Lähde: Kirkon tiedotuskeskus. Tiedote 2.4. 2012.

Luterilaisen kirkon piispat vierailivat Jerusalemissa ja Pyhällä maalla 25.3.–1.4.2012 luterilaisen piispan Munib Younanin kutsusta. Palestiinalaistaustainen piispa Younan on myös Luterilaisen maailmanliiton presidentti. Arkkipiispa Kari Mäkisen tarjoamalle ekumeeniselle päivälliselle Jerusalemissa osallistuivat muun muassa latinalainen patriarkka Fouad Twal sekä alueen anglikaanisten ja eri ortodoksisten kirkkoprovinssien edustajat.

Alueen kirkonjohtajat olivat erityisen huolissaan rauhankehityksestä ja kristittyjen poismuutosta ja vetosivat poismuuton pysäyttämiseksi. Kristittyjä on asunut Lähi-idässä 2000 vuotta, mutta viime vuosina heidän määränsä on laskenut voimakkaasti sekä arabimaissa että Israelissa ja palestiinalaisalueilla poliittisten konfliktien takia.

Arkkipiispa Kari Mäkinen korostaa kirkkojen asemaa rauhan edellytysten vahvistamisessa.

"Tilanne alueella on kompleksinen ja uhkaa monin tavoin sekä turvallisuutta että inhimillistä arvokkuutta. Tämä tuli konkreettisesti vastaan, kun kävelimme palestiinalaisaluetta rajaavan muurin läpi Gilon tarkastuspisteen kautta", Mäkinen kertoo.

"Arvostan kirkkojen työtä, joka luo edellytyksiä alueen rauhanprosessille. Kirkot muodostavat pienen vähemmistön, mutta tekevät merkittävää työtä uskontojen välisen ymmärryksen ja yhteistyön rakentamisessa. Kansainvälisten järjestöjen kuten Luterilaisen maailmanliiton ja Kirkkojen maailmanneuvoston läsnäolo ja työ palestiinalaisalueella vahvistavat sosiaalista turvallisuutta ja luovat elämän ja rauhan edellytyksiä", Mäkinen toteaa.

Piispa Younanin johtama Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilainen kirkko hoitaa jumalanpalveluksia, pitää yllä kouluja ja harjoittaa laaja-alaista sosiaalista työtä ja diakoniaa vaikeissa olosuhteissa. Palestiinalaisalueita pilkkova muuri ja liikkumisrajoitukset vaikeuttavat myös kirkon elämää ja toimintaa. Israel ei ole toistaiseksi myöntänyt kirkolle lain suojaa. Vaikeasta tilanteesta huolimatta kirkko on omistautunut työhön kestävän rauhan ja kaikkien ihmisoikeuksien puolesta. Rauhankasvatusta tukevat luterilaisen kirkon ylläpitämät koulut, joissa palestiinalaisalueella elävät kristityt ja muslimit opiskelevat yhdessä.

Luterilaiset piispat tutustuivat sekä israelilaisten että palestiinalaisten tilanteeseen tapaamalla molempien kansanryhmien poliittisia ja uskonnollisia johtajia. Piispat tapasivat palestiinalaishallinnon pääministerin Salaam Fayyan Ramallahissa ja sunnimuslimien johtavan muftin Kalliomoskeijan alueella. Israelilaisista piispat tapasivat muun muassa apulaisulkoministeri Dan Ayalonin ja Jerusalemin päärabbi Yona Metzgerin. Ohjelmaan kuului myös vierailu Israelin turistiministeriössä sekä juutalaisvainojen museossa Yad Vashem -keskuksessa. Matkan aikana piispat tapasivat myös Suomen Israelin suurlähettilään ja Palestiinalaisalueiden asiainhoitajan. Virallisten tapaamisten lisäksi piispat kävivät Betlehemissä, Jerusalemissa ja Genesaretinjärven kylissä. Matka päätteeksi piispat viettivät puolisoineen yhteistä ehtoollista Tiberiaksessa Jeesuksen kotijärven rannalla.

Luterilaisen maailmanliiton presidentti, pispa Munib Younan tähdensi muslimien ja kristittyjen yhteisymmärryksen tarvetta ja uskonnollisten johtajien roolia taistelussa ääriajattelua vastaan puheessa 300 osallistujalle Aasian kirkkojen luterilaisen foorumin Petaling Jayassa Malesiassa 12. maaliskuuta.  Piispa Younan kehotti Malesian kristittyjä ja muslimeja ymmärtämän toistensa uskon olennaiset piirteet ja puolustamaan toinen toistensa uskontoa.

Younan totesi, että Aasian 8,8 miljoonasta luterilaiseta, monet kuuluvat pieniin kirkkoihin alueella, jonka väestön on nelnkertaistunut 1900-luvulla. "Vaikka kirkkojen kasvua ei aivan vastaakaan väestönkasvua ja Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkkojen jäsenet ovat vain promillen luokkaa koko vöestöstä, vetoan teihin, että annatte äänenne ja todistuksenne kuulua, että toimitte uutta luoden niin, että kirkon todistustehtävä jatkuu myös tulevaisuudessa"

Erityisesti myös Aasian alueella LML:n presidenttiä huoletti nopeasti leviävä maallistuminen, monikansallisen kaupallisen kulttuurin leviäminen ja sen vaikutukset vanhoihin kulttuureihin, ihmisten identitettiin ja yhteiskunnan arvoperustaan. Younanin mielestä Aasian kirkoilla on etsikkoaika hetkenä, jolloin voi olla kiusaus keskittyä oman kirkon elossajäämistaisteluun ja heijastaa vanhoja mahdollisesti siirtomaa-ajalta periytyviä kytköksiä ja intressejä.

Meidän yhteytemme on lahja, joka toteutuu myös moninaisuudessa. Aasiassa tämä on erityisen totta monien kulttuurien ja kielten keskellä. Meille annetut lahjat ovat voimavaroja, jotka auttavat ymmärtämään ja levittää evankeliumin ilosanomaa. Younan tähdensi kirkon mission, perustehtävän maailmassa tähtäävän muutokseen, sovitukseen ja voimaantumiseen.

Hän myös kehotti edistämään uskontojen välistä vuoropuhelua. "Vain yhteisen ihmisyyden tunnustamalla, voimme rakentaa maailmaa, joka hyväksyy moniarvoisuuden, tasa-arvon, demokratian, ihmisarvon ja toisten uskontojen ja sivilisaatioiden kunnioittamisen silloinkin kun ne tuntuvat vierailta meille."

Hän myös toisti kehotuksensa viettää YK:n Uskontojen välisen sopusoinnun viikkoa, johon aloite tuli Jordaniasta ja jota vietettiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2011. "Missään maailmassa luterilaiset eivät elä yksin. Luterilaiset kirkot elävät rinta rinnan toisten uskontojen kanssa - usein vähemmistönä, joskus enemmistönä, mutta ei koskaan yksin."

Eettisten kysymysten kohttamisesta Younanin näkemys oli, että luterilaisuudessa etiikka ei ole koskaan mikää lääkeresepti vaan osa dialogia, jossa ihmisillä on oikea päätyä erilaisin johtopäätöksiin.

“Krisittyjen ja muslimien täytyy yrittää ymmärää toinen toisiaa siten kuin itsekin haluaisi tulevansa ymmärretyksi." Liian kuva toisesta uskonnosta muodostuu tiedotusvälineiden maalaamasta kuvasta, jota dominoi ekstremismi. "Ymmärtämällä toisen uskonnon ydinasiat voimme löytää paljon yhteisiä arvoja," palestiinalaispiispa kertoi.

Piispa Younan tähdensi, että uskonnolliset johtajat ovat avainasemassa taisteltaessa uskonnollisia ääriliikkeitä vastaan. "Kristittyjen johtajien täytyy puolustaa maltillisia muslimeja ja muslimijohtajien tulee tukea maltillisia krisittyjä."

Yksi tapa edistää yhteisymmärrystä olisi että sekä kristityt että muslimit kävisivät lyhyen kurssin toisen uskonnon perusteista.

15. maaliskuuta Mario Malanes. (c) ELCJHL
14 maaliskuuta Francis Chan, Petaling, Jaya, Malaysia (C) UCANews

Kirkkojen maailmanneuvoston järjestämässä nelipäiväisessä konsultaatiossa Genevessä Sveitsissä etsittiin yhteisymmärrystä muslimien ja kristittyjen missiosta maailmassa. Neuvottelujen tuloksena ehdotettiin yhteisen kriisiryhmän perustamista työskentelemään uskontojen kannattajien kriisi- ja konfliktitilanteissa.

Konsultaatioon osallistui 60 huomattavaa islamilaista ja kristttyjä uskonnollista johtajaa ja tutkijaa. Neuvottelujen teema oli "Muutos paikallisyhteisöissä - muslimit ja kristityt rakentamassa yhteistä tulevaisuutta".

Yhteisesti hyväksytyssä lausunnossa osallistujat totesivat että "uskontoa usein käytetään vastakkainasettelun välineenä vaikka konfliktin todellisia syitä olisivat luonnonvarojen epätasainen jakaminen, sorto, miehitys ja epäoikeudenmukaisuus. Meidän on löydettävä keinot, joilla uskonto voidaan irroittaa konfliktista ja kääntää se uuteen rooliin, jossa usko tukee konfliktin ratkaisua ja halua oikeuden toteuttamiseen.

Julkilausumassa painotetaan kasvatuksen tärkeyttä ja uskonnonopetuksen roolia siinä, että kaikilla tasoilla tutustutaan myös toiseen uskontoon mielekkäällä ja tasapainoisella tavalla. Osallistujat esittivät toivomuksen, että Kirkkojen maailmanneuvosto, Maailman islamilaisen kutsun järjestö (World Islamic Call Society), kuninkaallinen Aal al-Bayt Instituutti (Jordania) ja konsortio "Yhteinen maailma" (Consortium of A Common Word) käynnistävät projektin, jonka puitteissa jaetaan kokemuksia ja hyviä käytänteitä koskien uskontojen rinnakkaiseloa moniarvoisissa yhteiskunnissa ja edistämään uskontojen vuoropuhelun ilmapiiriä erityisesti sosiaalisten ja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

Linkki julkilausumaan kokonaisuudessaan: Final statement

Lähde: Alkuperäinen dokumentti (englanniksi) © Kirkkojen maailmanneuvosto Kirkkojen maailmanneuvosto vaalii ja edistää kristittyjen yhteyttä uskossa, todistuksessa ja maailmanlaajuisessa palvelutehtävässä rauhan ja oikedenmukaisuden toteuttamiseksi maailmassa. Tämä kirkkojen välinen ekumeeninen yhteisö perustettiin vuonna 1948. Nyt sen jäseninä on 349 protestanttista, ortodoksista, anglikaanista ja muuta kirkkoa, jotka edustavat maailmanlaajuisesti yli  560 miljoonaa kristittyä. yli 110 maassa. Kirkkojen maailmanneuvosto toimii läheisessä yhteydessä roomalaiskatolisen kirkon anssa. Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri on pastori, tohtori Olav Fykse Tveit Norjan luterilaisesta kirkosta. Järjestön päämaja on Genevessä Sveitsissä