Kuluneina viikkoina olemme todistaneet ennen näkemätöntä kansalaisten huolenilmaisua ympäri maailman koskien Israelin raakaa vastausta palestiinalaisalueilta tulleeseen rakettituleen. Kyseessä on yksi suurimmista spontaaneista mielenilmauksista maailman historiassa.

Palestiinalainen adventtikalenteri: Toinen adventti
Kairos Palestiina

Israelin miehitys ja palestiinalaisten vangitseminen
Teksti: Addameer

Palestiinan miehityksen ylläpitäminen edellyttää Israelilta, että se pystyy kukistamaan palestiinalaisväestön vastarinnan. Israelin tärkeimpiä menetelmiä palestiinalaisten nujertamiseen ovat väestön laajamittaiset pidätykset ja vangitsemiset. Miehityksen vastustaminen on milloin minkäkin lain nojalla kriminalisoitu ja näin kaikki vastarinnaksi tulkittava toiminta voi johtaa pidätykseen. Miehitysvalta on jo pidättänyt tai vanginnut vuoden 1967 jälkeen yli 800 000 palestiinalaista. Vuoden 2000 jälkeen yli 8000 lasta on vangittu. Tässä laajuudessa suoritetut pidätykset ja vangitsemiset ovat olleet tehokas keino paitsi vastarinnan nujertamiseen, myös Palestiinan yhteiskunnallisten instituutioiden horjuttamiseen. Kansakunnalle välttämättömän normaalin kansalaisyhteiskunnan ja hallintoelinten kehittäminen tällaisissa oloissa ei ole ollut mahdollista.

Tällä hetkellä (2013) Israelilla on 4 979 palestiinalaista poliittista vankia, joista 156 on hallinnollisen päätöksen perusteella ilman oikeudenkäyntiä tai salaisen päätöksen perusteella vankeudessa pidettyjä. Vankeudessa on 236 lasta, joista 44 on alle 16-vuotiaita, 16 naista ja 13 Palestiinan lakia säätävän neuvoston jäsentä. Vangittuja kohdellaan huonosti. Pidätetyt haetaan kotoaan keskellä yötä väkivaltaisten sotilasoperaatioiden yhteydessä ja pitkään jatkuviin ankariin kuulusteluihin liittyy henkistä ja fyysistä kidutusta ja eristämistä. Palestiinalaisten tapauksia käsittelevät sotilasoikeudet, jotka antavat langettavan tuomion 99 prosentissa tapauksissa. Julmat ja alkeelliset olosuhteet ovat johtaneet vuodesta 1967 203 pidätetyn kuolemaan. 71 on kuollut kidutuksen seurauksena, 51lääkinnällisen huollon epäämisen johdosta, 74 pidätyksen yhteydessä saatuihin vammoihin ja seitsemän erikoisjoukkojen ampumina vankilassa.

Oikeudenmukaista rauhaa Palestiinassa ei ole olemassa ennen kuin kaikki poliittiset vangit on vapautettu ilman ehtoja. Palestiinalaisten näkemyksen mukaan poliittisten vankien vapauttamisen tulee olla edellytys rauhanneuvottelujen käymiselle.

Muiden Palestiinan kaupunkien tavoin Beetlehem joutuu kokemaan Israelin miehitysjoukkojen hyökkäyksiä ja pidätyskampanjoita. Tällä hetkellä (2013) 453 beetlehemiläistä – heistä naisia 4, 10  alle 16-vuotiasta lasta ja 23 16-18-vuotiasta lasta – on vangittuina. Yliopiston 19-vuotias naispuolinen opiskelija Manar Zawarha pidätettiin, kun hän oli kulkemassa Beetlehemin tarkastuspisteen läpi. Manar on lupaava ja lahjakas opiskelija. Häntä kuulusteltiin 30 päivää Moscobiyyeh tutkintakeskuksessa Jerusalemissa. Kuulusteluissa häntä ja hänen perhettään uhkailtiin, jotta häneltä olisi saatu kiristettyä tietoja. Hänet tuomittiin lopulta 12 kuukaudeksi vankeuteen ja 3000 shekelin sakkoihin, mutta tuomio muutettiin ehdolliseksi ja Manar vapautui toukokuun puolivälissä.

Israelin miehitysjoukot eivät erottele miehiä ja naisia pidätysten yhteydessä eivät ota huomioon sosiaalisia olosuhteita. Hiba Bdeer Dohan kylästä pidätettiin kotoaan aviomiehen ja tyttärien Malkin (7) ja Jaran (5) läsnä ollessa aamuyöllä. Sotilaat hyökkäsivät kotiin ja veivät perheen äidin silmät sidottuna ja kahlehdittuna. Hiba vietiin

Asqalanin pidätyskeskukseen missä hän kuulusteltiin kahdeksan päivän ajan. Hiba on nyt ollut pidätettynä 2.4. 2013 lähtien ilman oikeudenkäyntiä. Perhettä ei ole päästetty tapaamaan äitiä. Kukaan ei tiedä milloin hän näkee tyttärensä uudelleen. Vankilahallinnon yleinen käytäntö on kieltää perheenjäsenten tapaaminen. Dheishehin pakolaisleiristä pidätetyn An’am Hasanatin perhellä on vaikeuksia pasta tapaamaan äitiä. Kansainvälisen oikeuden vastaisesti valtaosa pidätetyistä siirretään Israelin valtion alueelle, jonne päästäkseen perheiden on haettava vierailulupa ja erityislupia. Näin Israel pala palalta murentaa ja hajottaa perheitä ja palestiinalaista yhteiskuntaa.

Palestiinalaisten lapsuus Israelin vankiloissa
Teksti: DCI, Palestiinan osasto

Vuoden 2000 syyskuussa alkaneen toisen intifadan jälkeen Israelin viranomaistet ovat kiihdyttäneet palestiinalaisten lasten pidätyksiä. Kuluneiden 12 vuoden aikana yli 8000 lasta on pidätetty – heistä nuorimmat 12-vuotiaita. Israelin sotilaiden pidättäminä lapsia pahoinpidellään potkimalla, kidutetaan, uhkaillaan, pidetään kahlehdittuina, laiminlyödään ja eristetään. Lasten pidättäminen ja kaltoinkohtelu Israelin sotilastuomioistuimissa on yleistä ja systemaattista.

Kysymys ei ole niinkään uusista toimista intifadan hillitsemiseksi vaan olemassa olevien pysyvien toimintaohjeiden soveltamisesta laaja-alaisemmin miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Tavoitteena on palestiinalaisten perheiden ja yhteiskunnan toimintakyvyn nujertaminen ja hallitseminen pelon avulla. Laajamittaisten pidätysten ja mielivallan avulla pyritään nujertamaan kansan pyrkimyksen itsehallinnon saavuttamiseksi ja vaatimukset rauhan, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteuttamisesta.

On itsestään selvää, että palestiinalaislasten kohtelu on syrjivää ja loukkaa lasten oikeuksia, jotka on kirjattu YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa. Palestiinalaislapset on alistettu sotilashallinnon määräyksille ja heitä tuomitaan sotilastuomioistuimissa, joissa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vähimmäisvaatimukset eivät täyty.

Kaikkein vahingollisinta lapsille ovat Israelin käyttämät psykologiset kuulustelutekniikat kuten pitkäaikainen eristäminen. Vuodesta 2008 lastenoikeusjärjestö DCI on kirjannut 73 tapausta, joissa lapsia on pidetty erityksissä jopa 29 päivää. Lisäksi heihin käytetään väkivaltaisia kuulustelutekniikoita, heillä ei ole mahdollisuutta saada

puolustusasianajajaa eikä heidän sallita tavata vanhempiaan. DCI:n keräämän todistusaineiston mukaan hepreaksi kirjattuja väkivalloin saatuja tunnustuksia on käytetty todistusaineistona sotilastuomioistuimissa. Sotilastuomioistuimien käsittelemistä tapauksista 98 prosenttia päätyy langettavaan tuomioon.

Al Jalamen pidätyskeskukseen joutuneet lapset ovat kertoneet, että heitä on pidetty eristettyinä pienessä 2x3 metrisessä sellissä, jossa he ovat joutuneet nukkumaan betonilaatan päällä tai lattialla ohuella, likaisella ja haisevalla patjalla. Ruokaa on annettu luukusta siten että heillä ei ole ollut mitään inhimiskontaktia. Sellien harmaissa seinissä on teräviä piikkejä, jotka estävät niihin nojaamisen. Selleissä ei ole luonnonvaloa; ainoa valonlähde on heikko lamppu, joka on päällä 24 tuntia vuorokaudessa. Kohtelun tuloksena lapset ovat saaneet särkyä silmiinsä ja kärsineet psykologisista oireista pidätyksen jälkeen. Todistajalausuntojen perusteella lasten pidätysten ja eristämisen tarkoitus on heidän henkinen luhistumisensa tunnustuksen saamiseksi. Eritys ja rankat kuulustelut vuorottelevat. Kuulusteluissa käytetään jalkojen ja käsien perusteetonta kahlehtimista, kiduttamista pitämällä pidätettyä huonoissa asennoissa, suoraa fyysistä väkivaltaa, uhkailemista ja pelottelua. Näillä menetelmillä useimmilta kuulustelluilta lapsilta on saatu tunnustus, jonka perusteella lapset on tuomittu sotilastuomioistuimessa.

Pidätetyille erityksestä ja psykologisista kuulustelumenetelmistä on seurauksena paniikkihäiriöitä, kuolemanpelkoa, kroonista masennusta, sosiaalista eristäytymistä, toivottomuuden tunnetta, tunteiden hallinnan heikkenemistä ja siitä seuraavia raivokohtauksia, keskittymiskyvyn häiriöitä, vainoharhaisuutta, psykoottisia oireita, itsensä vahingoittamista ja itsemurhayrityksiä. Vuonna 2011 YK erityisraportoija Juan Méndez turhaan vaati Israelin kieltämään pidätettyjen lasten eristämisrangaistukset.

Rakkauden voima vankilassa
OTT Charlie Abou Saada

Psalminlaulaja sanoo: ”Herra kuulee köyhien rukouksen eikä hylkää omiaan, jotka ovat vankeudessa.” (Ps. 69:33). Jumala yhä pitää Sanansa ja on uskollinen kansalleen – erityisesti niille, jotka kärsivät ja pysyvät uskollisina Jumalan lupaukselle ja rakkailleen. Uskollisuutensa tähden heillä on voimaa taistella pahuutta vastaan ja vapautensa ja oikeuksiensa puolesta. Eräs näistä uskollisista on Abu Naji, joka vangittiin ensimmäisen intifadan aikana. Beit Sahourista - ”Paimenten kedolta” - kotoisin oleva Abu on rehellinen ja perhettään rakastava nuori mies vaatimattomasta perheestä. Teini-ikäisenä hän päätti ettei halua elää epäoikeudenmukaisen miehityshallinnon alaisuudessa. Abu avioitui ja halusi elää puolisonsa kanssa kotimaassaan sitä rakentaen. Jo ennen kuin Abu oli valmistunut koulustaan pahuus tuli taloon ovesta. Israelin viranomaiset pidättivät Abun, joka oli luokiteltu vaaralliseksi sen jälkeen kun hän oli julkisesti arvostellut miehitystä.

Abu vangittiin ja vietiin Nablusiin ja sieltä erämaahan, missä hän vietti vankeudessa kymmenen vuotta ikävöiden puolisoaan Lameesia. Samasta kylästä kotoisin olut Lamees oli tuntenut Abun jo vuosia ja rakastanut häntä. Lamees järkyttyi Abun pidätysestä. Hän rukoili Jumalaa kertomaan mitä hänen pitäisi tehdä. Jumalan vastaus oli: ”Luota minuun ja pidä Abu sydämessäsi.” Lamees pysyi uskollisena Jumalalle ja Abulle. Kolme kuukautta pidätyksen jälkeen Lamees pääsi äitinsä ja seurakunnan pastorin kanssa tapaamaan Abua. Abul ja Lamees kihlattiin vankilassa vanginvartijoiden ja toisten vankien läsnä ollessa. Lamees pysyi uskossaan lujana ja vieraili säännöllisesti Abun luona noudattaen kirjaimellisesti Raamatun kehoitusta: ”Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itse kahleissa heidän kanssaan, muistakaa kidutettuja, tunteehan teidänkin ruumiinne kivun.” (Hepr. 13:3). Lamees tunsi, että Sielunvihollinen pyrki horjuttamaan hänen kutsumustaan ja päättäväisyyttään ja oli usein hämmentynyt. Jumalan Pyhä Henki oli kuitenkin hänen kanssaan ja Lamees voitti kiusaukset Jumalan ja perheen rakkauden avulla.

Päivä jona Abu Naji vapautettiin oli vastaus Lameesin kiihkeisiin rukouksiin. Meitä kaikkia koetellaan kutsumuksessamme näinä päivinä. Lamees ja Abu Naji olkoot meille ja nuorelle polvelle esimerkkejä kilvoittelusta ja kestävyydestä. Lamees ja Abu ovat rakkaat setäni ja tätini. Aina kun tapaan heidät muistan apostoli Paavalia, joka aina jaksoi tarrautua toivoon ja rohkaista pieniä seurakuntiaan. Jumala on rakkaus ja Hän on kanssamme rohkaisemassa meitä kaikkein vaikeimpanakin aikana. Meidän tulee tulla vaikeuksinemme Hänen luokseen, luottaa Jumalaan ja odottaa Hänen armoaan. Jumalan lahja uskollisille palvelijoilleen Abulle ja Lameesille oli kolme lasta ja onnellinen elämä perheenä. He muistavat Jumalan sanan Raamatussa: ” Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa* ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.”

Rakas Jumala, auta että jokaisella vangitulla olisi uskollinen ja rakastava lähimmäinen kuten Lamees rinnallaan. Auta heitä kohtaamaan koettelemus rehellisinä ja uskollisina sinulle kuin Abu Naji. Anna rakkauden ja rohkeuden henki heidän sydämiinsä. Muista kaikkia niitä, jotka on vangittu siksi he kaipaavat vapautta ja oikeudenmukaisuutta.

Jumala on Sanassaan uskollinen ja antta meille tehtävän: “Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen (Luuk 4:18).

Tekstien tuottajat:
Addameer vankien oikeusjärjestö on palestiinalainen kansalaisjärjestö, joka antaa oikeusapua vangituille, puolustaa vankien oikeuksia ja vastustaa kidutusta ja ihmisoikeusrikkomuksia sekä valvoo vankien oikeuksien toteutumista.  Lisätietoja: www.addameer.org
DCI lastenoikeusjärjestön Palestiinan osasto (Defence for Children International) perustettiin 1979. Se toimii yhteistyössä YK:n ECOSOCin kanssa. Palestiinan osasto perustettiin vuonna 1991 ja se puolustaa, edistää ja suojelee Palestiinan lasten oikeuksia ja kansainvälisen lasten oikeuksien sopimuksen toteutumista. Lisätietoja: www.dci-palestine.org/
OTT Charlie Abou Saada on työskennellyt World Vision Jerusalemin toimistossa vuodesta 2009 kirkollisasioiden koordinaattorina. Tri Saada on valmistunut kanonisen oikeuden tohtoriksi Vatikaanin itämaiden instituutista. Tri. Saada asuu perheensä kanssa Beetlehmissä.
Linkki alkuperäiseen tekstiin löytyy tästä.