet mukana laatimassa Kairos-dokumenttia ja uskomme sen kuvaavan kutsumustamme kristittyinä toimia rauhan puolesta. 
  • Kirkkomme (Peace not Walls-kampanjan kautta) tuottama materiaali valottaa asiaa rauhantyön ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta (The Dividing Wall DVD, “Water from the Rock: Lutheran Voices from Palestine” “Peace Not Walls: Making a Difference in the Holy Land”).
  • Kirkon johtava piispa Mark Hanson ovat näyttäneet esimerkkiä vastuullisen teologian ja politiikan muotoilemisessa koskien rauhantyötä Pyhässä Maassa, kirkkojen roolia siinä ja vaikuttamista kansallisen tason ulkopolitiikkaan.

Suosittelemme että
  • Seurakunnat 1) tutkivat ja hyödyntävät Kairos-dokumenttia todistuksena palestiinan kristittyjen sitoutumisena rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolustamiseen, 2) perehtyvät kristillisen sionismin vaikutuksiin Israelissa ja Palestiinassa ja asenteisiin Lähi-Idän konfliktia koskien sekä 3) tutkivat kuinka luterilaisen kirkon opetus voi ohjata meitä toimimaan rauhantekijöinä Lähi-Idässä
  • Kehotamme kaikki rakentamaan yhteyttä luterilaisiin sisariin ja veljiin Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisessa kirkossa, sen seurakunnassa ja kouluissa, tukemaan heitä ja rukoilemaan heidän työnsä puolesta. Erityisesti suosittelemme seurakuntia ohjaamaan varoja em. kirkon koulujen oppilaiden stipendeihin.
  • Rohkaisemme seurakuntia järjestämään pyhiinvaellusmatkoja Pyhälle Maalle siten että matkoilla vieraillaan pyhillä paikoilla sekä Israelissa että Länsirannalla, tavataan sekä palestiinalaisia että israelilaisia ja kuullaan kokemuksia  luterilaisilta sisarilta ja veljiltä, jotka asuavat alueella.
Esityksen tekijät Pastorit Tim Seitz-Brown, Allan Wysocki, Sandra Mackie, Terry McCarthy, Fredrica Meitzen
30.4. 2012
Alkuperäinen dokumentti (engl.).

Ei väkivallalle Jumalan nimissä

8/3/2012

 
27.02.2012 Konferenssi "Väkivalta Jumalan nimissä - Joosuan sanoma vaihtuvissa konteksteissa. "

Minä ja minun perheeni palvelemme Herraa." (Joosua 24:15)

Maailma on täynnä väkivaltaa. Liian usein Raamatussa olevia väkivaltaisia kertomuksia käytetään pikemminkin lietsomaan kuin ehkäisemään maailman väkivaltaa. Meidät on tämän vuoksi kohtaamaan Raamatun teksteissä oleva väkivalta niin, että niiden kautta voimme työskennellä maailman rauhan puolesta. Kristittyinä meidän reaktiomme tuskaan on empatia. Meidän pyrkiä rakastamaan ja kunnioittamaan niitäkin, jotka voivat olla vihollisiamme.

Palestiinan ja Israelin ekumeeninen foorumi (PIEF) ja Kirkkojen maailmanneuvosto kokosivat 23.-27.2. 2012 Hofgeismariin Saksaan kristittyjä ja juutalaisia eri puolilta maailmaa yhteistyössä Saksan evankelisen kirkon (EKD) ja Kurhessen-Waldeckin evankelisen kirkon kanssa. Päivittäiset liturgiat ja rukouksen harjoittaminen avasivat tekstien hengellisiä ulottuvuuksia. Konferenssissa pyrittiin vahvistamaan uskontojen välistä pohdiskelua Israelin ja Palestiinan konfliktin teologisista ulottuvuuksista. Aikaisempien Ammanissa, Bernissä ja Balamandissa järjestettyjen kokousten tavoin Hofgeismarissa pyrittiin lisäämään yhteistä ekumeenista tietoisuutta niistä viitekehyksistä, joissa Raamatun tekstejä luetaan ja teologisia tulkintoja muotoillaan sekä erityisesti osoittamaan niitä haasteita joita näihin kontekstuaalisiin tulkintoihin liittyy.

Joosuan kirja valittiin konferenssin pohjatekstiksi koska siitä esitetään ilmeisiä viittauksia koskien oikeutta maahan ja se linkittyy uskonnon jo väkivallan suhteiden tematiikkaan. Monet juutalaiset ja krisilliset liikkeet myös käyttävät usein Joosuan kirjaa perustellakseen nyky-Israelin miehitystä ja siirtokuntien rakentamista [Palestiinalaisalueilla].

Bernin kokouksessa painotettiin, että "Raamattua ei saa käyttää perustelemaan sortoa tai nykyajan päivänkohtaisten tapahtumien yksioikoisena kommentaarina, jolla pyhitetään Israelin-Palestiinan konflikti ja pyritään siirtämään huomio 
pois sen sosiaalis-poliittisista, taloudellisista ja historiallisista ulottuvuuksista." Joosuan kirja myyttisine kuvauksineen suunnitellusta kansanmurhasta, joukkomurhista, etnisestä puhdistuksesta, orjuudesta ja rotuerottelusta on äärimmäisen provokatiivinen teksti. Eräät tekstin preskriptiivisenä ottavat tulkinnat voivat johtaa hyvin vaarallisiin johtopäätöksiin. Tietoisena tästä, konferenssi keskittyi tutkimaan Raamattua työryhmissä ja yhteisistunnoissa, kuulemaan alustuksia koskien kirjan eksegeettistä, historiallista taustaa ja nykyajan merkitystä sekä vertaamaan sitä väkivaltaan muissa Raamatun kertomuksissa.

Kokous suurena siunauksena oli laaja maailmanlaajuinen osanotto ja sen mukaiset  monipuoliset näkökulmat. Aikaisemmissa kokouksissa on onnistuttu hyvin synnyttämään vuoropuhelua peilaamalla Palestiinan kristittyjen ja läntisen kristinuskon tulkintoja juutalaisiin näkemyksiin. Hofgeismarissa keskustelu laajeni, kun mukaan oli kutsuttu juutalaisten edustajat ja laajennettu näkökulma maailmanlaajuiseksi. Lähi-Idän ja lännen kirkkojen lisäksi edustettuina olivat Latinalainen Amerikka, Afrikka ja Itä-Aasia. Yhdessä vietetty aika ja keskustelut osoittivat, että avoimet keskustelut ovat mahdollista eri taustoista tulevien ihmisten kesken ja erityisen hedelmällisiä, kun ollaan yhteisten pyhien tekstien äärellä. Laaja-alainen näkemysten kuuleminen myös osoitti hyödyllisellä tavalla ettei ole kysymys vain tekstien uskonnollisesta tulkinnasta vaan myös siitä kuinka se mitä tapahtuu Lähi-Idässä vaikuttaa ihmisiin ympäri maailman.

Monipuolisen osallistujakunnan pohjalta Hofgeismarissa käsiteltiin useita eri lähestymistapoja käsillä olevaan kysymykseen. Kaikenaikaa oli selvää, että tekstejä on mahdollista tulkita usealla eri tavalla ja jokainen lähestyy Raamattua oman viitekehyksensä kautta. Kristityille esimerkiksi on apua Vanhan Testamentin tekstien ymmärtämiseen siitä että pohjana on kristologinen tulkinta tai sellainen tulkinta, jossa Vanha Testamentti tulkitsee itse itseään. Kummassakin tapauksessa Vanhan Testamentin keskeinen merkitys osana elävää kristittyjen Raamattua korostuu.

On myös monia ongelmallisia tapoja lähestyy Raamatun todistusta. Monissa valtavirran kirkoissa on tavallista, että tutkijat ja pastorit tuottavat hyvää eksegeettistä tulkintaa, mutta eivät kiinnitä huomiota tulkinnan merkitykseen ihmisille tämän päivän
maailmassa. Toisaalta kirjaimellinen ja pintapuolinen tapa lukea Raamattua osoittaa epäkunnioitusta tekstiä itseään kohtaan ja voi johtaa seuraamuksiin, joissa ihmisarvoa ei enää kunnioiteta.

Jotkut kristityt ja juutalaiset käyttävät Joosuan kirjaa puolustaakseen väkivaltaa. Erilaiset hermeneuttiset lähestymistavat ja tulkintavaihtoehdot tarjoavat useita mahdollisia tapoja lähestyä tekstiä. Valitsimme tulkinta-avaimeksi oikeudenmukaisuuden (justice). Siihen liittyviä teemoja ovat etiikka, ihmisoikeudet sekä sosioekonominen todellisuus mukaanlukien ahneus. Oikeudenmukaisuus itsessään on kiistanalainen kategoria, joka johtaa hedelmälliseen keskusteluun sekä kristinuskon sisällä että uskontojen välillä. Keskeistä oikeudenmukaisuuskäsitteeeseen perustuvalle Raamatun tulkinnalle on vastuullisuuden luonteen ymmärtäminen. Joudumme vastaamaan Jumalan ja yhteisöjemme edessä, ottamaan vastuuta historian ja nykyajan todellisuudesta mukaanlukien antisemitismi ja palestiinalaisten karkotuksen katastrofi. Suhteessa muslimeihin joudumme vastuuseen islamofobiasta. Joudumme vastuuseen niille, jotka ovat heikkoja ja sorrettuja esimerksi siirtomaavallan alaisina.

Kokouksessa todettiin, että uskonnolliset tekstit, joita käytetään poliittisen ja sotilaallisen vallankäytön perustelemiseen voivat olla erittäin haitallisia. Palestiinan kristityt osoittivat, kuinka Joosuan kirjan teksteillä poliittista ja uskonnollista merkitystä heille. Voimakkaat uskonnolliset ryhmät ovat perustelleet näillä Vanhan Testamentin teksteillä Palestiinalaisalueiden miehitystä ja Israelin siirtokuntien rakentamista. Palestiinan kristittyjen kohdalla tämä on merkinnyt konkreettisesti yhteyden katkeamista omaan maahan mutta myös vieraantumista oman kristillisen uskon keskeisistä teksteistä. Palestiinalaiskristityt puolustavatkin Vanhan Testamentin kokonaisvaltaista tulkintaa, joka tue niitä historiallisia ja poliittisia prosesseja jotka tuottavat heidän elämäänsä kärsimystä.

Joosuan kirjan teksti on täynnä väkivaltaa, jota esiintyy myös muualla Raamatussa. Väkivallan muotoja ovat paitsi tappaminen myös alistaminen, eristäminen, oikeuksien riistäminen ja rakenteellinen väkivalta. Myös sukupuolittunut tekstien tulkinta avaa uusia näkökulmia raamatun teksteihin ja poliittiseen todellisuuteen. On välttämätöntä puolustaa luovia ja rauhanomaisia tapoja rakentaa rauhaa ja vastustaa sortoa ja väkivaltaa. Muistamme saksalaisen teologin Dietrich Bonhoefferin opetusta, että Raamattua pitää lukea alhaalta käsin niin, että Raamatun kertomukset voimaannuttavat sorrettuja hakemaan itse vapautustaan.

Joosuan kirja rakentaa merkityksiä ja kansallista muistia. Voi olla hyvin väkivaltaista kieltää kansallinen muisti joiltakin yhteisöiltä ja kansainvälinen muistinmenetys voi merkitä niiden olemassaolon oikeuden kiistämistä.

Joosuan kirja on ollut teksti, jolla on pyritty oikeuttamaan Afrikan, Latinalaisen Amerikan, Pohjois-Amerikan, Australian ja Lähi-Idän maiden siirtomaavaltaa. Siirtomaavalta on synnyttänyt väkivallan perinteen entisiin siirtomaihin. Kirkkojen tehtävä on toimia siellä, missä noiden historiallisten toimien ja ideologioiden käyttövoimana on ollut uskonnollinen vakaumus. Kun kirkot tuomitsevat uskonnollisesti perustellun väkivallan, emme saa unohtaa että näin tapahtuu tilanteessa, jossa kirkkojen oma valta vähenee. Tosin voimme tunnistaa kirkon profeetallisen äänen myös toisenlaisina aikoina. Uskonnollinen väkivalta on kuitenkin ollut Euroopan yhteiskuntien elämän vakituinen piirre viime aikoihin asti. Uskonsodista on opittu, että poliittiset järjestelmät, jotka sallivat uskonnolliset erot ja joissa kaikki ovat samanarvoisia lain edessä, ovat parempia. Tällainen lännen itsekritiikki voi olla avuksi, kun tarkastelemme niitä ideologioita ja valtarakenteita, jotka toimivat Israelin-Palestiinan konfliktissa.

Viestimme on selvä: Ei enää väkivaltaa Jumalan nimissä!

Autuaita murheelliset: He saavat lohdutuksen.
Autuaita kärsivälliset: He perivät maan.
Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.
Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen. (Matt 5).

Lähde: Alkuperäinen dokumentti(englanniksi) © Kirkkojen maailmanneuvosto Kirkkojen maailmanneuvosto vaalii ja edistää kristittyjen yhteyttä uskossa, todistuksessa ja maailmanlaajuisessa palvelutehtävässä rauhan ja oikedenmukaisuden toteuttamiseksi maailmassa. Tämä kirkkojen välinen ekumeeninen yhteisö perustettiin vuonna 1948. Nyt sen jäseninä on 349 protestanttista, ortodoksista, anglikaanista ja muuta kirkkoa, jotka edustavat maailmanlaajuisesti yli  560 miljoonaa kristittyä. yli 110 maassa. Kirkkojen maailmanneuvosto toimii läheisessä yhteydessä roomalaiskatolisen kirkon anssa. Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri on pastori, tohtori Olav Fykse Tveit Norjan luterilaisesta kirkosta. Järjestön päämaja on Genevessä Sveitsissä
<<Previous
    Picture
    Seuraa helposti Pyhä Maa -uutisia Facebookin tai Twitterin kautta.

    RSS Feed

    Arkisto

    December 2021
    April 2021
    December 2020
    June 2020
    April 2020
    January 2020
    December 2019
    April 2019
    December 2018
    March 2018
    December 2017
    April 2017
    February 2017
    December 2016
    October 2016
    August 2016
    March 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    April 2015
    March 2015
    December 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014
    April 2014
    March 2014
    February 2014
    January 2014
    December 2013
    November 2013
    March 2013
    December 2012
    October 2012
    September 2012
    August 2012
    June 2012
    April 2012
    March 2012
    February 2012
    January 2012
    October 2011
    September 2011
    June 2011
    April 2011
    March 2011
    February 2011
    January 2011
    December 2010
    November 2010
    October 2010
    September 2010
    August 2010
    July 2010
    June 2010
    May 2010
    April 2010

    Aiheet

    All
    Adventti
    Arabikevät
    Beetlehem
    Boikotti
    Eappi
    Ecot
    Egypti
    Ekstremismi
    Ekumenia
    Elca
    Etelä-Afrikka
    Gaza
    Goldstonen Raportti
    Hamas
    Ihmisoikeudet
    Islam
    Islam Ja Kristinusko
    Israel
    Itsenäisyys
    Jari Jolkkonen
    Jerusalem
    Jordania
    Joulu
    Juutalaisuus
    Kairos Palestiina
    Kanada
    Kansalaisyhteiskunta
    Katolinen Kirkko
    Kirkko
    Kirkkojen Maailmanneuvosto
    Kirkot
    Knesset
    Koptit
    Koulutus
    Kristillinen Sionismi
    Kristinusko
    Kuopion Hiippakunta
    Lähi Idän Kristityt
    Lähi Idän Kristityt
    Lähi Itä
    Lähi Itä
    Länsiranta
    Länsiranta
    Luterilainen Maailmanliitto
    Matkailu
    Mitri Raheb
    Munib Younan
    Oecd
    Pääsiäinen
    Pääsiäinen
    Pääsiäinen
    Palestiina
    Palestiinan Kristityt
    Pyhä Maa
    Pyhä Maa
    Pyhiinvaellus
    Rauha
    Rauhankasvatus
    Rauhanneuvottelut
    Rukousviikko
    Ruotsin Kirkko
    Siirtokunnat
    Suomen Kirkko
    Teologia
    Terrorismi
    Uskonnonvapaus
    Uskonnot
    Yhdysvallat
    Yk
    Ylösnousemus
    Ylösnousemus
    Ympäristökasvatus

Powered by Create your own unique website with customizable templates.