Palestiinan kristityt ovat maan alkuperäisiä asukkaita. He ovat asuneet Pyhässä Maassa Jeesuksen ajoista lähtien. Jeesuksen opetus rauhasta ja rakkaudesta levisi heidän kotimaastaan ympäri maailman. Aikoinaan kristityt olivat enemmistönä maan asukkaista mutta poliittisten muutosten vuoksi heidän osuutensa väestöstä oli pienentynyt 10 prosenttiin vuoteen 1948 mennessä. Tuolloin palestiinalaiset pakenivat asuinsijoiltaan Israelin valtion perustamisen yhteydessä.

Israelin miehityksen aikana Länsirannalla heidän osuutensa on kutistunut 2 prosenttiin väestöstä. Syynä on ollut ensisijaisesti kristittyjen muutto muihin maihin paremman elämän toivossa.

Palestiinan kristityt ovat laatineet Kairos Palestiina -vetoomuksen, jossa vaaditaan rauhanprosessin nopeuttamiseksi väkivallattomia painostustoimia Israelia vastaan. Myös ekumeeninen vapautuksen teologian keskus Sabeel on ottanut kantaa eettisiin investointeihin Israelissa ja Pyhässä Maassa 2006 jo ennen Kairos-dokumentin julkaisua. Kirkot ovat jossain määrin kiinnostuneet Palestiinan kristittyjen rauhanaktivismista ja vetoomuksista. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa isoimmat kirkkokunnat ovat käsitelleet Israelin-Palestiinan konfliktia ja tarpeellisia toimia. Tuloksena on ollut kannanottoja ja julkilausumia, näkyvyyttä tiedotusvälineissä sekä suosituksia.  Yhdysvaltojen osalta toiminnasta löytyy tietoa FOSNA-verkkosivuilta (Friends of Sabeel North America).

Kristityt ovat osa Palestiinan kansakuntaa ja kamppailevat yhdessä sen kanssa kansan itsemääräämisoikeuden saavuttamiseksi. Muiden tavoin kristityt ovat kärsineet väkivaltaisestä ja häikäilemättömästä miehityksestä. Kristityt kokevat että heidän edessään totuuden hetki - Kairos-hetki.

Uuden poliittisen aktivismin taustalla on heräämisen siihen että kristittyjen on korotettava äänensä. Myös heidän on vedottava omien verkostojensa kautta, että kansainvälinen yhteisö heräisi. Toimettomina on seurattu yhä uusien julkilausumien ja päätöslauselmien virtaa ilman että mitään muutosta tapahtuu. Kristityt haluavat myös puhua alueen johtajille, kristillisten kirkkojen johtajille ympäri maailman ja vedota palestiinalaisten ja israelilaisten yhteisöihin ja herättää niitä toimimaan.

Vuonna 2009 julkaistua Kairos-julistusta inspiroi toivo ja rakkaus, joka syttyi rukoukseen keskittyneessä  maallikoiden ja papiston - miesten ja naisten - ryhmässä. He halusivat todeta selvästi että miehitys on edustaa syntiä ja pahuutta ja sen on päätyttävä. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus nousta vastustamaan pahaa; mutta ei pahalla vaan hyvällä. Kairos-julistus oli kutsu rauhan puolustamiseen väkivallattoman vastarinnan keinoin.

Toisen intifadan alkamisesta asti ja sen aiheuttaman kärsimyksen johdosta, monet palestiinalaiset kansalaisjärjestöt ovat kutsuneet palesiinalaisia ja heidän tukijoitaan käyttämään väkivallattoman vastarinnan keinoja. Säännölliset rauhanomaiset mielenosoituksen maan anastamista ja rotuerottelumuuria vastaan alkoivat Bilinissä jo tammikuussa 2005 ja ovat nyt levinneet eri puolille Palestiinalaisaluetta. Niitä tukemaan ovat liittyneet monet israelilaiset ja kansainväliset solidaarisuusliikkeet.

Kirkot, jotka ovat tukeneet tätä rauhantyötä ovat kohdanneet voimakasta kritiikkiä ja vastustusta. Monet kirkot ovat kuitenkin rohkeasti liittyneet tukemaan Kairos-julistusta. Toiset ovat olleet haluttomia ottamaan kantaa pelätessään uskontojen välisen dialogin vaikeutumista juutalaisuuden kanssa (?) mikäli ne asettuisivat vastustamaan Palestiinan miehitystä. Ehkä ne eivät ole pohtineet loppuun asti, mikä tällaisen vuoropuhelun tarkoitus sitten on, jos se auta siihen osallistuvia löytämään yhteistä eettistä pohjaa ja toimimaan moraalisesti oikein ihmisyyden toteuttamiseksi. Jos vuoropuhelu edellyttää että totuus ja oikeudenmukaisuus pitää tukahduttaa ja siitä ei saa puhua, se muuttuu erittäin haitalliseksi ja tekopyhäksi toiminnaksi.

Jotkut länsimaiden kirkkojen johtajat ovat huolestuneet siitä että Pyhän Maan kristityt muuttavat pois kotimaastaan. Lukuisissa seminaareissa ja kokoontumisissa käsitellään selvityksiä ja tutkimuksia, jotka paljastavat tilanteen vakavuuden. Asiaa on kuitenkin tutkittu tarpeeksi: Syy lähtöön on yksiselitteisesti Israelin laiton sotilaallinen miehitys, joka estää kaikilta palestiinalaisilta - sekä muslimeilta että kristityiltä - edes etäisesti normaalia muistuttavan elämän ja tukahduttaa kaiken toivon paremmasta.

Beetlehemin ympäristö, jonka kohtalosta monet kristityt ulkomailla kantavat huolta, on menettänyt suurimman osan maa-alastaan Israelin laittomille siirtokunnille. Sen on eristetty Jerusalemista muurilla joka luikertelee alueen halki. Kirkkojen täytyy uudestaan ja uudestaan kiinnittää ihmisten huomiota siihen miten raakalaismainen miehitysvalta seillä tuhoaa kulttuurin, talouden ja riistä ihmisiltä heidän kaikki perustavanlaatuiset ihmisoikeutensa.

Miehityksen takia sekä kristittyjä että muslimeja muuttaa pois alueelta, mutta koska kristittyjen määrä on niin pieni, heidän lukumääränsä väheneminen tarkoittaa, että Palestiinan yhteisö menettää yhden tärkeän kulttuurisen elementin. Kristityt ovat olleet yhteiskunnassa aktiivinen joukko, jonka ääni on kuulunut ja joka on merkittävästi panostanut yhteisön kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

Käännetty referoiden Samia Khoyryn artikkelista, joka on julkaistu mennoniittien keskuskomitean rauhantoimiston uutiskirjeessä. Alkuperäinen lähde.

Tiistai 20.7. 2010
Australian kirkkojen kansallinen neuvosto

Australian kirkot vetoavat yhdessä rauhan puolesta Israelissa/Palestiinassa. Seitsemännessä foorumissaan viime viikolla Australian kirkkojen kansallinen neuvosto ilmoitti, että se haluaa yhtyä vetoomuksiin, joilla vaaditaan Israelin miehityksen lopettamista Palestiinassa ja tuomitaan kaikki konfliktiin liittyvät terroriteot.

Kirkkojen neuvosto haluaa osoittaa solidaarisuutta Palestiinan kristityille ja kehottaa jäsenkirkkoja ja Australian yhteiskuntaa harkitsemaan miehitetyillä palestiinalaisalueilla Israelin siirtokunnissa tuotettujen tuotteiden boikottia.

Neuvoston pääsihteeri pastori Tara Curlewis toteaa: "Pyydämme jäsenkirkkoja harkitsemaan tiettyjen tuotteiden boikotoimista sillion kun ne on tuotettu Israelin siirtokunnissa palestinnalaisalueella. Näiden toimien toivotaan vaikuttavan niin, että oikeudenloukkaukset lakkaavat ja pysyvä rauha saavutetaan".

Yhdistyneen kirkon ja anglikaanikirkon tukemassa aloitteessa vahvisteaan Israelin ja Palestiinan olemassaolon oikeutus itsenäisinä valtioina kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä.  Aloitteessa todetaan, että on välttämäöntä lopettaa miehitys nopeasti ja rauhanomaisesti neuvottelutuloksen pohjalta kansainvälistä oikeutta ja YK:n päätöslauselmia noudattaen.

Pastori Curlewis sanoi: "Kirkkojen neuvosto seuraa tyydytyksellä Gazan saarron lieventämistä viime päivinä ja toivoo saarron lopettamista. Kirkkojen neuvosto haluaa osoittaa tukensa oikeudenloukkauksista ja vääryyksistä kärsivälle Palestiinan kansalle ja toimii väärinkäytösten lopettamiseksi." Kirkkojen neuvoston kanta ilmoitetaan Australian pääministerille, ulkoministerille, parlamentinjäsenille, Juutalaisneuvostolle sekä Australian islamilaisille neuvostoille.

Australian kirkkojen neuvoston avustusjärjestö "Act for Peace" kannustaa kirkkoja ympäri Australian avustamaan boikotin toimeenpanossa ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla tuetaan oikeudenmukaiseen rauhaan ja konfliktin tasapuoliseen ratkaisuun tähtääviä aloitteita.

KMN 2.7. 2010

Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri pastori tri. Olav Fykse Tveit onnittelee Ison Britannian kansallista metodistikonferenssia tärkeästä askeleesta Israelin ja Palestiinan rauhan tukemisessa.

Kesäkuun lopussa Portsmouthissa pidetty konferenssi käsitteli sille esitettyä asiakirjaa "Oikeudenmukaisuuttaa Palestiinalle ja Israelille (Justice for Palestine and Israel) ja hyväksyi äänestämällä 11 päätöslauselmaa siihen liittyen. Päätöksiin sisältyi pyyntö, että metodistien Uskonopin komitea jatkaa työtä teologisten kysymysten - erityisesti kristilliseen sionismiin liittyvien ongelmien - selvittämiseksi. Komitealta odotetaan materiaali, joka ohjaa tukea metodistikirkon kannanmuodostamista suhteessa Israelin ja Palestiinan kysymykseen. 

Konferenssi hyväksyi kehotuksen, että metodistit osallistuisivat laittomissa siirtokunnistta tuotettujen hyödykkeiden boikottiin palestiinalaiskrisittyjen Kairos-julistuksen, Kirkkojen maailmanneuvoston ja monien juutalaisten Israelissa ja kansainvälisesti toimivien kansalaisjärjestöjen suositusten mukaisesti.  Konferenssi vaati myös täyden aseiden myyntikiellon asettamista alueelle todeten sen olevan tärkeä askel oikeudenmukaiseen rauhaan.

Tveit painottaa, että “perusteellisen valmistelu edelsi harkittua päätöksentekoa” ja totesi, että Ison Britannian metodistit  “ovat asettaneet mallin, jota on hyvä seurata muilla foorumeilla.”

Kirjeessä metodistikonferenssin puheenjohtajaehdokkaalle pastori Lionel Orbornille ja varapuheenjohtajaehdokas Ruth Pcklesille Tveit totesi tyytyväisyytensä siihen, miten "avoimuuden hengessä voidaan tukea vakaumusta ja toiminpiteitä, joissa kiteytyy ajatus kristittyjen yhteydestä Pyhässä Hengessä ja Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa." Tätä avoimuutta ja yhteyttä symboloi se kun konferenssi rukoili yhdessä Isä Meidän -rukouksen äänestyksen jälkeen.

“Näiden päätöksen toteuttaminen varmasti rohkaisee ja vahvistaa Palestiinan kristittyjä tuomitsemaan väkivallan ja vaatimaan kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien toteuttamista Palestiinassa Israelin laittoman miehityksen lopettamisen kautta. Kehotus boikotoida siirtokuntien tuotteita ja metodistien päätös seurata kehotusta, tulee vaikuttamaan ihmisiin ympäri maailman ja tukemaan pysyvän ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttamista alueella."
"Tällaiset toimenpiteet ovat näkyvät todistus ja kestävä vakuutus Jumalan tahdosta, että rohkenisimme ryhtyä puheista tekoihin" Tveit sanoi.

Päätöslauselman hengessä Tveit myös totesi, että "valittu toimintalinja ei ole hengeltään ja tavoitteeltaan hajoittava. Hyväksytyt päätöslauselmat ovat selkeä vastine sekä palestiinalaiskristittyjen että yhä useampien juutalaisjärjestöjen vaatimuksille oikeudenmukaisesta rauhasta"

Konferenssi suosittelee Palestiina-Israel-raportin johtopäätöksiä tutkittavaksi ja toimeenpantavaksi seurakunnissa ja tukee Kirkkojen maailmanneuvoston Ekumeenisen ihmisoikeustarkkailuohjelman työtä kehottaen metodisteja ilmoittautumaan vapaaehtoisiksi ihmisoikeustarkkailijoiksi.

Metodistikirkko on Ison Britannian neljänneksi suurin kirkkokunta. 

Lähde: © Kirkkojen maailmanneuvosto Kirkkojen maailmanneuvosto vaalii ja edistää kristittyjen yhteyttä uskossa, todistuksessa ja maailmanlaajuisessa palvelutehtävässä rauhan ja oikedenmukaisuden toteuttamiseksi maailmassa. Tämä kirkkojen välinen ekumeeninen yhteisö perustettiin vuonna 1948. Nyt sen jäseninä on 349 protestanttista, ortodoksista, anglikaanista ja muuta kirkkoa, jotka edustavat maailmanlaajuisesti yli  560 miljoonaa kristittyä. yli 110 maassa. Kirkkojen maailmanneuvosto toimii läheisessä yhteydessä roomalaiskatolisen kirkon anssa. Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri on pastori, tohtori Olav Fykse Tveit Norjan luterilaisesta kirkosta. Järjestön päämaja on Genevessä Sveitsissä.