Pyhä Maa
  • Pyhä Maa
  • Rauha
  • Ihmisoikeudet
  • Kirkko ja Israel
  • Matkailu
  • Blogit
  • Tietoa palvelusta
  • Postia ylläpidolle

Piispa Munib Younanille Niwano-rauhanpalkinto

21/2/2017

 
Picture
Jerusalem, 20.2. 2017 –

Maanantaina 20.2. Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispa ja Luterilaisen maailmanliiton presidentti Munib Younan nimitettiin 34. Niwano-rauhanpalkinnon saajaksi tunnustuksena uskontojen välisen dialogin edistämisestä kristittyjen, muslimien ja juutalaisten kesken Jerusalemissa ja ympäri maailman.

Japanilainen Niwano-rauhansääitö (NPF) valitsee uskontojen välisessä rauhantyössä ja tutkimuksessa ansioituneen henkilön tai organisaation palkinnon saajaksi. Erityisesti huomioidaan alueet, joilla on uskontojen välisiä konfliktitilanteita. Säätiö toimii kultuurin, tieteen ja kasvatuksen alueilla.

“Maailmassa jonka johtajat korostavat ihmisten eroja ja vahvistavat ennakkoluuloja, piispa Younan on määrätietoisesti taistellut päinvastaisten tavoitteiden puolesta. Hän painottaa rauhaa ennen vallankäyttöä ja yhteyttä pikemmin kuin ylivaltaa." NPF kansainvälinen valintakomitea kirjoittaa.

Niwanon valintakomitean jäsen Katherine Marshall (Berkley Center for Religion) kuvaili palkintoa vuonna 2011: "Niwano-rauhanpalkinto pyrkii olemaan hengellisenä ja uskonnollisena tunnustuksena Nobel rauhanpalkinnon veroinen." 

Palkintojen arviointilautakunta "International Center for Data on Awards" (ICDA) arvottaa Niwano-rauhanpalkinnon maailman kolmanneksi arvovaltaisimmaksi palkinnoksi kun otetaan huomioon palkinnon kansainvälinen vaikuttavuus.

Valintakomitea arvostaa piispa Younanin työtä Lähi-Idässä ja maailmanlaajuisissa uskonnollisissa yhteisöissä. Younan on ollut aloitteentekijä kolmen uskonnon välisessä dialogissa Jerusalemissa ja onnistunut luomaan rakentavan keskusteluilmapiirin ristiriidoista huolimatta. Hän myös on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa omassa kirkossaan. Marrakesin julkilausumassa piispa Younan voimakkaasti puolusti yhtäläisiä kansalaisoikeuksia ja moniarvoisuutta arabi- ja muslimimaissa.

Piispa Younan on useiden uskontojen välisten ryhmien perustajajäsen mukaalukien Pyhän Maan uskontojen neuvosto (Council for Religious Institutions in the Holy Land, CRIHL), The Jonah Group, Al-Liqa uskontotutkimuksen keskus ja toimii myös tällä hetkellä useissa näistä ryhmittymistä kuten Jordanian uskontojen välisen rinnakkaiselon tutkimuskeskus (The Jordanian Interfaith Coexistence Research Center), ja Jordanian uskontojen välisen sovinnon palkintotyöryhmä.

Vuonna 2014 piispa Younan kutsuttiin teologian kunniatohtoriksi Westfalenin Wilhems-Universitet Münsteriin. Yliopiston teologinen tiedekunta totesi piispan ansioista: "Munib Younan on luterilainen teologia joka rakentaa konfliktialueella sovinnon siltoja sekä uskontojen että etnisten ryhmien välille. Hän toteuttaa opetuksiaan omassa elämässään ja toiminnassaan luontevasti ja vaikuttavasti  edistämällä anteeksiantoa ja sovinnon rakentamista. Vaikka hän on vain pienen kirkon piispa, hän vaikutuksensa teologisen ajattelun ansiosta on merkittävä kautta koko Lähi-Idän. Sillä on merkitystä työssä ekumenian, uskontojen välisen dialogin ja kirkkojen kasvatustyön aloilla.”

Myönnetty palkinto huomioi piispa Younanin voimallisen vakaumuksen uskontojen välisen keskinäisen kunnioituksen ja sopusoinnun, väkivallattomuuden, ihmisten kunnioituksen ja Israelin ja Palestinaan rauhanprosessin mahdollisuuksista

Palkinto luovutetaan piispa Younanille Tokiossa 27. heinäkuuta.

"Minä istun pöytään keskustelemaan kolmen uskonnon johtajien kanssa. Minun nahkaani korventaa oman kansani kärsimys. Puhun tulevaisuudesta niille ihmisille, jotka asuvat tässä maassa. Uskonnollisilla johtajilla on vastuu. Rauha ja kunnioitus tulevat kasvatuksen ja vuoropuhelun kautta ja ihmiset voivat heijastaa sen poliittisiin johtajiin", piispa Younan sanoo.

Aikaisempia Niwano-rauhanpalkinnon saajia ovat olleet: Rauhan ja sovinnon keskus (Center for Peace Building and Reconciliation, CPBR) 2016 Sri Lanka, Rosalina Tuyuc Velāsquez 2012 Guatemala, Piispa Gunnar Stålsett 2013 Norja, Dharma-mestari Cheng Yen 2007 Kiina, Hänen kuninkaallinen korkeutensa prinssi El Hassan bin Talal 2008 Jordania.

Ranskan presidentti haki tietoa Pyhän Maan kristittyjen tilanteesta

28/11/2013

 
Picture
Ranskan presidentti François Hollande tapasi kristillisten kirkkojen johtajia Jerusalemissa 18. marraskuuta Pyhän Annan kirkossa Jerusalemin vanhassa kaupungissa. Aiheena olivat kristittyjen olosuhteet Jerusalemissa.

Presidenttiä olivat tapaamassa ortodoksisen kirkon patriarkka Teofilos, latinalainen patriarkka Fuad Twal, arkkipiispa Yussef El Zereyi kreikkalais-katolisesta patriarkaatista sekä Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispa, Luterilaisen maailmanliiton presidentti Munib Younan. Keskustelussa käsiteltiin Jerusalemin asemaa kahden valtion jaettuna pääkaupunkina ja kolmen uskonnon pyhänä kaupunkina. 

Presidentti Hollande totesi että Ranska on perinteisesti halunnut suojella erityisesti katolista kirkko Pyhässä Maassa, mutta kokee tehtäväkseen auttaa katolilaisia ja kaikki kristittyjä, jotka asuvat alueella. Patriarkka Twai kysyi presidentiltä, voisiko Ranska kohdentaa Palestiinan hallinnolle lähetettävästä avustuksesta varoja erityisesti kristillisten kirkkojen terveydenhuolto ja kasvatustyön tukemiseen.

Patriarkka Teofilos näkemyksen mukaan juuri nyt kansojen ja hallitusten ympäri maailman tulisi pyrkiä tukemaan Jerusalemin kristittyjä jotta 2000-vuotinen kristillinen perinne ja pyhien paikkojen ylläpito voivat jatkua.


Piispa Younan tähdensi, kuin tärkeää kristtyjen johtajille on saada tavata presidentti Hollande, koska nyt tarvitaan tukea uskontojen ja kansojen kesken jaetun yhteisen Jerusalemin ajatukselle sekä uskontojen vuoropuhelun lisäämiseen. Younan painotti erityisesti Pyhän Maan uskontojen neuvoston roolia tämän vuoropuhelun ylläpitäjänä. Neuvoston kautta uskontojen johtajat ovat ottaneet aktiivisen roolin kolmen uskonnon välisen luottamuksen ja yhteisen rauhankasvatuksen rakentamiseksi.

Uskontojen neuvoston julkaisema tutkimus Israelin ja Palestiinan koulukirjojen sisällöistä vahvisti, että koulut eivät kaikilta osin tue ajatusta kansojen rauhanomaisesta rinnakkainolosta jaetussa Jerusalemissa. Kirkkojen johtajien viesti presidentti Hollandelle, paikalla olleille ja maailman johtajille oli että ilman oikeudenmukaisuutta ei voida saavuttaa rauhaa eikä Jerusalem voi olla avoin kaupunki, jos siellä rakennetaan muureja ja armeija hallitsee.

Teksti- ja kuvaähde: Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilainen kirkko.

Pyhän Maan luterilaisten profeetallinen johtaja saarnaa oikeudenmukaisuudesta

13/10/2012

 
Picture
Profeetan ääni kuuluu Jerusalemista yli maan piirin myös meidän aikanamme. Jolla on korvat se kuulkoon... Ääni kuuluu Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispalle Munib Younanille, joka on palestiinalaisten luterilaisten pienen kirkon johtaja.

Our Shared Witness: A Voice for Justice and Reconciliation. Munib A. Younan. Fred Strickert, editor. Minneapolis: Lutheran University Press, 2012. 235 pages, $20, perfectbound. www.lutheranupress.org.

Munib Younan ei oikein istu monien ennakkokäsityksiin palestiinalaisesta. Hän on suorittanut teologian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Kansansa kärsimysten keskellä Munib Younan on kehittänyt vahvan raamatullisen vapautuksen teologian, jonka mukaisesti hän saarnaa vapautusta vangituille ja oikeutta sorron alla eläville. Ei ihme, että tämä arabikosmopoliitti on valittu luterilaisen maailmanliiton presidentiksi. Englanninkielen taitoisille on tarjolla erinomainen mahdollisuus tutustua piispa Younanin ajatteluun hänen uuden kirjansa Yhteinen todistuksemme: Ääni sovinnon ja oikeuden puolesta (2012) myötä.

Younan syntyi sodan aikana, Israelin itsenäistymisen vuonna 1948, Jerusalemin vanhassa kaupungissa, jonne vanhemmat olivat paenneet sotaa. Perhe oli ortodoksinen mutta luterilaisuus teki vaikutuksen luterilaisen kirkon koulua käyneeseen Munibiin. Younan vihittiin papiksi 1976 ja hän on palvellut pastorina Jerusalemissa, Beit Jalassa ja Ramallahissa. Vuodesta 1988 Younan on ollut Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispa. 

Nyt ilmestyneessä kirjassa on 27 Younanin tekstiä, jotka on toimittanut parhaillaan Jerusalemissa työskentelevä Tri Fred Stickert Wartburg Collegesta Iowasta. Kirjoitukset käsittelevät Pyhän Maan luterilaisuutta sen 170-vuotisen historian aikana saksalaisten lähetystyöstä aina itsenäisen kirkon historiaan. Erityisesti painottuu luterilaisen diakonian, terveydenhuollon ja koulutuksen merkitys koko palestiinalaiselle yhteiskunnalle uskontoon katsomatta. Luterilaisen kirkon koulut ja Augusta Victorian sairaala palvelevat kaikkia palestiinalaisia. Kouluissa kristittyjen ja islaminuskoisten lasten määrä on jokseenkin tasoissa.

"Kutsumuksemme on auttaa ihmisiä kansallisuuteen, kansalaisuuteen, yhteiskuntaluokkaan, polittiseen katsantokantaan tai uskontoon katsomatta" tähdentää piispa Younan. "Tehtävämme ja velvollisuutemme on palestiinalaisina uskollisesti ja vastuullisesti rakentaa tätä yhteiskuntaa nykyaikaiseksi kansalaisyhteiskunnaksi."

Luterilaiset elävät Pyhässä Maassa vähemmistön vähemmistön vähemmistönä. Israelin puolella he ovat vähemmistökansallisuus, uskonnon puolesta kristittyinä vähemmistössä juutalaisten ja muslimien rinnalla ja kristittyjen keskuudessa pieni sirpalevähemmistö luterilaisina. "Palestiinan luterilaiset ovat kehittäneet oman kontekstuaalisen teologian, joka kumpuaa Raamatun lupauksista ja ilosanomasta maahan poljetuille sekä polittiisen sorron alaisille. Se todistaa rauhan ja oikeudenmukaisuuden toivosta". 

Palestiinalaisluterilaisten elinpiirissä myös toisten uskontojen kohtaaminen on väistämätöntä ja dialogin onnistuminen elintärkeää. Munib Younan on Pyhän Maan Uskontojen Neuvoston perustajajäseniä ja kantava voima juutalaisten, kristittyjen ja islaminuskoisten uskonnollisten johtajien vuoropuhelun ylläpitämisessä. Younan lainaa saksalaisteologi Hans Kungia: "Jos uskonnot eivät voi saavuttaa rauhanomaista rinnakkaineloa ilman dialogia. Ilman sopusointua uskontojen kesken myöskään kansat eivät voi saavuttaa rauhaa." 

Younan on kiinnittänyt huomiota ääriliikkeiden vahvistumiseen ja kehottaa etsimään ristiriitojen ja eroavuuksien sijaan yhdistäviä tekijöitä. "Meidän on lakattava kiroamasta toisiamme Jumalan nimissä ja sen sijaan nähtävä Jumalan työ toinen toisissamme. Silloin opimme toisiltamme ja pääsemme kasvamaan yhdessä -  voimme yhdessä rakentaa rauhan maailmaa. Kristittyjen on paras siivota oma pesänsä ja käydä keskustelu kristillisestä sionismista ennenkuin alkavat syyttää toisia ekstremismistä.”

Kristittyjen tehtävä on työskennellä rauhan puolesta Pyhässä Maassa. Vähemmistönä kristityille tarjoutuu tilaisuus toimia sillanrakentajina koska heitä ei koeta uhkaaviksi. Palestiinan luterilaiset haluavat työskennellä avoimesti ja rohkeasti kaikkien niiden juutalaisten, islaminuskoisten ja toisten kristittyjen kanssa, jotka haluavat tukea rauhantyötä ja etsiä yhteistä arvoperustaa.

Younanin mukaan "Rauhanneuvottelut voivat onnistua vain jos uskonnot otetaan mukaan neuvotteluihin. Jos uskontoja ei sitouteta työskentelemään rauhan puolesta ja ne jäävät sivuraiteelle, uskonnot tarjoavat helpon väylän ääriainesten kiihotukselle. Silloin uskonnosta tulee osa ongelmaa eikä osa ongelman ratkaisua. Uskon, että uskonnoilla voi olla keskeinen rooli rauhanomaisen ratkaisun synnyttämisessä."

Charles P. Lutzin kirja-arvostelun "Prophetic leader of Palestinian Lutherans preaches peace and justice with power" pohjalta. Julkaistu Metro Lutheran-lehdessä Minneapolisissa.

Laadunvalvonta näköjään petti pahasti - kirjoitusvirheet on nyt yritetty korjata. Ylläpito 15.10. 2012.

Ei väkivallalle Jumalan nimissä

8/3/2012

 
27.02.2012 Konferenssi "Väkivalta Jumalan nimissä - Joosuan sanoma vaihtuvissa konteksteissa. "

Minä ja minun perheeni palvelemme Herraa." (Joosua 24:15)

Maailma on täynnä väkivaltaa. Liian usein Raamatussa olevia väkivaltaisia kertomuksia käytetään pikemminkin lietsomaan kuin ehkäisemään maailman väkivaltaa. Meidät on tämän vuoksi kohtaamaan Raamatun teksteissä oleva väkivalta niin, että niiden kautta voimme työskennellä maailman rauhan puolesta. Kristittyinä meidän reaktiomme tuskaan on empatia. Meidän pyrkiä rakastamaan ja kunnioittamaan niitäkin, jotka voivat olla vihollisiamme.

Palestiinan ja Israelin ekumeeninen foorumi (PIEF) ja Kirkkojen maailmanneuvosto kokosivat 23.-27.2. 2012 Hofgeismariin Saksaan kristittyjä ja juutalaisia eri puolilta maailmaa yhteistyössä Saksan evankelisen kirkon (EKD) ja Kurhessen-Waldeckin evankelisen kirkon kanssa. Päivittäiset liturgiat ja rukouksen harjoittaminen avasivat tekstien hengellisiä ulottuvuuksia. Konferenssissa pyrittiin vahvistamaan uskontojen välistä pohdiskelua Israelin ja Palestiinan konfliktin teologisista ulottuvuuksista. Aikaisempien Ammanissa, Bernissä ja Balamandissa järjestettyjen kokousten tavoin Hofgeismarissa pyrittiin lisäämään yhteistä ekumeenista tietoisuutta niistä viitekehyksistä, joissa Raamatun tekstejä luetaan ja teologisia tulkintoja muotoillaan sekä erityisesti osoittamaan niitä haasteita joita näihin kontekstuaalisiin tulkintoihin liittyy.

Joosuan kirja valittiin konferenssin pohjatekstiksi koska siitä esitetään ilmeisiä viittauksia koskien oikeutta maahan ja se linkittyy uskonnon jo väkivallan suhteiden tematiikkaan. Monet juutalaiset ja krisilliset liikkeet myös käyttävät usein Joosuan kirjaa perustellakseen nyky-Israelin miehitystä ja siirtokuntien rakentamista [Palestiinalaisalueilla].

Bernin kokouksessa painotettiin, että "Raamattua ei saa käyttää perustelemaan sortoa tai nykyajan päivänkohtaisten tapahtumien yksioikoisena kommentaarina, jolla pyhitetään Israelin-Palestiinan konflikti ja pyritään siirtämään huomio 
pois sen sosiaalis-poliittisista, taloudellisista ja historiallisista ulottuvuuksista." Joosuan kirja myyttisine kuvauksineen suunnitellusta kansanmurhasta, joukkomurhista, etnisestä puhdistuksesta, orjuudesta ja rotuerottelusta on äärimmäisen provokatiivinen teksti. Eräät tekstin preskriptiivisenä ottavat tulkinnat voivat johtaa hyvin vaarallisiin johtopäätöksiin. Tietoisena tästä, konferenssi keskittyi tutkimaan Raamattua työryhmissä ja yhteisistunnoissa, kuulemaan alustuksia koskien kirjan eksegeettistä, historiallista taustaa ja nykyajan merkitystä sekä vertaamaan sitä väkivaltaan muissa Raamatun kertomuksissa.

Kokous suurena siunauksena oli laaja maailmanlaajuinen osanotto ja sen mukaiset  monipuoliset näkökulmat. Aikaisemmissa kokouksissa on onnistuttu hyvin synnyttämään vuoropuhelua peilaamalla Palestiinan kristittyjen ja läntisen kristinuskon tulkintoja juutalaisiin näkemyksiin. Hofgeismarissa keskustelu laajeni, kun mukaan oli kutsuttu juutalaisten edustajat ja laajennettu näkökulma maailmanlaajuiseksi. Lähi-Idän ja lännen kirkkojen lisäksi edustettuina olivat Latinalainen Amerikka, Afrikka ja Itä-Aasia. Yhdessä vietetty aika ja keskustelut osoittivat, että avoimet keskustelut ovat mahdollista eri taustoista tulevien ihmisten kesken ja erityisen hedelmällisiä, kun ollaan yhteisten pyhien tekstien äärellä. Laaja-alainen näkemysten kuuleminen myös osoitti hyödyllisellä tavalla ettei ole kysymys vain tekstien uskonnollisesta tulkinnasta vaan myös siitä kuinka se mitä tapahtuu Lähi-Idässä vaikuttaa ihmisiin ympäri maailman.

Monipuolisen osallistujakunnan pohjalta Hofgeismarissa käsiteltiin useita eri lähestymistapoja käsillä olevaan kysymykseen. Kaikenaikaa oli selvää, että tekstejä on mahdollista tulkita usealla eri tavalla ja jokainen lähestyy Raamattua oman viitekehyksensä kautta. Kristityille esimerkiksi on apua Vanhan Testamentin tekstien ymmärtämiseen siitä että pohjana on kristologinen tulkinta tai sellainen tulkinta, jossa Vanha Testamentti tulkitsee itse itseään. Kummassakin tapauksessa Vanhan Testamentin keskeinen merkitys osana elävää kristittyjen Raamattua korostuu.

On myös monia ongelmallisia tapoja lähestyy Raamatun todistusta. Monissa valtavirran kirkoissa on tavallista, että tutkijat ja pastorit tuottavat hyvää eksegeettistä tulkintaa, mutta eivät kiinnitä huomiota tulkinnan merkitykseen ihmisille tämän päivän
maailmassa. Toisaalta kirjaimellinen ja pintapuolinen tapa lukea Raamattua osoittaa epäkunnioitusta tekstiä itseään kohtaan ja voi johtaa seuraamuksiin, joissa ihmisarvoa ei enää kunnioiteta.

Jotkut kristityt ja juutalaiset käyttävät Joosuan kirjaa puolustaakseen väkivaltaa. Erilaiset hermeneuttiset lähestymistavat ja tulkintavaihtoehdot tarjoavat useita mahdollisia tapoja lähestyä tekstiä. Valitsimme tulkinta-avaimeksi oikeudenmukaisuuden (justice). Siihen liittyviä teemoja ovat etiikka, ihmisoikeudet sekä sosioekonominen todellisuus mukaanlukien ahneus. Oikeudenmukaisuus itsessään on kiistanalainen kategoria, joka johtaa hedelmälliseen keskusteluun sekä kristinuskon sisällä että uskontojen välillä. Keskeistä oikeudenmukaisuuskäsitteeeseen perustuvalle Raamatun tulkinnalle on vastuullisuuden luonteen ymmärtäminen. Joudumme vastaamaan Jumalan ja yhteisöjemme edessä, ottamaan vastuuta historian ja nykyajan todellisuudesta mukaanlukien antisemitismi ja palestiinalaisten karkotuksen katastrofi. Suhteessa muslimeihin joudumme vastuuseen islamofobiasta. Joudumme vastuuseen niille, jotka ovat heikkoja ja sorrettuja esimerksi siirtomaavallan alaisina.

Kokouksessa todettiin, että uskonnolliset tekstit, joita käytetään poliittisen ja sotilaallisen vallankäytön perustelemiseen voivat olla erittäin haitallisia. Palestiinan kristityt osoittivat, kuinka Joosuan kirjan teksteillä poliittista ja uskonnollista merkitystä heille. Voimakkaat uskonnolliset ryhmät ovat perustelleet näillä Vanhan Testamentin teksteillä Palestiinalaisalueiden miehitystä ja Israelin siirtokuntien rakentamista. Palestiinan kristittyjen kohdalla tämä on merkinnyt konkreettisesti yhteyden katkeamista omaan maahan mutta myös vieraantumista oman kristillisen uskon keskeisistä teksteistä. Palestiinalaiskristityt puolustavatkin Vanhan Testamentin kokonaisvaltaista tulkintaa, joka tue niitä historiallisia ja poliittisia prosesseja jotka tuottavat heidän elämäänsä kärsimystä.

Joosuan kirjan teksti on täynnä väkivaltaa, jota esiintyy myös muualla Raamatussa. Väkivallan muotoja ovat paitsi tappaminen myös alistaminen, eristäminen, oikeuksien riistäminen ja rakenteellinen väkivalta. Myös sukupuolittunut tekstien tulkinta avaa uusia näkökulmia raamatun teksteihin ja poliittiseen todellisuuteen. On välttämätöntä puolustaa luovia ja rauhanomaisia tapoja rakentaa rauhaa ja vastustaa sortoa ja väkivaltaa. Muistamme saksalaisen teologin Dietrich Bonhoefferin opetusta, että Raamattua pitää lukea alhaalta käsin niin, että Raamatun kertomukset voimaannuttavat sorrettuja hakemaan itse vapautustaan.

Joosuan kirja rakentaa merkityksiä ja kansallista muistia. Voi olla hyvin väkivaltaista kieltää kansallinen muisti joiltakin yhteisöiltä ja kansainvälinen muistinmenetys voi merkitä niiden olemassaolon oikeuden kiistämistä.

Joosuan kirja on ollut teksti, jolla on pyritty oikeuttamaan Afrikan, Latinalaisen Amerikan, Pohjois-Amerikan, Australian ja Lähi-Idän maiden siirtomaavaltaa. Siirtomaavalta on synnyttänyt väkivallan perinteen entisiin siirtomaihin. Kirkkojen tehtävä on toimia siellä, missä noiden historiallisten toimien ja ideologioiden käyttövoimana on ollut uskonnollinen vakaumus. Kun kirkot tuomitsevat uskonnollisesti perustellun väkivallan, emme saa unohtaa että näin tapahtuu tilanteessa, jossa kirkkojen oma valta vähenee. Tosin voimme tunnistaa kirkon profeetallisen äänen myös toisenlaisina aikoina. Uskonnollinen väkivalta on kuitenkin ollut Euroopan yhteiskuntien elämän vakituinen piirre viime aikoihin asti. Uskonsodista on opittu, että poliittiset järjestelmät, jotka sallivat uskonnolliset erot ja joissa kaikki ovat samanarvoisia lain edessä, ovat parempia. Tällainen lännen itsekritiikki voi olla avuksi, kun tarkastelemme niitä ideologioita ja valtarakenteita, jotka toimivat Israelin-Palestiinan konfliktissa.

Viestimme on selvä: Ei enää väkivaltaa Jumalan nimissä!

Autuaita murheelliset: He saavat lohdutuksen.
Autuaita kärsivälliset: He perivät maan.
Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.
Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen. (Matt 5).

Lähde: Alkuperäinen dokumentti(englanniksi) © Kirkkojen maailmanneuvosto Kirkkojen maailmanneuvosto vaalii ja edistää kristittyjen yhteyttä uskossa, todistuksessa ja maailmanlaajuisessa palvelutehtävässä rauhan ja oikedenmukaisuden toteuttamiseksi maailmassa. Tämä kirkkojen välinen ekumeeninen yhteisö perustettiin vuonna 1948. Nyt sen jäseninä on 349 protestanttista, ortodoksista, anglikaanista ja muuta kirkkoa, jotka edustavat maailmanlaajuisesti yli  560 miljoonaa kristittyä. yli 110 maassa. Kirkkojen maailmanneuvosto toimii läheisessä yhteydessä roomalaiskatolisen kirkon anssa. Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri on pastori, tohtori Olav Fykse Tveit Norjan luterilaisesta kirkosta. Järjestön päämaja on Genevessä Sveitsissä

Uskontojen rauhanomaisen rinnakkainelon eteen on tehtävä työtä

8/2/2011

 
Picture
Poika Talitha Kumi evankelisluterilaisen kirkon koulussa Beit Jalassa. Kuva: © ELCJHL/Elizabeth McHan
Luterilaiselle maailmanliitolle antamassaan haastattelussa Luterilaisen maailmanliiton presidentti Munib Younan toteaa, että maailmankatsomusten rikasttava rinnakkainelo vaatiin ponnisteluja ja työtä.

Länsirannan Beit Jalassa toimivassa Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon Talitha Kumin koulussa muslmien ja kristittyjen lapset kasvavat ja oppivat yhdessä. Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilainen kirkko ylläpitää kaikkiaan neljää koulua, joissa on 2027 oppilasta vuonna 2011. Oppilaista 52 prosenttia on kristittyjä ja 48 prosenttia muslimeja.

YK:n yleiskokouksen lokakuussa tekemän päätöksen mukaisesti viettävän Maailman maailmankatsomusten sopusoinnun viikon johdosta pastori Elizabeth McHan haastatteli Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispaa ja Luterilaisen maailmanliiton presidenttiä Munib Younania.

Ehdotus uskontojen harmonian viikon viettämisestä tuli Jordaniasta. Mikä merkitys Jordanialla on tämän aloitteen kotimaana?

Sopii erittäin hyvin, että juuri Jordania teki tämän aloitteen sillä Jordania on maa, jossa kristityt ja muslimit ovat eläneet sovussa jo 1400 vuotta. Kiitän kuningas Abdullahia aloitteen johdosta ja toivon, että tätä mallia kristittyjen ja muslimien rinnaikkainelosta sovellettaisiin ja kehitettäisiin - ei ainoastaan Jordaniassa ja Lähi-Idässä vaan kautta koko maailman.

Toivon että me arabikristityt voisimme auttaa maita, joissa islamofobia kasvaa jakamalla kokemuksiamme Jordaniassa ja Pyhässä Maassa kun elämme täällä eri uskonnot rinnakkain ja taistelemme islamofobian lisäksi antisemitismiä ja kristinuskonvastaisuutta vastaan.

Mitä luterilainen teologia opettaa suvaitsevaisuudesta, toisten kunnioittamisesta ja rauhantyöstä?

Nykyisenä ääriliikkeiden aikana uskonnollisia perusarvoja - rakkautta Jumalaan ja lähimmäisiin - pitää vahvistaa. Minusta luterilainen luomisteologia ja sovituksen teologia puhuvat tästä. Meidät on luotu samanarvoisiksi ja yhtälailla kaikki tarvitsemme pelastusta. Yhdessä nämä ajatukset luovat perustan jolta voimme käydä vuoropuhelua toisia uskontoja tunnustavien sisartemme ja veljiemme kanssa. Samalla meillä on vahva perusta torjua rajaavat, toisia poissulkevat, toisten ylemmyyttä julistavat ja äärimmäisyyksiin johtavat opit.

Miten tätä viikkoa vietetään Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisessa kirkossa?

Meidän kirkollamme on profeerallinen rooli Lähi-Idässä. Sen on oltava profeettana palvelemassa Herraa ja lähimmäisiä. Meidän vahvuutemme ei ole suuruudessa vaan todistuksessa, jonka annamme rakkauden, oikeudenmukaisuuden, toivon, anteeksiantamuksen ja sovinnonteon kautta. Teemme tämä osallistumalla kasvatustyöhön, uskontojen väliseen vuoropuheluun muslimien ja juutalaisten kesken sekä Pyhän Maan uskonnollisten instituutioiden neuvoston (CRIHL) kautta. Neuvostossa teemme yhteistyötä kahden päärabbin, islamilaisen oikeusistuimen, Palestiinan uskontoministerin ja kirkkojen johtajien kesken. Itse näen, että niin kauan kuin kirkko on erottamaton osa yhteiskunnan kudosta, se toimii elävänä todistuksena.

Mikä on viikon merkitys Luterilaiselle maailmanliitolle ja sen jäsenkirkoille?

Uskontojen harmonian viikko on tärkeä luterilaisille ja LMN jäsenkirkoille koska missään maailmassa luterilaiset kirkot eivät elä omaa irrallista elämäänsä. Luterilaiset kirkot toimivat yhdessä muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa ja ovat usein vähemmistökirkkoja ja silloinkin kun ne ovat enemmistöasemassa eivät ole yksin.

Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon osallistuminen viikon viettoon lähettää viestin LMN:n jäsenkirkoille ympäri maailman, että on tärkeää löytää yhteiset arvot, edistää oikeudenmukaisuutta, rinnakkaineloa, rauhaa, suvaitsevaisuutta ja työskennetllä yhdessä köyhyyden lievittämiseksi, naisten aseman parantamiseksi ja sovinnon puolesta maailmassa. Kutsun kaikki jäsenkirkot huomioimaan tämän ja osallistumaan harmonian viikon toteutukseen tulevina vuosina.

Mitä tämä merkitsee ihmiskunnalle?

Minä vetoan kaikkiin uskoviin, että uskonto voisi olla sopusoinnun, oikeudenmukaisuuden ja sovinnon lähde tässä maailmassa. Löytäkää pyhistä kirjoituksista se mikä vahvistaa rakkautta Jumalaan ja lähimmäiseen, älkää pyrkikö etsimään sitä mikä erottaa. Löytäkää pyhistä kirjoituksista yhteisiä arvoja ja inhimillisyyttä. Niin voimme elää sovinnossa.

Piispa Munib Younanin haastattelu Interview with Bishop Younan on First “World Interfaith Week of Harmony” JERUSALEM/GENEVA, 4 February 2011 (LWI) – Alkuperäinen teksti (engl).

Rauha Pyhälle Maalle: Luvattu maa ja valittu kansa sekä kahden valtion ratkaisu

25/11/2010

 
Julkaisupäivä 10.11.2010
Arkkipiispa Cyrille Salim Bustros
Alkuperäinen teksti
 
10.-24. lokakuuta 2010 Vatikaanissa kokoontui piispojen erityissynodi, jonka aiheena oli "Katolinen kirkko Lähi-Idässä - yhteys ja todistus - Koko uskovien joukolla oli yksi sydän ja yksi sielu (Apt 4:32)". Kokoukseen osallistuivat paavi Benedictus XVI:n lisäksi Lähi Idän katolisten kirkkojen patriarkat ja piispat sekä kardinaaleja ja arkkipiispoja Vatinaanista, piispainkokousten puheenjohtajat ympäri maailman sekä vieraita ortodoksikirkoista sekä muslimien ja juutalaisten edustaja.

Loppulauselmassaan synodi tarkasteli teeman mukaisesti "yhteyttä ja todistusta" historiassa, sen toteutumista katolisissa kirkoissa sekä Lähi-Idässä ortodoksisten ja protestanttisten yhteisöjen kanssa. Lisäksi otettiin kantaan yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen juutalaistsen ja muslimien kanssa.

8. pykälässä selitettiin juutalaisia ja kristinuskon ja juutalaisuuden yhtymäkohtia ja yhteistä pyhää kirjaa - vanhaa testamenttia - koskien, että "kaiken tämän Jumala ilmoitti kutsumalla Abrahamin, uskon yhteisen isän, juutalaisten, kristittyjen ja muslimien isän". Synodi painotti, että vuoropuhelua kirkon ja juutalaisuuden välillä, mutta jatkoi: "toivomme, että tämä vuoropuhelu voi tuoda meidät toimimaan yhdessä ja painostamaan vallanpitäjiä, että poliittinen konflikti, joka erottaa meitä ja vaikeuttaa jokapäiväistä elämäämme kotimaissamme, saadaan loppumaan. Meidän kaikkien on syytä sitoutua aidon, oikeudenmukaisen ja pysyvän rauhan saavuttamiseen. Jumala on kutsunut sekä kristityt että juutalaiset tavoittelemaan tätä. Molempia koskee kutsu kuulla Jumalan sanaa, kun hän puhuu kansalleen: 'Minä kuuntelen, mitä Herra Jumala puhuu. Hän lupaa rauhan kansalleen, omilleen' (Ps 85:8)."

Tähän piispat vielä lisäsivät: "Teologiset ja raamatulliset näkökannat, joissa Jumalan Sanalla yritetään perustella sortoa ja väärinkäytöksiä eivät ole hyväksyttäviä. Päinvastoin, uskon pitää johdattaa jokainen näkemään Jumalan kuva toisissa ihmisissä ja kohtelemaan heitä Jumalan olemusta ja käskyjä toteuttaen niin että kohtaamme Hänen mittaamattoman hyvyytensä, armonsa, oikeudenmkaisuutensa ja rakkautensa."

Luvattu maa

Synodin päättäneessä lehdistötilaisuudessa esitin nämä viestit, koska olin työryhmän puheenjohtajana ollut niitä laatimassa. Silloin toimittaja kysyi: "Mitä tarkoitte lauseella, jossa sanotte, että vetoaminen Raamattuun sorron ja väänrinkäytöksien perusteena on väärin?" Vastasin: "Israel ei voi perusteella Palestiinalaisalueiden miehitystä ja siellä vuosisatoja asuneen palestiinalaisväestön karkottamista väittämällä maata sille Raamatussa luvatuksi maaksi. Kristittyinä emme voi puhua juutalaisille luvatusta maasta. Kristuksessa luvattu maa on Jumalan valtakunta". Jeesus viittasi tähän maahan vuorisaarnassaan antaen sille hengellisen tulkinnan: "Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita kärsivälliset: he perivät maan." (Mt 5:3,5).

Vastatessani ajattelin erityisesti juutalaissiirtokuntalaisia, jotka perustelevat rakentamista palestiinalaisten maalle sillä, että se on osa raamatullista Israelia,jonka Jumala on antanut juutalaisille Vanhassa Testamentissa. Varoitin myös siitä vaarasta, että Israelista tulisi yksinomaan juutalaisvaltio, joka olemuksellaan uhkaa 1,2 miljoonan maassa elävän islaminuskoisen ja kristityn arabin oikeuksia. Synodi tähdentää uskonnon ja politiikan erottamisen tärkeyttä: "Antakaa siis keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu" (Mt 22:21).

Kristittynä ja erityisesti Lähi-Idän kristittynä - tämä pätee yhtä lailla katolilaisiin, ortodokseihin ja protestantteihin - näen, että ajatusta luvatusta maasta ei voida käyttää perustelemaan juutalaisten paluuta Israeliin ja siitä seuranneita palestiinalaisten karkotuksia. Israelin valtion perustaminen 1948 ja Brittien mandaatin hallinnon alla olleen Palestiinan jakaminen arabien ja juutalaisten kesken Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1947 päätöslauselman mukaisesti on poliittinen, ei uskonnollinen asia. Se on historiallinen tosiseikka kuten sekin, että juutalaisia vainottiin Euroopassa ja he joutuivat kokemaan shoahin kauhut ja että he sitten päättivät tulla Palestiinaan ja rakentaa oman valtion. Palestiinan valintaa vaikutti muisto siitä, että siellä asui juutalaisia 2000 vuotta sitten. Heitä tuli suuria määriä, syttyi sota heidän ja arabien välillä ja he voittivat sodan. Sadattuhannet palestiinalaiset joutuivat jättämään kotinsa ja pakenemaan ympäröiviin arabimaihin Libanoniin, Syyriaan ja Jordaniaan. Joillekin israelilaisille paluu perustui Vanhan Testamentin lupauksiin maasta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Jumala olisi suonut heille voiton arabeista ja mahdollisuuden palata.

Vanhasta Testamentista löydämme sodan Jumalan - Jumalan joka taistelee valitun kansansa rinnalle ja tuomitsee tuhoon kansansa vastustajat. Tämä ei ole kristinuskon Jumala. Me luemme Vanhaa Testamenttia Jeesuksen hengessä ja hänen opetustensa valossa. Jeesus ei antanut Pietarin edes vetää miekkaa esiin puolustukseksi. Jeesuksen opetuksen mukaan Jumala on rakkauden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja armon Jumala. Miten Jumala voisi taistella jonkun kansan rinnalla toista kansaa vastaan? Näin ajattelivat ehkä jotkut kristityt keskiajalla tai niin saattavat ajatella muslimiekstremistit, jotka väittävät että Palestiina on maa, jonka Jumala on antanut muslimeille ja on vastoin Jumalan tahtoa antaa palaakaan siitä Israelille. Tämä ei ole meille hyväksyttävää. Tällä ei ole mitään tekemistä sen Jumalan kanssa, jonka Jeesus ilmoitti meille.

Valittu kansa

Mitä tulee ajatukseen valitusta kansasta, on epäilemättä selvää, että kristillisessä teologiassa ja erityisesti Paavalin opetuksen mukaan ei ole enää yhtä valittua kansaa! Kristuksen kanssa ja Kristuksessa miehet ja naiset kaikista maista on kutsuttu Jumalan lapsiksi ja yhdeksi Kristuksen ruumiiksi.

Valittuna kansana oleminen ei ollut etuoikeus vaan missio: Vanhan Testamentin Israel oli Jumalan valitsema elämään pyhyydessä, julistamaan hänen nimeään kansojen keskuudessa ja valmistelemaan Messiaan tulemista. Paavali ei kiellä juutalaisten roolia pelastushistoriassa. Roomalaiskirjeessään hän kirjoittaa:

"Minulla on sydämessäni raskas suru ja lakkaamaton tuska. Toivoisin suorastaan, että itse olisin kirottu ja erotettu Kristuksen yhteydestä, jos se vain auttaisi veljiäni, oman kansani jäseniä. Ovathan he israelilaisia, jotka Jumala on ottanut lapsikseen ja joille hän on antanut kirkkautensa. Heidän kanssaan hän on tehnyt liitot, heille hän on antanut lain, jumalanpalveluksen ja lupaukset. Heidän ovat kantaisät, heistä on Kristus ihmisenä lähtöisin, hän, joka on kaiken yläpuolella, ikuisesti ylistetty Jumala, aamen!" (Room. 9:2-5).

Mutta efesolaiskirjeessä hän julistaa, että Jeesus on yhdistänyt kaikki kansat yhdeksi kansaksi ja ruumiiksi:

"Muistakaa, että te olitte synnyltänne vierasheimoisia, ympärileikkaamattomia -- niinhän teitä nimittävät ne, joita ihmisten tekemän leikkauksen vuoksi sanotaan ympärileikatuiksi. Siihen aikaan te elitte ilman Kristusta, Israelin kansan ulkopuolella ja osattomina liitoista ja niiden lupauksista, olitte maailmassa vailla toivoa ja vailla Jumalaa. Mutta nyt Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa, hänen veressään, tuonut lähelleen teidät, jotka ennen olitte kaukana hänestä. Kristus on meidän rauhamme. Hän on tehnyt nämä kaksi ihmisryhmää yhdeksi ja kuolemallaan hajottanut niitä erottaneen vihollisuuden muurin. Hän on kumonnut lain käskyineen ja säädöksineen, jotta hän omassa itsessään loisi nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, ja näin hän on tehnyt rauhan. Ristillä kuollessaan hän omassa ruumiissaan sai aikaan sovinnon Jumalan ja näiden molempien välille ja teki näin lopun vihollisuudesta. Hän tuli julistamaan rauhaa teille, jotka olitte kaukana, ja rauhaa niille, jotka olivat lähellä. Hän on avannut meille molemmille pääsyn Isän luo yhden ja saman Hengen johdattamina." (Ef 2:11-18).

Kahden valtion ratkaisu

Israelin ja Palestiinan kysymyksessä joudumme kohtaamaan kaksi vastakkaista äärimmäistä uskonnollista ideologiaa: toisaalta juutalaiset äärimmäisyysaineksi,joiden mielestä Palestiina on Jumalan juutalaisille antama maa, josta he eivät luovuttaa palaakaan arabeille ja toisaalta muslimien äärimmäisryhmät, jotka sanovat, että Palestiina on muslimimaa, jonka Jumala on antanut arabien valloittaa ja siksi palaakaan siitä ei saa luovuttaa israelilaisille. Näitä vastakkaisia uskonnollisia ideologioita on mahdoton sovittaa yhteen eikä pysyvälle rauhalle ole edellytyksiä.

Synodi ottaa maltillisen kannan ja ehdottaa kahden valtion ratkaisua:
“Lähi-Idän maiden kansalaiset pyytävät kansainvälistä yhteisöä, erityisesti YK:ta, työskentelemään hellittämättä rauhanomaise, oikeudenmukaisen ja pysyvän ratkaisun löytämiseksi konfliktiin panemalla täytäntöön turvallisuusneuvoston päätöslauselmat ja ryhtymällä tarvittaviin lainsäädännöllisiin toimiin palestiinalaisalueiden ja arabimaiden alueiden miehityksen lopettamiseksi. Palestiilaisten tulee saada itsenäinen ja riippumaton kotimaa, jossa he voivat elää turvassa ja nauttia ihmisoikeuksien suojaa. Israelin valtio saa elää turvassa ja rauhan vallitessa omien kansainvälisesti vahvistettujen rajojensa puitteissa. Pyhä kaupunki Jerusalemin nostetaan sille kuuluvaan asemaan kolmen uskonnon - juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin - kaupunkina. Toivomme, että kahden valtion ratkaisu toteutuu eikä jää pelkäksi haaveeksi.Tuomitsemme väkivallan ja uskonnolliset ääriliikkeet. Tuomitsemme rasismin, antisemitismin, kristinuskon ja islamin vastaisuuden ja kehotamme kaikkien uskontojen edustajia kantamaan vastuunsa kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisessä meidän alueellamme ja koko maailmassa."

Vain vuorovaikutus ja valmius kompromisseihin - ei uskonnollisiin kuvitelmiin perustuva sota - voi johtaa pysyvään rauhaan Pyhässä Maassa.
 
+ Arkkipiispa Cyril S. Bustros
Newtonin eparkki

Hiivana moniuskontoisessa yhteiskunnassa

7/11/2010

 

Kristyillä on tärkeä tehtävä olla hiivana taikinassa Lähi-Idän maiden yhteiskunnassa. Vaikka kristinusko ei ole koskaan ollut valtauskonto alueella, sillä on tärkeä rooli ja todistustehtävä. Nyt kristittyjen pitää puolustaa moniarvoista kansalaisyhteiskuntaa, uskonnonvapautta ja keskinäistä kunnioitusta ja suvaitsevaisuutta. Kristityt on kutsuttu palvelemaan kaikki alueen asukkaita uskontoon, sukupuoleen ja poliittiseen kantaan katsomatta. 

Luterilaisen maailmanlitton presidentti ja Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispa Munib Younan puhui Lähi-Idän katolisten piispojen synodille 21.10. 2010.  
.
Piispa Younan korosti, että kirkkokuntien ja uskontojen yhteiset ponnistelut rauhan ja keskinäisen yhteisymmärryksen vahvistamiseksi ovat keskeisiä, jotta rauha saavutettaisiin ja oikeus toteutuisi. Kirkot on myös kutsuttu taistelemaan työttömyyttä, sortoa ja köyhyyttä vastaan. 

Lähi-Idän kirkkojen neuvosto, Pyhän Maan uskonnollisten instituutioiden neuvosto ja Jerusalemin kristillisten kirkkojen johtajien yhteistyö ovat toivon merkkejä vaikeina aikoina. Vain yhdessä voidaan taistella vapauden ja oikeudenmukaisuuden puolesta väkivaltaa, sortoa ja ääriliikkeitä vastaan.

Lue piispa Younanin puhe kokonaisuudessaan

Kirkkojen maailmanneuvoston lähetystö tutkii edellytyksiä kattavalle rauhansopimukselle

27/8/2010

 

Lähi-Idän kirkkojen keskuudesta kuuluu rohkaisevia signaaleja koskien Palestiinan ja Israelin konfliktin ratkaisua. Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteerin pastori Fykse Tveitin johtama delegaatio matkustaa alueelle tutkimaan edellytyksiä saavuttaa oikeudenmukainen rauha.

Suunniteltu matka sattuu ajallisesti yksiin kaavailtujen rauhanneuvottelujen käynnistymisen kanssa. Rauhanneuvottelut on määrä käynnistää 2. syyskuuta Washingtonissa Yhdyvalloissa.


Tveit kertoo ennen matkaa että “tarkoituksena on tukea alueen kirkkojen pyrkimyksiä rauhan tukemiseksi ja rohkaista kaikkia toimijoita muutoksiin rauhan puolesta".

Delegaatio koostuu KMN:n henkilöstöstä joista mukana on myös KMN:n kansainvälisten asioiden koordinaattori pastori Kjell Magne Bondevik. Tarkoitus on vierailla jäsenkirkoissa, ekumeenisten kumppaneiden luona sekä tavata juutalais- ja muslimiyhteisöjen edustajia. Nelipäiväiseen tapaamisohjelmaan sisältyvät myös tapaamiset kumppanijärjestöjen ja poliittisten johtajien kanssa.

Tveit toteaa, että "KMN tahtoo vierailulla osoittaa tahtoaan toimia kirkkojen yhteisönä käytännössä ja vaikuttaa rukouksen kautta niin, että tulevaisuudessa rauha ja oikeudenmukaisuus toteutuu kaikille Pyhän Maan asukkaille. Alueen ristiriitoihin tarvitaan poliittinen ratkaisu. Uskonnollisten yhteisöjen pitää työskenellä yhdessä rauhan puolesta. Uskonnollisten yhteisöjen työ on oleellista sovinnon saavuttamiseksi ja haavojen parantamiseksi."


Tveit toteaa, että "2. syyskuuta alkavissa neuvotteluissa kohdataan äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa ja vaikeiden kysymysten äärellä. Rukoilemme niiden puolesta, jotka ovat vastuussa tästä tärkeästä rauhantyöstä. Näkemyksemme on, että neuvotteluissa pitää tasapuolisesti tarkastella kaikkien konfliktista kärsivien etuja kansainvälisen oikeuden periaatteet huomioiden."

Tveit myös korostaa vierailulla, että Palestiinan kristittyjen laatima Kairos-julistus saa laajaa vastakaikua Kirkkojen maailmanneuvoston jäsenkirkoissa kautta maailman. 
“Jäsenkirkot näkevät tämän julistuksen palestiinalaiskristittyjen hätähuutona tilanteessa jossa heidän ihmisarvoaan ja oikeuksiaan ei kunnioiteta. ” Tveit toteaa.

Kirkkojen maailmanneuvosto kehottaa jäsenkirkkoja kehittämään ja koordinoimaan ohjelmia, joilla vaikutetaan hallituksiin, kansainvälisiin järjestöihin, uskontojen edustajiin ja kirkkoihin, jotta nämä toimisivat Israelin ylläpitämän palestiinalaisalueiden laittoman miehityksen lopettamiseksi ja israelilaisten ja palestiinalaisten kärsimysten lopettamiseksi.

Vierailu liittyy KMN:n Jamaikassa toukokuussa 2011 pidettävän kansainvälisen rauhankonferenssin (International Ecumenical Peace Convocation). Noin tuhat osallistujaa keräävässä konferenssissa on tarkoitus hyväksyä ekumeeninen oikeudenmukaisen rauhan julistus. 

Delegaatio tutustuu myös KMN:n koordinoiman ihmisoikeusseurantaa Palestiinassa tekevän EAPPI-ohjelman toimintaan. (Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel). EAPPI kokoaa eri puolilta maailmaa vapaaehtoisia, jotka suojelevat läsnäolollaan palestiinalaissiviilejä Israelin armeijan ja siirtokuntalaisten väkivallalta ja mielivallalta. Tarkkailijat raportoivat ihmisoikeusloukkaukset ja väkivaltaiset hyökkäykset siviilejä vastaan ja tukevat palestiinalaisten ja israelilaisten rauhantyötä. 

Lähde: Alkuperäinen dokumentti (englanniksi) © Kirkkojen maailmanneuvosto Kirkkojen maailmanneuvosto vaalii ja edistää kristittyjen yhteyttä uskossa, todistuksessa ja maailmanlaajuisessa palvelutehtävässä rauhan ja oikedenmukaisuden toteuttamiseksi maailmassa. Tämä kirkkojen välinen ekumeeninen yhteisö perustettiin vuonna 1948. Nyt sen jäseninä on 349 protestanttista, ortodoksista, anglikaanista ja muuta kirkkoa, jotka edustavat maailmanlaajuisesti yli  560 miljoonaa kristittyä. yli 110 maassa. Kirkkojen maailmanneuvosto toimii läheisessä yhteydessä roomalaiskatolisen kirkon anssa. Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri on pastori, tohtori Olav Fykse Tveit Norjan luterilaisesta kirkosta. Järjestön päämaja on Genevessä Sveitsissä

Uskonnolla tulee olla profeetallinen rooli Lähi-Idän konfliktin ratkaisussa

24/6/2010

 
Jerusalem (ENI).

"Uskonnon on oltava vahvemmassa positiivisessa roolissa Lähi-Idän rauhanprosessissa - erityisesti, kun otetaan huomioon tilanteen nopea huononeminen." Näin totesivat uskonnolliset johtajat. "Uskonnon on oltava osa ratkaisua", luterilaisen kirkon piispa Munib Younan täsmentää. Johtajat tapasivat 2.6. Israelin-Palestiinan tutkimuskeskuksen (Israel/Palestine Center for Research and Information) tilaisuudessa.

Younan toteaa, että juutalaisten, kristillisten tai islamilaisten ääriryhmien ei saa antaa väärinkäyttää uskontoa omien tarkoitusperiensä ajamiseen. Sen sijaan uskonnon pitää olla profeetallinen ja saada aikaan muutosta ja valmiutta sovintoon ja tähdättävä tähän tarjoamalla rauhankasvatusta. Younan varoitti, että uskonnollisten johtajien on vältettävä muuttumista pikkupoliitikoiksi. Omien poliittisten johtajien toimia on arvioitava kriittisesti.

"Olemmeko uskonnollisina johtajina valmiita tähän? Tämä on haasteemme, Younan kyselee.

"Uskonto on jo osa politiikkaa," sanoi piispa Younan. "Kun uskonto ja politiikka sekoittuvat, uskonnosta tulee poliittisen pelin vaikea pala pikemminkin kuin ratkaisu. Siitä tulee vaarallista, kun se tulkintaan poliittiseksi agendaksi ja pyhän kirjan määräämäksi tulevaisuudenkuvaksi". 

Younan lisää, että uskonnollisten johtajien tuleee palauttaa seuraajansa uskonnon perustotuuksien äärellä: "Rakasta Jumalaasi ja lähimmäistäsi". "Samalla uskonnon pitää näyttää vallanpitäjille todellisuus, edistää oikeudenmukaisuutta ja vastustaa vääryyttä", tähdentää piispa Younan.

Muita osallistujia olivat Rabbi Michael Melchior, entinen Knessetin (Israelin parlamentin) jäsen, Palesiinan Wasatia-liikkeen perustaja ja johtaja Mohammed S. Dajani  (Wasatia Islamic Movement Palestine) ja Kristittyjen ja juutalaisten kansainvälisen neuvoston puheenjohtaja Deborah Weissman.

"Meidän täytyy ponnistella nostaakseemme kulttuurissamme ja uskonnossamme esiin niitä arvoja, jotka tukevat avoimuutta", sanoi Weissman. "Uskontojen sisällä on ristiriita ääriliikkeiden ja maltillisten ja suvaitsevaisten voimien välillä."

Piispa Younan antoi tunnustuksen paavin esittämälle anteeksipyynnölle koskien juutalaisten vainoja menneisyydessä. Younan totesi, että Israelin ja Palestiinan poliittisten ja uskonnollisten johtajien on samalla tavoin valmiita tunnustamaan menneisyydessä tehdyt virheet.

"Jos uskontomme pojalta pyydämme anteeksi, syntyy uusi elämä. Jos käytämme raamattua kieltääksemme anteeksiannon, uskonnosta tulee elämän vastavoima" sanoi Younan, joka on Genevessä toimivan luterilaisen maailmanliiton varapuheenjohtaja.  "Meillä on oltava uskonnollinen vakaumus ja profeetallinen viesti tukenamme, että olemme valmiita anteeksipyyntöön ja uuteen alkuun. "

Younan totesi, että rauhankasvatus on oleellinen väline, kun halutaan vahvistaa uskonnon roolia rauhan aikaansaamiseksi ja luoda aitoa arvostusta ja suvaitsevuutta lapsissa ja nuorissa.  "Suvaitsevaisuus ei ole ainoastaan sitä, että ei ole vihaa, vaan yhteisen toivon ja arvojen synnyttämistä tulevaisuutta varten", Younan sanoi.

Israelin ja Palestiinan tutkimuskeskus (The Israel/Palestine Center for Research and Information) on israelilaisten ja palestiinalaisten yhteinen organisaatio, joka tähtää Israelin-Palestiinan konfliktin ratkaisuun "kahden kansan ja kahden valtion" -periaatteen pohjalta.  Verkkopalvelut: www.ipcri.org

Lähde: ENI
. ENI featured articles are taken from the full ENI Daily News Service. Subscribe online to the Daily News Service and receive around 1000 full-text articles a year. Unless otherwise stated, ENI featured articles may be re-printed, re-posted, re-produced or placed on Web sites if ENI is noted as the source and there is a link to the ENI Web site www.eni.ch
    Picture
    Seuraa helposti Pyhä Maa -uutisia Facebookin tai Twitterin kautta.

    RSS Feed

    Arkisto

    December 2021
    April 2021
    December 2020
    June 2020
    April 2020
    January 2020
    December 2019
    April 2019
    December 2018
    March 2018
    December 2017
    April 2017
    February 2017
    December 2016
    October 2016
    August 2016
    March 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    April 2015
    March 2015
    December 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014
    April 2014
    March 2014
    February 2014
    January 2014
    December 2013
    November 2013
    March 2013
    December 2012
    October 2012
    September 2012
    August 2012
    June 2012
    April 2012
    March 2012
    February 2012
    January 2012
    October 2011
    September 2011
    June 2011
    April 2011
    March 2011
    February 2011
    January 2011
    December 2010
    November 2010
    October 2010
    September 2010
    August 2010
    July 2010
    June 2010
    May 2010
    April 2010

    Aiheet

    All
    Adventti
    Arabikevät
    Beetlehem
    Boikotti
    Eappi
    Ecot
    Egypti
    Ekstremismi
    Ekumenia
    Elca
    Etelä-Afrikka
    Gaza
    Goldstonen Raportti
    Hamas
    Ihmisoikeudet
    Islam
    Islam Ja Kristinusko
    Israel
    Itsenäisyys
    Jari Jolkkonen
    Jerusalem
    Jordania
    Joulu
    Juutalaisuus
    Kairos Palestiina
    Kanada
    Kansalaisyhteiskunta
    Katolinen Kirkko
    Kirkko
    Kirkkojen Maailmanneuvosto
    Kirkot
    Knesset
    Koptit
    Koulutus
    Kristillinen Sionismi
    Kristinusko
    Kuopion Hiippakunta
    Lähi Idän Kristityt
    Lähi Idän Kristityt
    Lähi Itä
    Lähi Itä
    Länsiranta
    Länsiranta
    Luterilainen Maailmanliitto
    Matkailu
    Mitri Raheb
    Munib Younan
    Oecd
    Pääsiäinen
    Pääsiäinen
    Pääsiäinen
    Palestiina
    Palestiinan Kristityt
    Pyhä Maa
    Pyhä Maa
    Pyhiinvaellus
    Rauha
    Rauhankasvatus
    Rauhanneuvottelut
    Rukousviikko
    Ruotsin Kirkko
    Siirtokunnat
    Suomen Kirkko
    Teologia
    Terrorismi
    Uskonnonvapaus
    Uskonnot
    Yhdysvallat
    Yk
    Ylösnousemus
    Ylösnousemus
    Ympäristökasvatus

Powered by Create your own unique website with customizable templates.