Pyhä Maa
  • Pyhä Maa
  • Rauha
  • Ihmisoikeudet
  • Kirkko ja Israel
  • Matkailu
  • Blogit
  • Tietoa palvelusta
  • Postia ylläpidolle

Piispa Munib Younanin joulutervehdys 2013

23/12/2013

 
Picture
 

Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. (Joh 1:5)

Sisaret ja veljet Kristuksessa Jeesuksessa,

Lähetän teille rakkaimmat hyvän joulun toivotukset Jerusalemista –  Herramme kuoleman ja ylösnousemuksen tapahtumapaikoilta. Koko Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilainen kirkko ja erityisesti seurakuntamme Beetlehemissä, Jeesuksen syntymäkaupungissa ja Beit Sahourissa paimenten kedolla yhtyvät tervehdykseen. Juuri Beit Sahourissa paimenet ensimmäisinä kuulivat uutisen Vapahtajan syntymästä.

Joskus saarnamiehet ja opettajat koettavat lähestyä joulun sanomaa eri lailla ja luovalla tavalla saadakseen oppilaat kiinnostumaan. Silti yksi koulumme oppilaista sanoi: ”Sehän on se sama tarina rauhasta, jonka kuulemme joka vuosi.” Hän oli täysin oikeassa. Kun Rauhan Ruhtinas tulee, Hänen viestinsä on sama. Kirkko on toistanut Beetlehemin kedolta asti tuhansien vuosien ajan samaa viestiä – ilosanomaa Beetlehemistä – ettei se vain pääsisi unohtumaan.

Vaikka joulun sanoma on kaksi tuhatta vuotta vanha, se yhä koskettaa sydämiä ja sieluja ympäri maailman. Beit Sahourin – paimen kedon – paimenien kanssa voimme kuulla enkelien julistavan: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisille, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.”

Tahtoisin jakaa teidän kanssanne kolme tähän viestiin sisältyvää näkökulmaa, jotka erityisesti koskettavat meidän tilannettamme Lähi-Idässä, Israelin ja Palestiinan konfliktia ja sitä kriisiä, jossa kristinusko on Lähi-Idässä.

Lähi-Itä

Koko Lähi-Itä on sekasorron vallassa. Jotkut asiantuntijat sanovat, että tämä vaikea aika merkitsee demokratian synnytystuskia. Vaikka jotkut ovat ottaneet sydämen asiakseen kuunnella ihmisten huolia ja vaatimuksia sekä rakentaa vahvempaa kansalaisyhteiskuntaa, ovat monet kääntyneet poliittisten ja uskonnollisten ääriliikkeiden kannattajiksi ja alkaneet levittää sekasortoa ihmisten päivittäiseen elämään. Olemme jo turtuneet päivittäisiin uutisiin yhä katastrofaalisemmista olosuhteista, joissa ihmiset joutuvat selviytymään. Voimmeko olla välinpitämättömiä, kun näemme miten lapset, nuoret ja naiset joutuvat sodan uhreiksi sen sijaan että he saisivat rakentaa tulevaisuuttaan ja omaa maatansa?

Mitä on tapahtumassa? Ne, jotka ovat halunneet kiihdyttää väestöryhmien välistä väkivaltaa ovat onnistuneet hyvin tavoitteissaan. Sydämeni särkyy kun kuulen miten turvattomissa oloissa ihmiset joutuvat elämään jopa pakolaisleireissä. Ikään kuin tämä vielä olisi tarpeeksi, ovat talvimyrskyt entisestään pahentaneet näiden avuttomien ihmisten tilannetta.

Mikä on joulun sanoma meille tämän kärsimyksen ja hämmennyksen keskellä? Loistaako meille Lähi-Idässä tämän pimeyden keskellä valo? Miten rauhan ja vapauden valo voisi loistaa kirkkaammin? Toiset vaativat kansainvälistä sotilaallista väliintuloa. Minun näkyni on jouluna rukoilla entistäkin enemmän, että Jumala itse pehmittäisi kovat sydämet ja rauha voisi saapua.

Pyydän että sinäkin rukoilet kanssani, että sota loppuisi ja hallitukset kunnioittaisivat ihmisoikeuksia – erityisesti naisten oikeuksia, mielipiteenvapautta, sananvapautta ja uskonnonvapautta. Jouluna toivon valo loistakoon erityisesti niille, jotka kärsivät sodan keskellä tai joilta poliittiset ja uskonnolliset kiihkoilijat vievät elämän edellytykset. Valo loistakoon pimeydessä.

Israelin/Palestiinan tilanne

Voivatko taas käynnissä olevat rauhanneuvottelut tuoda ratkaisun konfliktiin? Kaikkia Pyhässä Maassa asuvia askarruttaa tämä kysymys. Onko edes halua rauhan ja oikeuden toteuttamiseen? Rehellisesti sanoen en pysty vastaamaan kysymykseen – en tiedä. Kuitenkaan konfliktin jatkuessa nykyisessä muodossaan, kummallaan puolella ei ole voittajia. Mitä kauemmin vihanpitoa jatketaan, sitä kovemmiksi yhä useampien sydämet tulevat ja sitä vaikeampaa on saavuttaa rauhaa.

Kuulemme joka päivä uusista toimista, jotka pienentävät entisestään rauhan mahdollisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi koko ajan jatkuva Israelin siirtokuntien laajentaminen. Vain oikeudenmukaisuus voi tuoda rauhan ja sen tuomiseksi tarvitaan rohkeita johtajia, jotka näkevät, että kansamme voivat elää ja menestyä rinnakkain. Israelin ja Palestiinan johtajien pitäisi nyt ymmärtää, että molempien kansat tarvitsevat oikeuden toteutumista. Mikä on se perintö, jonka jätämme lapsillemme ja lapsenlapsillemme, jos emme juuri nyt ja koko ajan tavoittele oikeudenmukaisuutta ja rauhaa?

Pimeyden vallat vastustivat joulun valon leviämistä. Joulun sanomasta opimme, että silloin kun pimeys on syvimmillään, valo syttyy pimeään ja ennustus toteutuu. Joulun sanomasta opimme, että valo voittaa pimeyden, että tämä valo valaisee sydämemme ja tällä valolla on voima sulattaa pimeässä pysyvien kovimmatkin sydämet – niiden, jotka haluaisivat ratkaista ongelmat väkivallan keinoin. Joulun sanoma palautta rauhan ja rakkauden sydämiimme.

Oikeudenmukainen rauha on mahdollinen Israelille ja Palestiinalle. Samoin kuin Jeesus syntyi seimeen Beetlehemissä, rauhakin syntyy tähän maahan. Rukoilkaa tänä jouluna israelilaisten ja palestiinalaisten puolesta, että me kaikki näkisimme valon syttyvän pimeyteemme.

Lähi-Idän arabikristityt

Kirkkojen maailmanneuvoston on ilmaissut huolensa Lähi-Idän kristittyjen tilanteen johdosta. Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilainen kirkko yhtyy KMN:n huoleen. Iloitsemme myös siitä, että Jordanian kuningas Abdullah II järjesti Lähi-Idän johtajille kokouksen, jossa hän myös painotti kristittyjen huolia alueella.

Lähi-Idän suhteen ei kuitenkaan pidä sortua yleistyksiin. Alueella on monta valtiota. Tilanne Pyhässä Maassa on toinen kuin Syyriassa tai Egyptissä ja Jordanian tilanne poikkeaa siitä, mitä tapahtuu Irakissa. Syyrian tilanne on kuitenkin kaikkein vakavin.

Syyrian sisällissota alkoi hallituksen ja opposition välisenä konfliktina. Vähitellen sota on muuttanut kansanryhmien väliseksi taisteluksi, johon on alkanut osallistua myös ulkomaisia taistelijoita. Tämä kehitys huolestuttaa erityisesti Syyrian kristittyjä. Antiokian patriarkka Gregorius III on hiljattain arvioinut, että maan 1,7 miljoonasta kristitystä jo 450 000 on paennut maasta. Maloulassa ekstremistit kaappasivat 12 nunnaa vain siksi että he olivat kristittyjä. Kuinka voimme olla mukana kantamassa Syyrian kristittyjen kuormaa? Kuinka maailman kristityt voisivat vaikuttaa Syyrian hallitukseen?

Syyrialainen kristitty nainen Hanna kirjoitti: “Äitinä ja vaimona haluan hakeutua turvaan, mutta kristittynä koen että minun tulisi jäädä. Kun rukoilemme, koemme mieheni kanssa, että Jumala tahtoo meidän jäävän Syyriaan.” Syyrian kristityt rakastavat maataan ja haluaisivat rakentaa sitä. Rukoilemme Hannan ja hänen miehensä kanssa, että tilanteeseen löytyisi rauhanomainen ratkaisu.

Hannan asenne on tyypillinen Lähi-Idän kristityille. Me rakastamme maata missä asumme. Kristityt eivät koe olevansa sellainen vähemmistö, joka tarvitsee ulkovaltojen hallitusten apua tai suojelua joiltakin ulkopuolelta tulevilta uskonnollisilta ryhmiltä. Kristityt tuntevat olevansa osa omaa kansaansa. Lähi-Idässä, samoin kuin muuallakin maailmassa, kristityt haluavat vain olla samanarvoisia kansalaisia muiden maansa asukkaiden kanssa ja saada saamat oikeudet ja velvollisuudet, jotka kuuluvat muillekin maan kansalaisille.

Me haluamme vastustaa ääriliikkeiden kasvavaa valtaa vahvistamalla kansalaisyhteistkuntaa, puolustamalla ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, omantunnon vapautta sekä uskonnon ja sananvapautta.

Vaikka pimeys laajenee, joulun sanoma osoittaa meille tien valoon Joulun Lapsen seimen äärelle. Vaikka hallitsijat yrittävät polkea oikeuden jalkoihinsa ja sortaa niitä, jotka ovat toisenlaisia, arabikristityt muiden maltillisten ja ymmärtäväisten kansalaisten hiljaisen enemmistön kanssa haluavat näyttää valoa. Jeesus-lapsi vakuuttaa meille: ”Älä pelkää, pieni laumani. Teidän Isänne on päättänyt antaa teille valtakunnan.” (Luuk 12:32).

Pyydän teitä kristittyjä kaikkialla maailmassa rukoilemaan arabikristittyjen puolesta Lähi-Idässä, että Jumala uudistaisi heidän voimansa toimia elävinä todistajina niin että heidän uskonsa voi olla sovinnon ja rauhan välikappale.

Loistakoon joulun valo pimeydessä. Jumala siunatkoon teitä kaikkia.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014

وكل عام وأنتم وعائلاتكم بألف خير

Piispa, tri. Munib A. Younan

Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilainen kirkko.

Piispa Munib Younan on Pyhässä arabikristitty ja Israelissa/Palestiinassa ja Jordaniassa toimivan pienen Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispa.
Hän on opiskellut Suomessa ja osaa hyvin suomea. Vuonna 2010 piispa Younan valittiin Luterilaisen maailmanliiton presidentiksi.

Siirtolaisten väkivalta Länsirannalla

23/12/2013

 
Picture
Palestiinalainen adventtikalenteri. 4. adventti
Kairos Palestiina

Siirtolaisväkivalta
ARIJ

Siirtolaisten väkivaltaiset hyökkäykset palestiinalaisia vastaan on viimeisten kymmenen vuoden aikana kiihtynyt yksittäisistä väkivaltaisista hyökkäyksistä systemaattiseksi vihanpidoksi ja väkivallan harjoittamiseksi palestiinalaista siviiliväestöä kohtaan. Suunnitelluin hyökkäyksin laittomissa siirtokunnissa asuvat terrorisoivat ihmisiä ja uhkaavat heidän turvallisuuttaan. 46 vuotta kestäneen miehityksen aikana israelilaiset ovat pala palalta nakertaneet palestiinalaisten maata asuttamalla yli 650 000 siirtolaista miehitetyille alueille 196 siirtokuntaan ja 232 sillanpääasemaan niiden ulkopuolelle. Israelin asutusten jatkuva kasvu on tärkein syy siihen, että kahden valtion ratkaisuun tähtäävät rauhanneuvottelut ovat juuttuneet paikalleen.

Israelin armeija katsoo siirtolaisten harjoittama väkivaltaa läpi sormiensa eikä estä sitä palestiinalaisalueilla. Monet hyökkäyksistä tapahtuvat armeijan sotilaiden silmien edessä ilman että armeija puuttuisi niihin palestiinalaisia suojellakseen. Hyökkäykset ovat lisääntyneet ja muuttuneet koko ajan väkivaltaisemmiksi. Niiden tavoitteena on häiritä mahdollisimman paljon palestiinalaisten elämää, tuhota maatalousmaata ja oliivilehtoja saastuttaa kaivoja. Vuodesta 2007 on tehty yli 2000 väkivaltaista hyökkäystä palestiinalaisia siviilejä kohtaan ja vuonna 2013 tammi-maaliskuussa yksistään oli rekisteröity jo 311 hyökkäystä.

Siirtolaisten hyökkäykset kohdistuvat yhä useammin uskonnonharjoitukseen kuten kirkkoihin ja moskeijoihin. Niitä on poltettu ja töhritty graffitein. On selvää, että hyökkäykset tapahtuvat Israelin valtion ja armeijan hiljaisella hyväksynnällä koska niiden estämiseksi ei ole tehty mitään. Palestiinalaisten käsitys on, että Israelin armeija on läsnä varmistuksena ja valmiina puuttumaan tilanteisiin mikäli palestiinalaiset tekisivät vastarintaa. Erityisen paljon hyökkäyksiä tapahtuu Nablusissa, Hebronissa ja Beetlehemissä.

Totuus siirtokunnista
Ibrahim Nairouz

Israelin politiikan tavoitteena on ollut siirtokuntia rakentamalla luoda tosiasiallinen väestöpoliittinen ja taloudellinen tilanne, jossa ulkovaltojen on pakko hyväksyä laajojen Länsirannan alueiden liittäminen osaksi Israelia – mahdollisesti jopa erilaisin painostuskeinoin vähin erin karkottaa palestiinalaisväestö asuinalueiltaan. Monet juutalaisten yhdyskunnat alueella pilkkovat koko Länsirannan saarekkeiksi, joiden välillä risteilevät tarkastuspisteiden katkomat palestiinalaisten tiet ja juutalaisille rakennetut nopeat ohitustiet, joita palestiinalaiset eivät saa käyttää. Vieri vieressä sijaitsevat palestiinalaiset ja juutalaiset asutukset ovat muurein ja piikkilanka-aidoin täysin toisistaan eristettyjä. Siirtokuntia ja niiden liikkumistarpeita varten takavarikoitu suuria palestiinalaisten maa-alueita.

Samaan aikaan, palestiinalaisille ei myönnetä lupia kehittää omaa infrastruktuuriaan ja rakentaa uusia asuntoja. Pikku hiljaa juutalaisten asutukset leviä syöpäkasvaimen tavoin palestiinalaisasutuksen ytimeen. Katuja suljetaan, muureja rakennetaan ja normaali arkielämä tulee palestiinalaisille mahdottomaksi. Samalla armeija varmistaa juutalaisten turvallisuuden ja esteettömän liikkumisen alueella.

Miehittäjävaltion tavoitteet eivät jää epäselviksi: tavoitteena on että siirtokunnat hallitsevat koko aluetta ja vähitellen syrjäyttävät palestiinalaisten oman talouselämän ja tulevat ainoiksi toimeentulon lähteiksi työttömälle palestiinalaiselle väestölle. Kuin Etelä-Afrikassa rotusorron aikana, palestiinalaisyhteisöt pilkotaan ja eristetään rapistuviksi slummeiksi, joissa köyhyys ja epätoivo vallitsevat eikä edellytyksiä normaaliin toimeentuloon ole olemassakaan. Kun palestiinalaiset on ajettu tähän tilanteeseen, he voivat joko jäädä asumaan kotikylään tai kaupunkiin, jossa ainoa toimentulon lähde on työ israelilaisille siirtokunnissa tai muuttaa pois kotoa siirtolaisiksi.

Tässä ahdistuksessa me Palestiinan kristityt haluamme kääntyä Kaikkivaltiaan puoleen ja rukoilla Häneltä apua, ettei vihamielisen valtion anneta vetää mattoa palestiinalaisten jalkojen alta. Hän tuomitsee vääryyden ja haluaa ihmisten elävän sovussa toisiaan kunnioittaen.

Siirtokunnat ovat syntiä palestiinalaisia lähimmäisiä kohtaan sillä ne perustuvaan maan anastamiseen, ihmisoikeuksien polkemiseen ja palestiinalaisten epäoikeudenmukaiseen kohteluun. On syntiä karkottaa maan alkuperäiset asukkaat kotoaan ja ahdistella heitä niin että he päättävät muuttaa omasta maastaan.

Miehittäjävalta kutsuu näitä siirtokuntian raamatullisin nimin luoden näin illuusiota siitä, että kyseessä on paluu ihanaan raamatulliseen todellisuuteen ja vanhojen ihanneyhteisöjen palauttaminen Jumalan suojeluksessa. Siirtolaiset ajattelevat olevan pyhien kirjoitusten lupausten perillisiä. Pyhien kirjoitusten siteeraaminen ei muuta varastamista luvalliseksi vaikka jotkut voivat länsimaissa niin ajatella  Oikeuttaako tämä ahdistelemaan ihmisiä ja tekemään heidän elämänsä heidän kotimaassaan niin vaikeaksi, että heidän on pakko jättää isiensä maa?

Kristuksen seuraajat tuomitsevat epäoikeudenmukaisuuden, varkauden, maan anastamisen ja toisten nöyryyttämisen. He pyrkivät hyvään elämään, jossa ihmiset voivat elää arvostettuina ja kunnioitettuina. Kristityt tietävät, mitä pyhät kirjoitukset heille kehottavat ja haluvat todistaa totuudesta. Jeesus opetti meille: ”Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita”. Hän myös sanoi: ”Jos Poika vapauttaa teidät, olette todella vapaita (Joh 8:32,36). Näissä pelastuksen sanoissa on myös vapautus kärsimyksestä.  Kirkon tehtävä on julistaa uskoa Kristukseen, jossa vangitut saavat vapautuksen, Kristukseen joka on tullut tuomaan totuuden, oikeuden, tasa-arvoisuuden, rauhan ja sovinnon kaikille Jumalan luoduille.

Tämä pelastuksen sanoma kaikuu kaiken palestiinalaisten kärsimyksen keskeltä kaikkeen mailman, että rukoilisimme loppua miehitykselle, sorrolle, etniselle puhdistukselle, Israelin rotuerottelulle ja palestiinalaisten eristämiselle ja rauhanomaisten siviilien terrorisoimiselle. Kaikkivaltias Jumala ei siunaa sellaista: Hänen tahtonsa on, kirkkomme pysyvät totuudessa ja Hänen sanassaan ja että epäoikeudenmukaisuus korjataan maailmassa.

Isä Ibrahim Nairouz on Nablusissa työskentelevä anglikaanipastori, joka on kirjoittanut useita kirjojen kirkkojen historiaa koskien. Hän on keskittynyt uskontojen välisen vuoropuheluun ja rauhantyöhön.

ARIJ (Applied Research Institute – Jerusalem Society) on toiminut palestiinlaisalueilla 20 vuotta erikoituen talous-, sosiaali- ja luonnonvara-alan sekä vesihuollon tutkimustoimintaan. Lisätietoja www.arij.org





Alternative Tourism Group - joulutervehdys

17/12/2013

 
PictureKonrad von Grünenberg, 1487. Wikimedia.
Pitäkäämme huolta toinen toisestamme ja kannustakaamme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin. (Hepr 10:24).

Adventinaika on alkanut ja valmistaudumme jouluun. Kaduilla näkyy jo koristeltuja joulukuusia ja jouluvaloja. Jouluostosten teko on kiivaimmillaan ja kotien keittiöissä hääritään jouluvalmisteluissa. Beetlehemissä joulumusiikki kaikuu kaduilla ja kaupoissa. Ottakaamme vastaan syntyvä kuningas, jonka tähti loisti Beetlehemin taivaalla. Iloitkaamme ja julistakaamme kuninkaiden Kuninkaan, herrojen Herran syntymää. Hän on Rauhan Ruhtinas Daavidin kaupungissa Beetlehemissä.

Daavidin kaupunki näyttää nykyisin toisenlaiselta kuin se on vuosisatojen ajan näyttänyt. Kun ihmiset ympäri maailman valmistelevat joulua, beetlehemiläisten valmistautuminen on erilaista. Epätoivo kaupungin tilanteen vuoksi valtaa alaa. Meiltä puuttuu se innostus ja luottamus, joka meillä ennen oli ja joka kuuluu oikeaan joulumieleen. Taloudellinen tilanteemme on kestämätön emmekä enää pysty selviytymään arkipäivän haasteista. Elämämme ei ole enää ihmisarvoista.

Varmaan monet ajattelevat, että liioittelen tyypilliseen tapaan siinä mitä sanon. Kuitenkin voin vakuuttaa teille, että tämä on totuus ja kuvaa sitä mitä Beetlehemissä juuri nyt tapahtuu. Meidän luottamuksemme ja rohkeutemme on murskannut Israelin miehitys, jonka vuoksi koko Beetlehemistä on tehty kuin yksi suuri vankila. Meitä on estetty matkustamasta Jerusalemiin ja paikasta toiseen Länsirannalla. Miehitysjoukot kontrolloivat ja rajoittavat kaikkea. Elämä on kovaa äärimmilleen kiristyneen poliittisen tilanteen vuoksi.Israel väittää, että nämä kollektiivisen rangaistuksen omaiset rajoitukset ovat välttämättömiä sen turvallisuuden takaamiseksi.

Me olemme kansa, joka ei koskaan anna periksi kovissakaan olosuhteissa. Me kestämme koska meidän toivomme voittaa kaikki vastoinkäymiset, joita joudumme kohtaamaan.Eritysmuuri ympäröi meidät, perheemme hajoitetaan liikkumisrajoituksilla, meitä estetään harjoittamasta uskontoamme pyhillä paikoilla ja sisaremme ja veljemme viruvat Israelin vankiloissa. Silti toivomme nousee ja näemme yli vankiloiden muurien ja niiden ahtaiden ympäröiden, joihin meidät on rajattu. Toivomme on Hänessä, joka syntyi halpaan seimeen Beetlehmin tallissa. Hän kannustaa meitä yhdessä rakkauteen ja hyviin tekoihin.

Saakoon kaikki epäoikeudenmukaisuus, nöyryytykset, kärsimys ja epätasa-arvoa loppua. Maailma ei saa vaieta ja jäädä toimettomaksi. Kaikkien maailman ihmisten on nähtävä palestiinalaisten ja palestiinan krisittyjen kärsimykset ja tultava auttamaan. Palestiinan kristityt ovat asuneet täällä Jeesuksen ajoista asti ja todistaneet Hänen elämästään ja teoistaan vaalimalla pyhiä paikkoja ja kaiuttamalla sanoman syntyneestä Vapahtajasta kaikkeen maailmaan.Me pyydämme maailman ihmisiltä apua ja oikeudentuntoa, mutta sillä välin kun odotamme avuntuojia, haluamme näyttää kuinka rakastamme, rakennamme rauhaa, kilvoittelemme ja uskomme.

Siunattua adventtia ja joulua teille kaikille.

Pastori Ashraf Tannous
Beit Sahourin evankelisluterilainen kirkko
ATG:n hallituksen jäsen

Perhe on pyhä

15/12/2013

 
PictureAlbrecht Dürer: Pako Egyptiin. (Wikimedia Commons).
Palestiinalainen adventtikalenteri  - 3. adventti
Kairos Palestiina

Perheiden yhdistäminen
Society of St.Yves

Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Siksi kaikki yhteiskunnat ylläpitävät ihmisten oikeutta perheen muodostamiseen perustavana ihmisoikeutena. Silloin kun perheenjäsenet jostain syystä ovat joutuneet erilleen ja oleskelevat eri maissa, valtioiden velvollisuus edistää perheenjäsenten yhteydenpitoa ja pyydettyjä toimenpiteitä perheiden yhdistämiseksi inhimillisellä tavalla mahdollisimman pikaisesti.

Palestiinan kansa on jakautunut erilaisissa oikeudellisissa asemissa oleviin ryhmiin, joiden väliset rajat usein kulkevat perheiden sisällä. Vuoden 1967 Jerusalemin valtauksen jälkeen Israel on laittomasti liittänyt kaupungin omaan alueeseensa antamatta kaupungin asukkaille kansalaisuutta. Kaupungin asukkaille myönnettiin oleskelulupa ja heitä alettiin kohdella ikään kuin he olisivat ulkomaalaisia, jotka oleskelevat tilapäisesti Israelissa vaikka he eivät olleet siirtyneet minnekään vaan joutuneet asumaan vihamielisen valtion alaisuuteen. Jerusalemin palestiinalaisilla asukkailla on tämän seurauksena Jerusalemin henkilökortti. Heidän sukulaisillaan Länsirannalla on Palestiinalaishallinnon henkilökortti.

Kun Jerusalemin asukas solmii avioliiton Länsirannalla asuvan kanssa, hänen täytyy anoa perheen yhdistämistä. Vaikka kansainvälisen oikeuden mukaan vain 10 km päässä toisistaan sijaitsevat Jerusalem ja Beetlehem ovat molemmat Israelin laittomasti miehittämiä alueita, Beetlehemin asukasta kohdellaan Israelissa ulkomaalaisena.

Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan perheenyhdistämiset tulee hoitaa viivyttelemättä inhimillisellä tavalla. Tosiasiat Jerusalemissa ovat toisenlaiset. Vuoteen 2002 useipien tapausten käsittely eteni hyvin hitaasti. Pitkien selvittely- ja odotusvaiheiden ja viivyttelyn jälkeen Israelin sisäasiainministeriö myönsi hakemuksesta Länsirannalta kotoisin olevalle puolisolle oleskeluluvan Jerusalemiin. Tämä antoi pariskunnalle oikeuden asua ja työskennellä Jerusalemissa ja kaikkialla Israelissa.

Tiukennuksia käytäntöön

Toukokuussa 2002 hallituksen asetus nro 1813 jäädytti perheiden yhdistämisen. Seuraavana vuonna asetus muutettiin Israelin kansalaisuutta ja maahanpääsyä sääteleväksi laiksi, jonka piti olla tilapäinen ja olla voimassa vuoden ajan. Tämän jälkeen lain voimassaoloa on jatkettu kunnes lakituomioistuin hyväksyi lain pysyväksi tammikuussa 2012.

Nyt pariskunnat voivat hakea vain vuoden voimassa olevaa oleskelulupaa. Vuosittain ”Israelin ulkopuolelta” tulevan puolison on esitettävä todisteet kotipaikasta Itä-Jerusalemissa ja käytävä läpi moninkertaiset turvallisuuskontrollit. Tilapäinen oleskelulupa sallii vain oleskelun Jerusalemissa ilman mitään oikeuksia tai sosiaalietuuksia. Oleskelulupa ei oikeuta edes sairausvakuutuksen saamiseen. Menettelytapa kohdistuu erityisesti naisiin, jotka perheen perustamisvaiheessa tarvitsevat raskauden ja synnytyksen aikaista terveydenhoitoa. Aluksi oleskelulupaan ei liittynyt työlupaa, mutta viimeaikaisen muutoksen myötä oleskeluluvan haltijalla on oikeus työntekoon.

Oleskeluluvan hakemisenkin kynnys on nostettu erittäin korkealle. Hakemuksen jättämiseksi on täytettävä tietyt tiukat kriteerit. Hakemuksen voivat jättää vain yli 35-vuotiaat palestiinalaismiehet ja yli 24-vuotiaat palestiinalaisnaiset. Mikäli ikävaatimus ei täyty, anomusta ei käsitellä.  Lisäksi Jerusalemin henkilökortin haltijan on todistettava, että hän tosiasiallisesti asuu Jerusalemissa esittämällä vuokrasopimukset, sähkö, vesi-, ja puhelinlaskut sekä verokuitit. Mikäli selvitystä ei pidetä riittävänä seurauksena on mahdollisesti hakemuksen hylkäämisen lisäksi myös oleskeluluvan peruuttaminen. Tämän lisäksi pariskunnan on läpäistävä Israelin turvallisuusviranomaisten vaatimukset. Heillä kummallakaan eikä heidän perheenjäsenillään saa olla Israelin rekistereissä merkintöjä rikoksista tai ”sisäisen turvallisuuden” uhasta. Tarkasteltavia perheenjäseniä ovat vanhemmat, lapset sekä sisarukset puolisoineen. Jos kenellä tahansa näistä on merkintöjä Israelin turvallisuusviranomaisten tai oikeuslaitoksen rekistereissä, hakemus hylätään. Tällainen oikeuskäytäntö selvästi edustaa kansainvälisen oikeuden ja Geneven sopimuksen 4 pykälän (sotilaallinen miehitys) kieltämää kollektiivista rangaistusta.

Israelin hallinnollisen käytännön vuoksi monet pariskunnat elävät laittomasti Jerusalemissa ilman sosiaaliturvaa ja peläten paljastumista ja karkotusta Länsirannalle. Jotkut joutuvat pysymään asumuserossa eristysmuurin eri puolilla. Mikäli pariskunta muuttaa Länsirannalle tai ulkomaille, Israelin viranomaisille tarjoutuu mahdollisuus perua oleskelulupa Jerusalemissa. Olipa valitsema vaihtoehto mikä tahansa, heidän perustavia ihmisoikeuksiaan räikeästi loukataan. Palestiinalaisilla, jotka ovat olleet muodostaneet Jerusalemin väestön vuorisatojen ajan tulee olla oikeus asua pysyvästi kaupungissa ja valita vapaasti puolisonsa riippumatta siitä, millainen henkilöllisyystodistus tällä on.

Tuhannet perheet väärinkäytösten uhreina

Adlahin asianajaja Sawsan Zaher vastusti Israelin lakituomioistuimessa vuonne 2012 kansalaisuuslakia. Hänen arvionsa on että vuonna 2011 jätetyistä 3000 perheenyhdistämishakemuksesta Israeli viranomaiset ovat hyväksyneet ainoastaan 33. Israelista ei saa tilastoja hakemuksista. Yleisten arvioiden mukaan määräysten vaikutuksen alaisina on 15000-20000 perhettä on vailla heille kuuluvaa laillista statusta.

Sisäministeriö ei kerro, paljonko hakemuksia on jätetty, hyväksytty tai hylätty Oslon sopimuksen jälkeen. St. Yves on lähettänyt sisäministeriöön tietopyynnön, mutta ei ole saanut vastausta.

Perheen yhteys
Abla Nasir

Me palestiinalaiset vertaamme omaa poliittisten konfliktien ja miehityksen leimaamaa aikaamme aikaan jolloin Jeesus syntyi. Pyhä Perhe siirtyi pakolaisina Egyptiin suojaan Herodeksen vainolta.

"Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet."  (Matt 2:13)

Kun perhe kuuli Herodeksen kuolleen, he uskaltautuivat palaamaan kotimaahansa. He sijoittuvat pieneen Nasaretin kylään. Siellä Jeesus eli nuorena poikana. Palestiinalaiset muistavat tästä ajan jolloin he joutuivat pakenemaan kodistaan vieraisiin kyliin tai Egyptiin vuoden 1948 sodan julmuuksia ja hävitystä. Perheet tarinat kertovat kohtaloista, jolloin kotiin ei pystytty palaamaan. Monet perheen hajosivat ja monien perheiden yhdistyminen estettiin.

Haifassa asunee Habibin perheen äiti ja lapset pakenivat tuttavien ja sukulaisten luo Egyptiin. Sodan jälkeen heidän ei annettu palata takaisin perheen isän luo. Pitkän taistelun jälkeen vaimo päästettiin miehensä luo, mutta lasten oli jäätävä Egyptiin. Puolisoiden ei kuitenkaan annettu palata kotiinsa Haifaan vaan Jerusalemiin. Perheen kokonaisuudessaan ei koskaan annettu palata kotimaahan.

Niin monet palestiinalaiset perheet ovat hajallaan ympäri maailmaa tai eri puolilla miehitettyä maatamme siten että perheiden yhdistäminen estetään. Miehityshallinto rakentaa eritysmuureja ja säätää uusia lakeja ja säädöksiä vaatien kodeistaan karkotetuilta palestiinalaisilta todistusta ”vakituisesta asuinpaikasta” Israelissa. Hallinto, joka on karkottanut ihmiset kodeistaan hylkää heiltä oikeuden palata sillä perusteella että he eivät enää asu siellä?

Äitinä kysyn itseltäni: Mikä on minun vakituinen asuinpaikkani ja elämäni keskus? Eikö se ole se maa, jossa olen syntynyt, jossa perheeni on elänyt ja johon kuulun. Eikö minun perheelläni ole oikeutta elää tässä maassa? Mutta tässä maassa vallitsee epäoikeudenmukaisuus, joka ei tunnusta jokaisen ihmisen oikeutta kotipaikkaan. Ihmisoikeuksia loukkaava valtio kieltää minun oikeuteni kotimaahani, perheeni oikeuden kotimaahan ja eri puolilla maailmaa elävien perheenjäsenteni oikeuden palata kotiin.

Joosef pakeni Egyptiin suojellakseen perhettään vaaroilta ja toi sen turvallisesti takaisin kotimaahan. Niin mekin perheenä haluamme suojella toinen toisiamme, uhrautua ja rakastaa toistemme hyvinvoinnin vuoksi. Tämä on perheen sisäinen luonnollinen side. Palestiinalaisena joudumme päivittäin taistelemaan perheidemme puolesta, oikeudestamme rakastaa ja kuulua yhteen silloin kun väkivallan voimat haluavat loukata sitä mikä meille on kaikkein pyhintä elämässä.

Kirjoittajat:

Fadwa (Abla) Nasir on eläkkeellä oleva kolmen lapsen äiti ja neljän lapsen isoäiti, joka johtaa perheyritystä Ramallahissa. Hänellä on psykologin koulutus ja hän toimii mm. Palestiinan NNKY:ssä, Sabeel vapautuksen teologian keskuksessa sekä Palestiinan konservatorion hallinnossa.

Society of St. Yves on Jerusalemin latinalaisen patriarkaatin alainen katolinen ihmisoikeusjärjestö Palestiinassa. Järjestö työskentelee estääkseen miehityksestä johtuvia ihmisoikeusloukkauksia ja auttaakseen niiden uhreja erityisesti oleskelulupa- ja maanomistuskysymyksiin liittyen. http://saintyves.org/


Vapautta vangituille

15/12/2013

 
Picture
Palestiinalainen adventtikalenteri. 2. adventti (jatkoa).

Imad Haddad

Kuitenkin Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen, hän nousee armahtamaan teitä. Herra on oikeuden Jumala. Autuaita ne, jotka häntä odottavat! Siionin kansa, sinä joka asut Jerusalemissa, sinun itkusi aika on ohi! Kun huudat häneltä apua, hän armahtaa, hän kuulee ja vastaa sinulle. (Jes 30:18-19).

Palestiinalaisilla on itkun aika. Milloin ei ole enää kyyneleitä? Herra, milloin osoitat meille laupeutesi ja annat armosi? Milloin vangitut vapautetaan? Milloin ahdistusten aika on lopulta ohi ja katketa kalkki on ohi? Miten pitkään vielä palestiinalaisten pitää mennä nälkälakkoon, että heidän äänensä kuultaisiin? Jumala, armahda meitä, anna meille armosi ja ole meille laupias.  Anna meille yltäkylläinen elämä lupaustesi mukaan. Tämä nousee vankilan kaltereitten takaa. Sieltä minne maan nuoret, aikuiset, naiset ja miehet on teljetty vain siksi että he ovat halunneet elämää ja oikeudenmukaisuutta.

Tämän heikon huudon kuulevat vain harvat. Silti ihmisyys poljetaan lokaan joka päivä, kun palestiinalaisia lapsi, miehiä ja naisia pidetään vankeudessa ilman oikeudenkäyntiä ja erityisesti ilman laillista, tasapuolista ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.

Vuosi toisensa jälkeen me adventtina iloiten laulamme: “Valmistakaa tie Herralle”, kuitenkin otamme vain epäröiviä askeleita lähteäksemme tälle tielle ja kerromme Kunnian Kuninkaan saapumisesta kuiskaillen sen sijaan että nostaisimme äänemme lohduttaaksemme kansaamme (Jes 40:1-3)

Näemme palestiinalaisvankien tilanteen pahenevan päivä päivältä. Silti näemme vain välähdyksenomaisesti, mitä vankiloissa tapahtuu ja mitä kaikkea vangit joutuvat kestämään. Kuulemme siitä epäinhimillisestä kohtelusta, jota he joutuvat kestämään, mutta emme pysty kuvittelemaan sitä väkivallan kehää, jossa he joutuvat elämään ja jossa kaikenlainen vastarinta murskataan epäinhimillisin rangaistuksin. Tiedämme lapsivangeista, mutta harva meistä näkee sitä kärsimyksen määrää ja pysyvää traumatisoitumista, mikä vankeuden aikana koetusta seuraa.

Me tiedämme, että Punainen Risti ja Punainen Puolikuu pyrkivät auttamaan järjestämään perheiden tapaamisia, mutta pystymmekö kuvittelemaan sen lapsen tilannetta, joka elää yksin vankilassaan tapaamatta vanhempiaan tai niiden lapsien tilannetta, jotka joutuvat kasvamaan yksin, kun heidän vanhempansa on vangittu. Ehkä vangit saavat kirjoja, mutta emme voi kuvitella miten vaikeaa vankien on opiskella ja kehittää itseään vankeuden olosuhteissa.

Tässä pelon maailmassa lapset joutuvat elämään pelon vankilassa jo kodeissaan, kun heille kerrotaan lapsista, jotka on vangittu. Minä olen sinut nimeltä kutsunut (Jes 43:1). Jumala kutsuu meitä nimeltä, koska olemme hänen kuviaan ja hänelle kallisarvoisia. Osa vankilan väkivaltaa on, että vankeja ei kutsuta nimeltä vaan heidät numeroidaan. Heidän ei anneta tuntea, että he ovat henkilöitä, jotka Jumala on kutsunut elämään, vapauteen ja puolustamaan oikeuksiaan.

Valitettavasti myös maailma käsittelee vangittuja palestiinalaisia numeroina ja tilastoina unohtaen että kysymys on ainutkertaisista ihmiselämistä.

Jeesus ”...avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan: Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta” (Luuk 14:17-19).

Näillä sanoilla Jeesus aloitti toimintansa, ne leimasivat hänen julistustaan kansan keskellä – ne olivat hänen ohjelmajulistuksensa. Oli selvää, että tällaisella ohjelmanjulistuksella Jeesus joutuisi vaikeuksiin rikkaiden ja vallanpitäjien kanssa, mutta hän halusi kertoa Jumalan rakkaudesta vangittuja, köyhiä, sokeita ja sorrettuja kohtaan. Kirkon on myös tänä päivänä oltava uskollinen Jeesuksen ohjelmajulistukselle. Meidät on kutsuttu julistamaan ilosanomaa vapaudesta, oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Kun vietämme tänä vuonna adventtia, eläkäämme siinä vapaudessa, jonka Vapahtajamme on meille antanut. Meidän tulee elää todeksi uskoamme ja kutsumustamme vapauteen myös arkipäivän elämässä – ei vain hengellisesti. Jos Kristus todella on tehnyt meidät vapaiksi, tulee meidän julistaa vapautta. Kirkon on aika karistaa pelon kahleet ja yhdistyä Kristuksessa vapauttajassa sekä sanoissa että teoissa sillä Jumalamme on oikeudenmukaisuuden ja armon Jumala.

I
mad Haddad on Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon pastori Toivon luterilaisessa kirkossa Ramallahissa. Hän on opiskellut Lähi-Idän teologisessa instituutissa Beirutissa sekä Columbiassa Lutheran Theological Southern Seminaryssa. Hänet vihittiin papiksi vuonna 2008.

Palestiina vangittuna

7/12/2013

 
Picture
Palestiinalainen adventtikalenteri: Toinen adventti
Kairos Palestiina

Israelin miehitys ja palestiinalaisten vangitseminen

Teksti: Addameer

Palestiinan miehityksen ylläpitäminen edellyttää Israelilta, että se pystyy kukistamaan palestiinalaisväestön vastarinnan. Israelin tärkeimpiä menetelmiä palestiinalaisten nujertamiseen ovat väestön laajamittaiset pidätykset ja vangitsemiset. Miehityksen vastustaminen on milloin minkäkin lain nojalla kriminalisoitu ja näin kaikki vastarinnaksi tulkittava toiminta voi johtaa pidätykseen. Miehitysvalta on jo pidättänyt tai vanginnut vuoden 1967 jälkeen yli 800 000 palestiinalaista. Vuoden 2000 jälkeen yli 8000 lasta on vangittu. Tässä laajuudessa suoritetut pidätykset ja vangitsemiset ovat olleet tehokas keino paitsi vastarinnan nujertamiseen, myös Palestiinan yhteiskunnallisten instituutioiden horjuttamiseen. Kansakunnalle välttämättömän normaalin kansalaisyhteiskunnan ja hallintoelinten kehittäminen tällaisissa oloissa ei ole ollut mahdollista.

Tällä hetkellä (2013) Israelilla on 4 979 palestiinalaista poliittista vankia, joista 156 on hallinnollisen päätöksen perusteella ilman oikeudenkäyntiä tai salaisen päätöksen perusteella vankeudessa pidettyjä. Vankeudessa on 236 lasta, joista 44 on alle 16-vuotiaita, 16 naista ja 13 Palestiinan lakia säätävän neuvoston jäsentä. Vangittuja kohdellaan huonosti. Pidätetyt haetaan kotoaan keskellä yötä väkivaltaisten sotilasoperaatioiden yhteydessä ja pitkään jatkuviin ankariin kuulusteluihin liittyy henkistä ja fyysistä kidutusta ja eristämistä. Palestiinalaisten tapauksia käsittelevät sotilasoikeudet, jotka antavat langettavan tuomion 99 prosentissa tapauksissa. Julmat ja alkeelliset olosuhteet ovat johtaneet vuodesta 1967 203 pidätetyn kuolemaan. 71 on kuollut kidutuksen seurauksena, 51lääkinnällisen huollon epäämisen johdosta, 74 pidätyksen yhteydessä saatuihin vammoihin ja seitsemän erikoisjoukkojen ampumina vankilassa.

Oikeudenmukaista rauhaa Palestiinassa ei ole olemassa ennen kuin kaikki poliittiset vangit on vapautettu ilman ehtoja. Palestiinalaisten näkemyksen mukaan poliittisten vankien vapauttamisen tulee olla edellytys rauhanneuvottelujen käymiselle.

Muiden Palestiinan kaupunkien tavoin Beetlehem joutuu kokemaan Israelin miehitysjoukkojen hyökkäyksiä ja pidätyskampanjoita. Tällä hetkellä (2013) 453 beetlehemiläistä – heistä naisia 4, 10  alle 16-vuotiasta lasta ja 23 16-18-vuotiasta lasta – on vangittuina. Yliopiston 19-vuotias naispuolinen opiskelija Manar Zawarha pidätettiin, kun hän oli kulkemassa Beetlehemin tarkastuspisteen läpi. Manar on lupaava ja lahjakas opiskelija. Häntä kuulusteltiin 30 päivää Moscobiyyeh tutkintakeskuksessa Jerusalemissa. Kuulusteluissa häntä ja hänen perhettään uhkailtiin, jotta häneltä olisi saatu kiristettyä tietoja. Hänet tuomittiin lopulta 12 kuukaudeksi vankeuteen ja 3000 shekelin sakkoihin, mutta tuomio muutettiin ehdolliseksi ja Manar vapautui toukokuun puolivälissä.

Israelin miehitysjoukot eivät erottele miehiä ja naisia pidätysten yhteydessä eivät ota huomioon sosiaalisia olosuhteita. Hiba Bdeer Dohan kylästä pidätettiin kotoaan aviomiehen ja tyttärien Malkin (7) ja Jaran (5) läsnä ollessa aamuyöllä. Sotilaat hyökkäsivät kotiin ja veivät perheen äidin silmät sidottuna ja kahlehdittuna. Hiba vietiin

Asqalanin pidätyskeskukseen missä hän kuulusteltiin kahdeksan päivän ajan. Hiba on nyt ollut pidätettynä 2.4. 2013 lähtien ilman oikeudenkäyntiä. Perhettä ei ole päästetty tapaamaan äitiä. Kukaan ei tiedä milloin hän näkee tyttärensä uudelleen. Vankilahallinnon yleinen käytäntö on kieltää perheenjäsenten tapaaminen. Dheishehin pakolaisleiristä pidätetyn An’am Hasanatin perhellä on vaikeuksia pasta tapaamaan äitiä. Kansainvälisen oikeuden vastaisesti valtaosa pidätetyistä siirretään Israelin valtion alueelle, jonne päästäkseen perheiden on haettava vierailulupa ja erityislupia. Näin Israel pala palalta murentaa ja hajottaa perheitä ja palestiinalaista yhteiskuntaa.

Palestiinalaisten lapsuus Israelin vankiloissa
Teksti: DCI, Palestiinan osasto

Vuoden 2000 syyskuussa alkaneen toisen intifadan jälkeen Israelin viranomaistet ovat kiihdyttäneet palestiinalaisten lasten pidätyksiä. Kuluneiden 12 vuoden aikana yli 8000 lasta on pidätetty – heistä nuorimmat 12-vuotiaita. Israelin sotilaiden pidättäminä lapsia pahoinpidellään potkimalla, kidutetaan, uhkaillaan, pidetään kahlehdittuina, laiminlyödään ja eristetään. Lasten pidättäminen ja kaltoinkohtelu Israelin sotilastuomioistuimissa on yleistä ja systemaattista.

Kysymys ei ole niinkään uusista toimista intifadan hillitsemiseksi vaan olemassa olevien pysyvien toimintaohjeiden soveltamisesta laaja-alaisemmin miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Tavoitteena on palestiinalaisten perheiden ja yhteiskunnan toimintakyvyn nujertaminen ja hallitseminen pelon avulla. Laajamittaisten pidätysten ja mielivallan avulla pyritään nujertamaan kansan pyrkimyksen itsehallinnon saavuttamiseksi ja vaatimukset rauhan, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteuttamisesta.

On itsestään selvää, että palestiinalaislasten kohtelu on syrjivää ja loukkaa lasten oikeuksia, jotka on kirjattu YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa. Palestiinalaislapset on alistettu sotilashallinnon määräyksille ja heitä tuomitaan sotilastuomioistuimissa, joissa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vähimmäisvaatimukset eivät täyty.

Kaikkein vahingollisinta lapsille ovat Israelin käyttämät psykologiset kuulustelutekniikat kuten pitkäaikainen eristäminen. Vuodesta 2008 lastenoikeusjärjestö DCI on kirjannut 73 tapausta, joissa lapsia on pidetty erityksissä jopa 29 päivää. Lisäksi heihin käytetään väkivaltaisia kuulustelutekniikoita, heillä ei ole mahdollisuutta saada

puolustusasianajajaa eikä heidän sallita tavata vanhempiaan. DCI:n keräämän todistusaineiston mukaan hepreaksi kirjattuja väkivalloin saatuja tunnustuksia on käytetty todistusaineistona sotilastuomioistuimissa. Sotilastuomioistuimien käsittelemistä tapauksista 98 prosenttia päätyy langettavaan tuomioon.

Al Jalamen pidätyskeskukseen joutuneet lapset ovat kertoneet, että heitä on pidetty eristettyinä pienessä 2x3 metrisessä sellissä, jossa he ovat joutuneet nukkumaan betonilaatan päällä tai lattialla ohuella, likaisella ja haisevalla patjalla. Ruokaa on annettu luukusta siten että heillä ei ole ollut mitään inhimiskontaktia. Sellien harmaissa seinissä on teräviä piikkejä, jotka estävät niihin nojaamisen. Selleissä ei ole luonnonvaloa; ainoa valonlähde on heikko lamppu, joka on päällä 24 tuntia vuorokaudessa. Kohtelun tuloksena lapset ovat saaneet särkyä silmiinsä ja kärsineet psykologisista oireista pidätyksen jälkeen. Todistajalausuntojen perusteella lasten pidätysten ja eristämisen tarkoitus on heidän henkinen luhistumisensa tunnustuksen saamiseksi. Eritys ja rankat kuulustelut vuorottelevat. Kuulusteluissa käytetään jalkojen ja käsien perusteetonta kahlehtimista, kiduttamista pitämällä pidätettyä huonoissa asennoissa, suoraa fyysistä väkivaltaa, uhkailemista ja pelottelua. Näillä menetelmillä useimmilta kuulustelluilta lapsilta on saatu tunnustus, jonka perusteella lapset on tuomittu sotilastuomioistuimessa.

Pidätetyille erityksestä ja psykologisista kuulustelumenetelmistä on seurauksena paniikkihäiriöitä, kuolemanpelkoa, kroonista masennusta, sosiaalista eristäytymistä, toivottomuuden tunnetta, tunteiden hallinnan heikkenemistä ja siitä seuraavia raivokohtauksia, keskittymiskyvyn häiriöitä, vainoharhaisuutta, psykoottisia oireita, itsensä vahingoittamista ja itsemurhayrityksiä. Vuonna 2011 YK erityisraportoija Juan Méndez turhaan vaati Israelin kieltämään pidätettyjen lasten eristämisrangaistukset.

Rakkauden voima vankilassa
OTT Charlie Abou Saada

Psalminlaulaja sanoo: ”Herra kuulee köyhien rukouksen eikä hylkää omiaan, jotka ovat vankeudessa.” (Ps. 69:33). Jumala yhä pitää Sanansa ja on uskollinen kansalleen – erityisesti niille, jotka kärsivät ja pysyvät uskollisina Jumalan lupaukselle ja rakkailleen. Uskollisuutensa tähden heillä on voimaa taistella pahuutta vastaan ja vapautensa ja oikeuksiensa puolesta. Eräs näistä uskollisista on Abu Naji, joka vangittiin ensimmäisen intifadan aikana. Beit Sahourista - ”Paimenten kedolta” - kotoisin oleva Abu on rehellinen ja perhettään rakastava nuori mies vaatimattomasta perheestä. Teini-ikäisenä hän päätti ettei halua elää epäoikeudenmukaisen miehityshallinnon alaisuudessa. Abu avioitui ja halusi elää puolisonsa kanssa kotimaassaan sitä rakentaen. Jo ennen kuin Abu oli valmistunut koulustaan pahuus tuli taloon ovesta. Israelin viranomaiset pidättivät Abun, joka oli luokiteltu vaaralliseksi sen jälkeen kun hän oli julkisesti arvostellut miehitystä.

Abu vangittiin ja vietiin Nablusiin ja sieltä erämaahan, missä hän vietti vankeudessa kymmenen vuotta ikävöiden puolisoaan Lameesia. Samasta kylästä kotoisin olut Lamees oli tuntenut Abun jo vuosia ja rakastanut häntä. Lamees järkyttyi Abun pidätysestä. Hän rukoili Jumalaa kertomaan mitä hänen pitäisi tehdä. Jumalan vastaus oli: ”Luota minuun ja pidä Abu sydämessäsi.” Lamees pysyi uskollisena Jumalalle ja Abulle. Kolme kuukautta pidätyksen jälkeen Lamees pääsi äitinsä ja seurakunnan pastorin kanssa tapaamaan Abua. Abul ja Lamees kihlattiin vankilassa vanginvartijoiden ja toisten vankien läsnä ollessa. Lamees pysyi uskossaan lujana ja vieraili säännöllisesti Abun luona noudattaen kirjaimellisesti Raamatun kehoitusta: ”Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itse kahleissa heidän kanssaan, muistakaa kidutettuja, tunteehan teidänkin ruumiinne kivun.” (Hepr. 13:3). Lamees tunsi, että Sielunvihollinen pyrki horjuttamaan hänen kutsumustaan ja päättäväisyyttään ja oli usein hämmentynyt. Jumalan Pyhä Henki oli kuitenkin hänen kanssaan ja Lamees voitti kiusaukset Jumalan ja perheen rakkauden avulla.

Päivä jona Abu Naji vapautettiin oli vastaus Lameesin kiihkeisiin rukouksiin. Meitä kaikkia koetellaan kutsumuksessamme näinä päivinä. Lamees ja Abu Naji olkoot meille ja nuorelle polvelle esimerkkejä kilvoittelusta ja kestävyydestä. Lamees ja Abu ovat rakkaat setäni ja tätini. Aina kun tapaan heidät muistan apostoli Paavalia, joka aina jaksoi tarrautua toivoon ja rohkaista pieniä seurakuntiaan. Jumala on rakkaus ja Hän on kanssamme rohkaisemassa meitä kaikkein vaikeimpanakin aikana. Meidän tulee tulla vaikeuksinemme Hänen luokseen, luottaa Jumalaan ja odottaa Hänen armoaan. Jumalan lahja uskollisille palvelijoilleen Abulle ja Lameesille oli kolme lasta ja onnellinen elämä perheenä. He muistavat Jumalan sanan Raamatussa: ” Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa* ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.”

Rakas Jumala, auta että jokaisella vangitulla olisi uskollinen ja rakastava lähimmäinen kuten Lamees rinnallaan. Auta heitä kohtaamaan koettelemus rehellisinä ja uskollisina sinulle kuin Abu Naji. Anna rakkauden ja rohkeuden henki heidän sydämiinsä. Muista kaikkia niitä, jotka on vangittu siksi he kaipaavat vapautta ja oikeudenmukaisuutta.

Jumala on Sanassaan uskollinen ja antta meille tehtävän: “Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen (Luuk 4:18).

Tekstien tuottajat:
Addameer
vankien oikeusjärjestö on palestiinalainen kansalaisjärjestö, joka antaa oikeusapua vangituille, puolustaa vankien oikeuksia ja vastustaa kidutusta ja ihmisoikeusrikkomuksia sekä valvoo vankien oikeuksien toteutumista.  Lisätietoja: www.addameer.org
DCI lastenoikeusjärjestön Palestiinan osasto (Defence for Children International) perustettiin 1979. Se toimii yhteistyössä YK:n ECOSOCin kanssa. Palestiinan osasto perustettiin vuonna 1991 ja se puolustaa, edistää ja suojelee Palestiinan lasten oikeuksia ja kansainvälisen lasten oikeuksien sopimuksen toteutumista. Lisätietoja: www.dci-palestine.org/
OTT Charlie Abou Saada on työskennellyt World Vision Jerusalemin toimistossa vuodesta 2009 kirkollisasioiden koordinaattorina. Tri Saada on valmistunut kanonisen oikeuden tohtoriksi Vatikaanin itämaiden instituutista. Tri. Saada asuu perheensä kanssa Beetlehmissä.
Linkki alkuperäiseen tekstiin löytyy tästä.

Pakolaiset ja pakolaisleirit Beetlehemissä – jatkuva humanitaarinen katastrofi

3/12/2013

 
PictureKuva: (c) Kairos Palestine.
Palestiinalainen adventtikalenteri - 1 adventti
Lue myös johdanto

Palestiinalaisten pakolaisuus
Badil

Pakolaisuus ja sen uhka on suurin palestiinalaisten tämänhetkinen ongelma. Pakolaisuus koskettaa useampia palestiinalaisia kuin sotilaallinen miehitysvalta. Viimeksi kuluneen vuoden aikakin Israel karkoitti tuhansia palestiinalaisia Jerusalemista, Länsirannan C-vyöhykkeeltä, Gazan puskurivyöhykkeeltä ja Negevin autiomaasta Israelin alueelta. Palestiinalaispakolaiset ja palestiinalaisalueiden sisäisessä pakolaisuudessa elävät henkilöt ovat maailman suurin pakolaisryhmä. Pakolaisuus on ajanut palestiinalaiset pääasiassa eri Lähi-Idän maihin. Palestiinlaisten 11,6 miljoonan väestöstä 7,4 miljoonaa elää pakolaisina tai siirtolaisuudessa.

Pakolaisiksi rekisteröidyt elävät pääasiassa miehitetyllä palestiinalaisalueella (41 %), Jordaniassa (40 %), Syyriassa (10 %) ja Libanonissa (9 %). Usein he elävät varsin lähellä alkuperäistä kotiseutuaan. Alle 50 % palestiinalaisista asuu palestiinalaisalueilla. 1,4 miljoonaa palestiinalaista asuu Israelissa – heistä 25 % maan sisäisinä pakolaisina. Palestiinalaisalueilla asuu hieman yli 4 miljoonaa palestiinalaista. Pakolaisten status määräytyy sen mukaan, ovatko he YK:n rekisteröimiä pakolaisia ja alkoiko pakolaisuus 1948 vai 1968 sodassa. Suurin pakolaisryhmä ovat vuoden 1948 pakolaiset, joilla on YK:n myöntämä pakolaisstatus.

Israelin pyrkimyksenä on jatkuvasti ollut väkivalloin tai pakkokeinoin siirtää ja karkottaa alkuperäistä palestiinalaisväestöä asuinsijoiltaan. Näiden väestönsiirtojen välineinä Israel on käyttänyt lakeja ja erilaisia valtiollisia säädöksiä ja ohjelmia. Tätä nykyä Israel jatkaa palestiinlaisten pakkosiirtoja ”hiljaisen” väestönsiirron politiikkaa toteuttamalla. Karkottamalla yksittäisiä henkilöitä ja pienempiä ryhmiä kerrallaan Israel onnistuu välttelemään kansainvälistä julkisuutta. Israelin lainsäädäntö ja hallintokäytänteet on säädetty syrjimään palestiinalaisia maanomistusoloja, kansalaisuus- ja oleskeluoikeuksia ja maankäytön suunnittelua koskevissa asioissa.

Beetlehemin asukkaista 28 % on pakolaisia. Vuosina 1949 ja 1950 alueelle perustettiin kolme virallista pakolaisleiriä: Aida, Dheishesh, Beit Jibrin), joiden alueella nykyään  asuu 22 023 palestiinalaista. Aidan pakolaisleiri perustettiin 0,2 km2:n maa-alueelle, jonka YK:n avustusjärjestö (UNRWA) vuokrasi vuoteen 1967 Israelin miehitykseen saakka Länsirantaa hallinneelta Jordanialta. Aida sijaitsee Beetlehemin ja Beit Jalan kaupunkien välissä. Leirien työttömyysaste on hyvin korkea vaihdellen 30 ja 43 prosentin välillä. Asukkaat kärsivät tilanahtaudesta, liian pienistä kouluista ja huonosta vesi- ja jätehuollosta.

Pakolaisleirien asukkaat ovat köyhiä ja aliravittuja. Köyhyysaste on noin 10 prosenttia korkeampi kuin muualla palestiinalaisalueilla. Demografiset ja sosioekonomiset mittarit osoittavat selvästi että pakolaiset ovat kärsineet 60 vuotta pakolaisuuden ja laittoman sotilaallisen miehityksen takia apartheidin kaltaisissa brutaalin siirtomaavallan olosuhteissa. Väkivalta ja sen uhka ovat johtaneet henkilökohtaisen turvallisuuden ja koskemattomuuden puutteeseen. Avustustoiminta ei ole ollut riittävää turvaamaan näille pakolaisille ihmisarvoisia olosuhteita.

Elämäni pakolaisena
Jean Zaru

On ihanaa herätä aamuun kun linnut laulavat pihallani kasvavan oliivipuun oksilla. Ne kutsuvat toisia lintuja nauttimaan ravinnosta ja iloitsemaan parven suojassa. Minulle nämä iloiset linnut toivat mieleen Jeesuksen äidin Marian - Palestiinan äidin – joka seuraa silmää räpäyttämättä elämäämme näissä olosuhteissa: kuinka rikas sortaa köyhää, vahva heikkoa ja kuinka näkymättömiä ja hyvin fyysisiä muureja rakennetaan ihmisten välille, koteja tuhotaan tai varastetaan, vesivarat anastetaan kokonaisilta kyliltä, liikkumisen vapaus riistetään ihmisiltä ja pääsy uskonnollisille pyhille paikoille estetään.

Palestiinan pakolaiset asuvat yhä leireissä, jotka perustettiin 1948 ja 1967. Monet ovat joutuneet pakolaisiksi useammin kuin kerran. Pakolaisstatuksen pitäisi olla vain väliaikainen, mutta monille perheille siitä on tullut pysyvä ja perinnöllinen. Monet ovat pakolaisia omassa maassaan. Maria katsoo tätä kaikkea ja kätkee sen sydämeensä, koska hän itse oli pakolainen Joosefin ja Jeesuksen kanssa Egyptissä.

Pyhä perhe palasi kotimaahansa. Siksi Maria ymmärtää että pakolaisilla tulee olla oikeus palata. Siirtomaavallan varjossa Maria näkee ja todistaa Vapahtajasta. Hän laulaa Jumalan lupauksesta ja vapautuksesta vangituille, pelastuksesta niille joita laittomasti sorretaan. Maria laulaa että Jumala kääntää maailmantilan toiseksi, vuoret väistyvät ja kukkulat horjuvat. Jumala haluaa meille tuntemattomin keinoin ja omalla ajallaan kukistaa sortovallan ja nostaa esiin uuden Jumalan lasten joukon (Luuk 1:43-46).

Voinko 46 miehitysvuoden ja ihmisoikeusloukkausten jälkeen nostaa ääneni iloiseen todistukseen Jumalan armosta Marian tavoin? Luukkaan kertomuksessa Maria ei jää ahdistuksineen yksin. Hän hakee tukea Elisabetilta. Pyhän Hengen – heikkojen puolustajan – täyteydessä nämä naiset ylistävät Jumalaa luvatusta vapautuksesta. Marian kiitosvirressä raskaana oleva Maria todistaa että Jumala lyö hajalle ne joilla on ylpeät ajatukset sydämissään, syöksee vallanpitäjät istuimiltaan ja korottaa alhaiset. Jumala ruokkii nälkäiset runsain määrin.

Jumalan hyvyyttä ei tule odottaa toimettomana. Jumalan hyvyys syntyy meissä tänään meidän lihastamme ja verestämme, meidän sitoutuneisuudestamme, uhrauksistamme ja taisteluistamme oikeuden puolesta. Jumalan hyvyydestä tulee toivo toivottomille. Kristityn toivo on vastarintaliike sorrolle ja toivottomuudella ja Jeesuksen julistaman toivon toteutumista (Luuk 4:18). Kristityn toivo on jotain joka muuttuu olemassa olevaksi todellisuudeksi tässä ja nyt.  Oikeudenmukaisuuden toivo merkitsee työtä sen puolustamiseksi. Rauhan toivo merkitsee osallistumista työhön rauhan puolesta.

Marian kiitosvirsi on laulu köyhille, vangituille, sokeille, heikoille ja väkivallan uhreille. Ystävät, kuinka minä voisin tänä adventtina olla Marian laulamatta Jeesusta odottaessani? Olkoon tämä adventtiaika uudistumisen, sitoutumisen ja toivon aikaa!

Teidän ystävyytenne ja tukenne on suurin lahja mitä voitte meille antaa. Sytyttäkää kanssani ilon kynttilöitä, surun keskellä toiovn kynttilöitä ja valaiskoon meidän elämäämme rakkauden kynttilöiden valo. Tänä adventtina uskon että adventin Herra voittaa kaiken maailman vihan ja epäluulon, yhdistää ihmiset ja antaa meille toivon.

Tekstin tuottajat

Badil kansalaisoikeuskeskus
(Badil Resource Center for Palestinian Residency and Refugee Rights) on itsenäinen ihmisoikeusjärjestö, joka puolustaa palestiinalaispakolaisten oikeuksia. Toiminta perustuu kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien toteuttamiseen ja palestiinalaisten kansallisen identiteetin vahvistamiseen. Lisätietoa toiminnasta: www.badil.org

Jean Zaru on Ramallahin kveekareiden pääsihteeri ja eräs Sabeelin (vapautuksen teologian keskus) perustajista. Hän on toiminut maailman NNKY:n ja Jerusalemin NNKY:n tehtävissä ja Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomiteassa. Jean Zaru on kirjoittanut kirjan Väkivallattomuuden vallassa: Palestiinalaisnaisen puheenvuoro (Occupied by Non-violence, a Palestinian Woman Speaks, ei julkaistu suomeksi). Ruotsissa hänelle on myönnetty Anna Lindt väkivallattoman toiminnan palkinto.

Alkuperäinen englanninkielinen teksti ja lähteet löytyvät täältä.

Palestiinalainen adventtikalenteri

3/12/2013

 
PictureKuva: (c) Kairos Palestine.
1. adventti
2. adventti,  2. adventti jatkoa
3. adventti

Sisaret ja veljet,

Kristityille adventti merkitsee hengellistä valmistautumista Jeesuksen syntymään. Useimmiten elävässä elämässä me menetämme keskittymiskykymme ja harhaudumme kaupallisen joulun houkutuksiin. Kun koristelemme joulukuusia, shoppailemme lahjoja ja suunnittelemme pikkujoulujuhliamme, meidän on vaikea keskittyä joulun hengelliseen merkitykseen. Joulun kaikkine puuhineen on tarkoitus tuoda meille iloa, mutta meidän täytyy myös osata panna odotuksemme ja toivomme Jeesukseen kaikkien puuhiemme keskellä. Jos emme osaa yhdessä hiljentyä rukoukseen Jumalan edessä, jäämme vaille meille tuiki tarpeellista hengellistä ravintoa ja uuvumme.

Erityisesti minulle Jerusalemissa adventti on paitsi kirkkovuoden alku myös totuuden uudelleensyntymisen hetki. Se merkitsee meille mahdollisuutta ottaa vastaa Kristuksen totuus sydämiimme ja elämäämme; paluuta rukoillen ja katuen Vapahtajan luo. Adventti tarjoaa myös mahdollisuuden kokea Kristuksen läsnäolo keskellämme. Adventtina meidät haastetaan sovintoon Jumalan ja lähimmäistemme kanssa. 

Raamatussa adventti merkitsee uuden elämän lupausta, toivoa ja valmistautumista, vahvistusta sille että Kristus on tullut keskellemme ja on läsnä maailmassamme. Hän on tullut sovittamaan ihmiskunnan Jumalan kanssa. Tämän tunnustaminen on juhlamme peruste. Adventtina sitoudumme kutsumukseemme rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistän niin kuin itseämme.

Beetlehemissä adventti on valmistelujen, odotusten, vapauden ja sovinnon kaipuun aikaa. Palestiinan kristittyjen laatimassa Kairos-Palestiina-dokumentissa ilmaistaan ihmisten hätä ja rauhan kaipuu. Kuka päästää meidät pahasta? Kuka vapauttaa meidät Israelin miehityksen ikeestä? Kuten israelilaiset Egyptin orjuudessa huokasivat vankeudessa ja sorron alla, mekin Kairos-dokumentissa korotimme äänemme niiden puolesta, jotka joutuvat kokemaan sotilasvallan epäoikeudenmukaisuudet: sen edustamaan pahuuden, hävityksen ja synnin ihmisyyttä kohtaan. Me panemme toivomme Jumalaan ja luotamme, että hän kuulee sorrettujen huudon ja päästää meidät pahasta. 

Kairos Palestiina haluaa jakaa palestiinalaisten tuntoja kaikkien myötätuntoisten kristittyjen kanssa ja yhdessä heidän kanssaan valmistautua Vapahtajan tuloon. Mukana olevat palestiinlaisten järjestöt haluavat kertoa elämästä miehitysvallan alaisuudessa ja antaa tietoa niistä kärsimyksistä, joita Palestiinan kansa kohtaa. Kysymme sisariltamme ja velijltämme: Haluatteko auttaa meitä saamaan takaisin vapautemme? Palestiinalaisten vapaus on perusta, jonka pohjalta isralilaisten ja palestiinalaisten on mahdollista elää rauhassa, rakkaudessa ja turvallisissa olosuhteissa. Pieni Beetlehem, jossa syntyi maailman Vapahtaja, tarvitsee nyt vapautusta sen asukkaiden eläessä laittomien Israelin siirtokuntien ja eritysmuurin ympäröimänä.

Adventtikalenterin teemoja ovat:

1. adventtina – pakolaiset ja pakolaisleirit Beetlehemissä

2. adventtina – palestiinalaiset lapset ja aikuiset vankeina

3. adventtina – palestiinalaisten perheiden vaikeudet ja miehitysvallan ihmisoikeusloukkaukset

4. adventtina – palestiinalaisten karkoitukset maastaan ja siirtolaisväkivalta

Tämä on myös kutsu vastuun kantamiseen ja solidaariseen toimintaan:

  • Välitä viestiämme ystävillesi ja kommentoi sitä. Vie viestiä omaan seurakuntaasi palestiinalaisten kristittyjen sisarten ja veljien kohtalosta miehitysvallan alaisuudessa.
  • Lähetä kannanotto palestiinalaisten oikeuksien ja rauhan puolesta Israelin ja/tai Palestiinan edustustoihin maassasi.  
  • Tule vierailemaan Beetlehemissä ja Palestiinassa ja tapaamaan maan kristittyjä, jotka ovat hoitaneet pyhiä paikkoja sukupolvien ajan. Tule rukoilemaan kanssamme. Tule myös tapaamaan israelilaisia ja kerro heille näkemästäsi.
  • Kirjoita meille (englanniksi) info@kairospalestine.ps ja kerro mitä ajattelet. Sinun tukesi ja myötätuntosi ansiosta toivo saada elää rauhassa voi kasvaa.

Jumala, kaiken Luoja joka lähetit meille sen joka kastaa meidän Pyhällä Hengellä ja tulella pelastaakseen meidät. Anna meille voimaa tehdä parannus ja tulla sinun rohkeiksi ja uskollisiksi palvelijoiksesi. Anna meille tultasi, että horjumatta kuljemme Sinun tietäsi ja vastustamme kaikkea pahaa. Avaa silmämme näkemään kansasi kärsimys ja vahvista meitä tukemaan myötätunnolla niitä, jotka janoavat elävää vettä, puhdistavaa tultasi ja iankaikkista toivoasi ja rakkauttasi. Uskon kautta ylistämme Sinun nimeäsi.

Rifat Odeh Kassis
koordinaattori
Kairos-Palestiina

Pyhä Maa julkaisee adventtiaikana referaatit laajemmasta aineistosta.
Copyright: Kairos Palestine 2013. Alkuperäislähde englanniksi löytyy täältä.


    Picture
    Seuraa helposti Pyhä Maa -uutisia Facebookin tai Twitterin kautta.

    RSS Feed

    Arkisto

    December 2021
    April 2021
    December 2020
    June 2020
    April 2020
    January 2020
    December 2019
    April 2019
    December 2018
    March 2018
    December 2017
    April 2017
    February 2017
    December 2016
    October 2016
    August 2016
    March 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015
    April 2015
    March 2015
    December 2014
    October 2014
    September 2014
    August 2014
    July 2014
    April 2014
    March 2014
    February 2014
    January 2014
    December 2013
    November 2013
    March 2013
    December 2012
    October 2012
    September 2012
    August 2012
    June 2012
    April 2012
    March 2012
    February 2012
    January 2012
    October 2011
    September 2011
    June 2011
    April 2011
    March 2011
    February 2011
    January 2011
    December 2010
    November 2010
    October 2010
    September 2010
    August 2010
    July 2010
    June 2010
    May 2010
    April 2010

    Aiheet

    All
    Adventti
    Arabikevät
    Beetlehem
    Boikotti
    Eappi
    Ecot
    Egypti
    Ekstremismi
    Ekumenia
    Elca
    Etelä-Afrikka
    Gaza
    Goldstonen Raportti
    Hamas
    Ihmisoikeudet
    Islam
    Islam Ja Kristinusko
    Israel
    Itsenäisyys
    Jari Jolkkonen
    Jerusalem
    Jordania
    Joulu
    Juutalaisuus
    Kairos Palestiina
    Kanada
    Kansalaisyhteiskunta
    Katolinen Kirkko
    Kirkko
    Kirkkojen Maailmanneuvosto
    Kirkot
    Knesset
    Koptit
    Koulutus
    Kristillinen Sionismi
    Kristinusko
    Kuopion Hiippakunta
    Lähi Idän Kristityt
    Lähi Idän Kristityt
    Lähi Itä
    Lähi Itä
    Länsiranta
    Länsiranta
    Luterilainen Maailmanliitto
    Matkailu
    Mitri Raheb
    Munib Younan
    Oecd
    Pääsiäinen
    Pääsiäinen
    Pääsiäinen
    Palestiina
    Palestiinan Kristityt
    Pyhä Maa
    Pyhä Maa
    Pyhiinvaellus
    Rauha
    Rauhankasvatus
    Rauhanneuvottelut
    Rukousviikko
    Ruotsin Kirkko
    Siirtokunnat
    Suomen Kirkko
    Teologia
    Terrorismi
    Uskonnonvapaus
    Uskonnot
    Yhdysvallat
    Yk
    Ylösnousemus
    Ylösnousemus
    Ympäristökasvatus

Powered by Create your own unique website with customizable templates.