Palestiinalainen adventtikalenteri: Toinen adventti
Kairos Palestiina

Israelin miehitys ja palestiinalaisten vangitseminen
Teksti: Addameer

Palestiinan miehityksen ylläpitäminen edellyttää Israelilta, että se pystyy kukistamaan palestiinalaisväestön vastarinnan. Israelin tärkeimpiä menetelmiä palestiinalaisten nujertamiseen ovat väestön laajamittaiset pidätykset ja vangitsemiset. Miehityksen vastustaminen on milloin minkäkin lain nojalla kriminalisoitu ja näin kaikki vastarinnaksi tulkittava toiminta voi johtaa pidätykseen. Miehitysvalta on jo pidättänyt tai vanginnut vuoden 1967 jälkeen yli 800 000 palestiinalaista. Vuoden 2000 jälkeen yli 8000 lasta on vangittu. Tässä laajuudessa suoritetut pidätykset ja vangitsemiset ovat olleet tehokas keino paitsi vastarinnan nujertamiseen, myös Palestiinan yhteiskunnallisten instituutioiden horjuttamiseen. Kansakunnalle välttämättömän normaalin kansalaisyhteiskunnan ja hallintoelinten kehittäminen tällaisissa oloissa ei ole ollut mahdollista.

Tällä hetkellä (2013) Israelilla on 4 979 palestiinalaista poliittista vankia, joista 156 on hallinnollisen päätöksen perusteella ilman oikeudenkäyntiä tai salaisen päätöksen perusteella vankeudessa pidettyjä. Vankeudessa on 236 lasta, joista 44 on alle 16-vuotiaita, 16 naista ja 13 Palestiinan lakia säätävän neuvoston jäsentä. Vangittuja kohdellaan huonosti. Pidätetyt haetaan kotoaan keskellä yötä väkivaltaisten sotilasoperaatioiden yhteydessä ja pitkään jatkuviin ankariin kuulusteluihin liittyy henkistä ja fyysistä kidutusta ja eristämistä. Palestiinalaisten tapauksia käsittelevät sotilasoikeudet, jotka antavat langettavan tuomion 99 prosentissa tapauksissa. Julmat ja alkeelliset olosuhteet ovat johtaneet vuodesta 1967 203 pidätetyn kuolemaan. 71 on kuollut kidutuksen seurauksena, 51lääkinnällisen huollon epäämisen johdosta, 74 pidätyksen yhteydessä saatuihin vammoihin ja seitsemän erikoisjoukkojen ampumina vankilassa.

Oikeudenmukaista rauhaa Palestiinassa ei ole olemassa ennen kuin kaikki poliittiset vangit on vapautettu ilman ehtoja. Palestiinalaisten näkemyksen mukaan poliittisten vankien vapauttamisen tulee olla edellytys rauhanneuvottelujen käymiselle.

Muiden Palestiinan kaupunkien tavoin Beetlehem joutuu kokemaan Israelin miehitysjoukkojen hyökkäyksiä ja pidätyskampanjoita. Tällä hetkellä (2013) 453 beetlehemiläistä – heistä naisia 4, 10  alle 16-vuotiasta lasta ja 23 16-18-vuotiasta lasta – on vangittuina. Yliopiston 19-vuotias naispuolinen opiskelija Manar Zawarha pidätettiin, kun hän oli kulkemassa Beetlehemin tarkastuspisteen läpi. Manar on lupaava ja lahjakas opiskelija. Häntä kuulusteltiin 30 päivää Moscobiyyeh tutkintakeskuksessa Jerusalemissa. Kuulusteluissa häntä ja hänen perhettään uhkailtiin, jotta häneltä olisi saatu kiristettyä tietoja. Hänet tuomittiin lopulta 12 kuukaudeksi vankeuteen ja 3000 shekelin sakkoihin, mutta tuomio muutettiin ehdolliseksi ja Manar vapautui toukokuun puolivälissä.

Israelin miehitysjoukot eivät erottele miehiä ja naisia pidätysten yhteydessä eivät ota huomioon sosiaalisia olosuhteita. Hiba Bdeer Dohan kylästä pidätettiin kotoaan aviomiehen ja tyttärien Malkin (7) ja Jaran (5) läsnä ollessa aamuyöllä. Sotilaat hyökkäsivät kotiin ja veivät perheen äidin silmät sidottuna ja kahlehdittuna. Hiba vietiin

Asqalanin pidätyskeskukseen missä hän kuulusteltiin kahdeksan päivän ajan. Hiba on nyt ollut pidätettynä 2.4. 2013 lähtien ilman oikeudenkäyntiä. Perhettä ei ole päästetty tapaamaan äitiä. Kukaan ei tiedä milloin hän näkee tyttärensä uudelleen. Vankilahallinnon yleinen käytäntö on kieltää perheenjäsenten tapaaminen. Dheishehin pakolaisleiristä pidätetyn An’am Hasanatin perhellä on vaikeuksia pasta tapaamaan äitiä. Kansainvälisen oikeuden vastaisesti valtaosa pidätetyistä siirretään Israelin valtion alueelle, jonne päästäkseen perheiden on haettava vierailulupa ja erityislupia. Näin Israel pala palalta murentaa ja hajottaa perheitä ja palestiinalaista yhteiskuntaa.

Palestiinalaisten lapsuus Israelin vankiloissa
Teksti: DCI, Palestiinan osasto

Vuoden 2000 syyskuussa alkaneen toisen intifadan jälkeen Israelin viranomaistet ovat kiihdyttäneet palestiinalaisten lasten pidätyksiä. Kuluneiden 12 vuoden aikana yli 8000 lasta on pidätetty – heistä nuorimmat 12-vuotiaita. Israelin sotilaiden pidättäminä lapsia pahoinpidellään potkimalla, kidutetaan, uhkaillaan, pidetään kahlehdittuina, laiminlyödään ja eristetään. Lasten pidättäminen ja kaltoinkohtelu Israelin sotilastuomioistuimissa on yleistä ja systemaattista.

Kysymys ei ole niinkään uusista toimista intifadan hillitsemiseksi vaan olemassa olevien pysyvien toimintaohjeiden soveltamisesta laaja-alaisemmin miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Tavoitteena on palestiinalaisten perheiden ja yhteiskunnan toimintakyvyn nujertaminen ja hallitseminen pelon avulla. Laajamittaisten pidätysten ja mielivallan avulla pyritään nujertamaan kansan pyrkimyksen itsehallinnon saavuttamiseksi ja vaatimukset rauhan, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteuttamisesta.

On itsestään selvää, että palestiinalaislasten kohtelu on syrjivää ja loukkaa lasten oikeuksia, jotka on kirjattu YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa. Palestiinalaislapset on alistettu sotilashallinnon määräyksille ja heitä tuomitaan sotilastuomioistuimissa, joissa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vähimmäisvaatimukset eivät täyty.

Kaikkein vahingollisinta lapsille ovat Israelin käyttämät psykologiset kuulustelutekniikat kuten pitkäaikainen eristäminen. Vuodesta 2008 lastenoikeusjärjestö DCI on kirjannut 73 tapausta, joissa lapsia on pidetty erityksissä jopa 29 päivää. Lisäksi heihin käytetään väkivaltaisia kuulustelutekniikoita, heillä ei ole mahdollisuutta saada

puolustusasianajajaa eikä heidän sallita tavata vanhempiaan. DCI:n keräämän todistusaineiston mukaan hepreaksi kirjattuja väkivalloin saatuja tunnustuksia on käytetty todistusaineistona sotilastuomioistuimissa. Sotilastuomioistuimien käsittelemistä tapauksista 98 prosenttia päätyy langettavaan tuomioon.

Al Jalamen pidätyskeskukseen joutuneet lapset ovat kertoneet, että heitä on pidetty eristettyinä pienessä 2x3 metrisessä sellissä, jossa he ovat joutuneet nukkumaan betonilaatan päällä tai lattialla ohuella, likaisella ja haisevalla patjalla. Ruokaa on annettu luukusta siten että heillä ei ole ollut mitään inhimiskontaktia. Sellien harmaissa seinissä on teräviä piikkejä, jotka estävät niihin nojaamisen. Selleissä ei ole luonnonvaloa; ainoa valonlähde on heikko lamppu, joka on päällä 24 tuntia vuorokaudessa. Kohtelun tuloksena lapset ovat saaneet särkyä silmiinsä ja kärsineet psykologisista oireista pidätyksen jälkeen. Todistajalausuntojen perusteella lasten pidätysten ja eristämisen tarkoitus on heidän henkinen luhistumisensa tunnustuksen saamiseksi. Eritys ja rankat kuulustelut vuorottelevat. Kuulusteluissa käytetään jalkojen ja käsien perusteetonta kahlehtimista, kiduttamista pitämällä pidätettyä huonoissa asennoissa, suoraa fyysistä väkivaltaa, uhkailemista ja pelottelua. Näillä menetelmillä useimmilta kuulustelluilta lapsilta on saatu tunnustus, jonka perusteella lapset on tuomittu sotilastuomioistuimessa.

Pidätetyille erityksestä ja psykologisista kuulustelumenetelmistä on seurauksena paniikkihäiriöitä, kuolemanpelkoa, kroonista masennusta, sosiaalista eristäytymistä, toivottomuuden tunnetta, tunteiden hallinnan heikkenemistä ja siitä seuraavia raivokohtauksia, keskittymiskyvyn häiriöitä, vainoharhaisuutta, psykoottisia oireita, itsensä vahingoittamista ja itsemurhayrityksiä. Vuonna 2011 YK erityisraportoija Juan Méndez turhaan vaati Israelin kieltämään pidätettyjen lasten eristämisrangaistukset.

Rakkauden voima vankilassa
OTT Charlie Abou Saada

Psalminlaulaja sanoo: ”Herra kuulee köyhien rukouksen eikä hylkää omiaan, jotka ovat vankeudessa.” (Ps. 69:33). Jumala yhä pitää Sanansa ja on uskollinen kansalleen – erityisesti niille, jotka kärsivät ja pysyvät uskollisina Jumalan lupaukselle ja rakkailleen. Uskollisuutensa tähden heillä on voimaa taistella pahuutta vastaan ja vapautensa ja oikeuksiensa puolesta. Eräs näistä uskollisista on Abu Naji, joka vangittiin ensimmäisen intifadan aikana. Beit Sahourista - ”Paimenten kedolta” - kotoisin oleva Abu on rehellinen ja perhettään rakastava nuori mies vaatimattomasta perheestä. Teini-ikäisenä hän päätti ettei halua elää epäoikeudenmukaisen miehityshallinnon alaisuudessa. Abu avioitui ja halusi elää puolisonsa kanssa kotimaassaan sitä rakentaen. Jo ennen kuin Abu oli valmistunut koulustaan pahuus tuli taloon ovesta. Israelin viranomaiset pidättivät Abun, joka oli luokiteltu vaaralliseksi sen jälkeen kun hän oli julkisesti arvostellut miehitystä.

Abu vangittiin ja vietiin Nablusiin ja sieltä erämaahan, missä hän vietti vankeudessa kymmenen vuotta ikävöiden puolisoaan Lameesia. Samasta kylästä kotoisin olut Lamees oli tuntenut Abun jo vuosia ja rakastanut häntä. Lamees järkyttyi Abun pidätysestä. Hän rukoili Jumalaa kertomaan mitä hänen pitäisi tehdä. Jumalan vastaus oli: ”Luota minuun ja pidä Abu sydämessäsi.” Lamees pysyi uskollisena Jumalalle ja Abulle. Kolme kuukautta pidätyksen jälkeen Lamees pääsi äitinsä ja seurakunnan pastorin kanssa tapaamaan Abua. Abul ja Lamees kihlattiin vankilassa vanginvartijoiden ja toisten vankien läsnä ollessa. Lamees pysyi uskossaan lujana ja vieraili säännöllisesti Abun luona noudattaen kirjaimellisesti Raamatun kehoitusta: ”Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itse kahleissa heidän kanssaan, muistakaa kidutettuja, tunteehan teidänkin ruumiinne kivun.” (Hepr. 13:3). Lamees tunsi, että Sielunvihollinen pyrki horjuttamaan hänen kutsumustaan ja päättäväisyyttään ja oli usein hämmentynyt. Jumalan Pyhä Henki oli kuitenkin hänen kanssaan ja Lamees voitti kiusaukset Jumalan ja perheen rakkauden avulla.

Päivä jona Abu Naji vapautettiin oli vastaus Lameesin kiihkeisiin rukouksiin. Meitä kaikkia koetellaan kutsumuksessamme näinä päivinä. Lamees ja Abu Naji olkoot meille ja nuorelle polvelle esimerkkejä kilvoittelusta ja kestävyydestä. Lamees ja Abu ovat rakkaat setäni ja tätini. Aina kun tapaan heidät muistan apostoli Paavalia, joka aina jaksoi tarrautua toivoon ja rohkaista pieniä seurakuntiaan. Jumala on rakkaus ja Hän on kanssamme rohkaisemassa meitä kaikkein vaikeimpanakin aikana. Meidän tulee tulla vaikeuksinemme Hänen luokseen, luottaa Jumalaan ja odottaa Hänen armoaan. Jumalan lahja uskollisille palvelijoilleen Abulle ja Lameesille oli kolme lasta ja onnellinen elämä perheenä. He muistavat Jumalan sanan Raamatussa: ” Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa* ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.”

Rakas Jumala, auta että jokaisella vangitulla olisi uskollinen ja rakastava lähimmäinen kuten Lamees rinnallaan. Auta heitä kohtaamaan koettelemus rehellisinä ja uskollisina sinulle kuin Abu Naji. Anna rakkauden ja rohkeuden henki heidän sydämiinsä. Muista kaikkia niitä, jotka on vangittu siksi he kaipaavat vapautta ja oikeudenmukaisuutta.

Jumala on Sanassaan uskollinen ja antta meille tehtävän: “Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen (Luuk 4:18).

Tekstien tuottajat:
Addameer vankien oikeusjärjestö on palestiinalainen kansalaisjärjestö, joka antaa oikeusapua vangituille, puolustaa vankien oikeuksia ja vastustaa kidutusta ja ihmisoikeusrikkomuksia sekä valvoo vankien oikeuksien toteutumista.  Lisätietoja: www.addameer.org
DCI lastenoikeusjärjestön Palestiinan osasto (Defence for Children International) perustettiin 1979. Se toimii yhteistyössä YK:n ECOSOCin kanssa. Palestiinan osasto perustettiin vuonna 1991 ja se puolustaa, edistää ja suojelee Palestiinan lasten oikeuksia ja kansainvälisen lasten oikeuksien sopimuksen toteutumista. Lisätietoja: www.dci-palestine.org/
OTT Charlie Abou Saada on työskennellyt World Vision Jerusalemin toimistossa vuodesta 2009 kirkollisasioiden koordinaattorina. Tri Saada on valmistunut kanonisen oikeuden tohtoriksi Vatikaanin itämaiden instituutista. Tri. Saada asuu perheensä kanssa Beetlehmissä.
Linkki alkuperäiseen tekstiin löytyy tästä.

Ranskan presidentti François Hollande tapasi kristillisten kirkkojen johtajia Jerusalemissa 18. marraskuuta Pyhän Annan kirkossa Jerusalemin vanhassa kaupungissa. Aiheena olivat kristittyjen olosuhteet Jerusalemissa.

Presidenttiä olivat tapaamassa ortodoksisen kirkon patriarkka Teofilos, latinalainen patriarkka Fuad Twal, arkkipiispa Yussef El Zereyi kreikkalais-katolisesta patriarkaatista sekä Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispa, Luterilaisen maailmanliiton presidentti Munib Younan. Keskustelussa käsiteltiin Jerusalemin asemaa kahden valtion jaettuna pääkaupunkina ja kolmen uskonnon pyhänä kaupunkina. 

Presidentti Hollande totesi että Ranska on perinteisesti halunnut suojella erityisesti katolista kirkko Pyhässä Maassa, mutta kokee tehtäväkseen auttaa katolilaisia ja kaikki kristittyjä, jotka asuvat alueella. Patriarkka Twai kysyi presidentiltä, voisiko Ranska kohdentaa Palestiinan hallinnolle lähetettävästä avustuksesta varoja erityisesti kristillisten kirkkojen terveydenhuolto ja kasvatustyön tukemiseen.

Patriarkka Teofilos näkemyksen mukaan juuri nyt kansojen ja hallitusten ympäri maailman tulisi pyrkiä tukemaan Jerusalemin kristittyjä jotta 2000-vuotinen kristillinen perinne ja pyhien paikkojen ylläpito voivat jatkua.

Piispa Younan tähdensi, kuin tärkeää kristtyjen johtajille on saada tavata presidentti Hollande, koska nyt tarvitaan tukea uskontojen ja kansojen kesken jaetun yhteisen Jerusalemin ajatukselle sekä uskontojen vuoropuhelun lisäämiseen. Younan painotti erityisesti Pyhän Maan uskontojen neuvoston roolia tämän vuoropuhelun ylläpitäjänä. Neuvoston kautta uskontojen johtajat ovat ottaneet aktiivisen roolin kolmen uskonnon välisen luottamuksen ja yhteisen rauhankasvatuksen rakentamiseksi.

Uskontojen neuvoston julkaisema tutkimus Israelin ja Palestiinan koulukirjojen sisällöistä vahvisti, että koulut eivät kaikilta osin tue ajatusta kansojen rauhanomaisesta rinnakkainolosta jaetussa Jerusalemissa. Kirkkojen johtajien viesti presidentti Hollandelle, paikalla olleille ja maailman johtajille oli että ilman oikeudenmukaisuutta ei voida saavuttaa rauhaa eikä Jerusalem voi olla avoin kaupunki, jos siellä rakennetaan muureja ja armeija hallitsee.

Teksti- ja kuvaähde: Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilainen kirkko.

Vanhempien valtionjohtajien (The Elders) toimintaryhmä on palannut Israelin-Palestiinan-kysymykseen. 22.10. antamassaan julkilausumassa kokeneet johtajat ja konfliktinratkaisijat esittävät oman arvionsa tilanteesta todeten että viimeisetkin edellytykset kahden valtion ratkaisulle, jossa syntyisi itsenäinen Palestiinan valtio Israelin rinnalle, ovat katoamassa.

Kahden päivän vierailun sekä selvitystensä tuloksena Jimmy Carter, Gro Harlem Brundtland ja Mary Robinson kehottavat konfliktin osapuolia ja kansainvälistä yhteisöä hakemaan uuden lähestymistavan Lähi-Idän rauhanpyrkimyksille. Silti kahden valtion ratkaisu voi heidän mielestään olla ainoa realistinen tie pysyvään rauhaan Lähi-Idässä. Analyysi perustui myös tapaamisiin Israelin presidentin Shimon Peresin ja Palestiinan hallinnon presidentin Mahmoud Abbasin, viranomaistahojen ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa.

Jimmy Carter toteaa: “Olemme siirtymässä kohti lopputulemaa, jossa alueelle jää vain yksi valtio. Tällainen valtio ei pysty takaamaan israelilaisille turvallisuutta ja demokraattisia oikeuksia eikä palestiinalaisille itsemääräämisoikeutta, joka heille kuuluu. Kahden valtion ratkaisun edellytykset häviävät. Jotta Palestiinan valtio olisi mahdollista synnyttää, tarvitsemme kaikilta osapuolilta tuoretta lähestymistapaa ongelmaan."

Vanhemmisto (the Elders) on yhtä mieltä siitä että kahden valtion ratkaisu on ainoa realistinen tie rauhaan sekä palestiinalaisten ja israelilaisten turvallisuuden varmistamiseen. Siirtokuntien rakentaminen ja muut realiteetit maastossa Vihreän linjan itäpuolella sekä Itä-Jerusalemin eristäminen Länsirannasta tekevät palestiinalaisvaltiosta elinkelvottoman.

Ryhmä kiersi Jerusalemissa ja totesi vallitsevan tilanteen, jossa juutalaisten läsnäoloa kaupungissa vahvistetaan monin eri keinoin samalla kun palestiinalaisten läsnäoloa vastaavasti pyritään heikentämään.

Gro Harlem Brundtland toteaa: “Oli hyvin surullista todeta mitä kaikkia huomattavia ongelmia Itä-Jerusalemin pysyvillä pitkäaikaisilla palestiinalaisilla asukkailla on jokapäiväisessä elämässään. Heidän täytyy vuosittain uusia oleskelulupa-anomus, että voisi jäädä asumaan kotiinsa, yrittäjien pitää odottaa vuosia saadakseen toimilupansa ja monien kodit on hävitetty kun tehty tilaa israelilaissiirtokuntalaisille. On aiheutettu suurta kärsimystä, tuhottu monille kansoille ja eri uskonnoille niin tärkeän kaupungin erityisluonne kulttuurien kohtauspaikkana. "

“Lääkärinä minua järkytti tilanne  [luterilaisten ylläpitämän ja Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon ylläpitämän] Augusta Victoria-sairaalan tilanne, johon tutustuin käynnilläni. Tämä palestiinalaisten esimerkillisesti hoitama sairaala kohtaa valtavia ongelmia kun se yrittää saada hoitoon Länsirannalta ja Gazasta niitä potilaita joita varten se on perustettu ja olemassa. Israelin ylläpitämien liikkumisrajoitusten tähden apuatarvitsevat eivät pääse hoitoon. Tämä kuvaa traagisella tavalla niitä suoria vaikutuksia mihin nykyinen poliittinen umpikuja on johtanut."

Seniorijohtajat myös totesivat, että palestiinalaisten keskinäiset ristiriidat - erityisesti Fatahin ja Hamasin välinen valtataistelu estävät tehokkaan poliittisen vaikuttaminen.

Mary Robinson toteaa: “Palestiinalaisten pyrkimysten epäonnistumiseen ei ole johtanut ainoastaan rauhanneuvottelujen umpikuja vaan myös yhtenäisen poliittisen johdon puuttuminen.  He ovat ansainneet paljon parempaa. Ilman Fatahin ja Hamasin yhteistyötä Palestiinan itsehallinnon suhteen on mahdotonta edetä. Johtajien kiinnitettävä enemmän huomiota kansan vaatimuksiin ja huomioitava poliittinen muutosprosessi, joka on käynnissä alueella.

Vanhemmisto on vieraillut konfliktialueella vuosina 2009 ja 2010 ja käyneet keskusteluja poliittisten johtajien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. He eivät toimi rauhanvälittäjinä, mutta haluvat keskustelujen ja analyysien kautta auttaa rauhanomaisen ratkaisun löytämisessä.

Alkuperäinen artikkeli. The Elders - www.theelders.org

45-vuotisen miehityksen jäkeenkin miehitysalueiden tilanne Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa edelleen heikkenee. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kahden valtion ratkaisu on tullut mahdottomaksi. Alla esitettyjen tietojen perusteella tulee jokaiselle selväksi, ettei Israelilla ole pyrkimystä vakaviin neuvotteluihin. Ainoa jäljelle jäävä väkivallattoman vaikuttamisen väylä palestiinalaisille on puolustaa heille kuuluvia oikeuksia ja rauhaa, on hakea Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenyyttä ja siten kansainvälistä tunnustusta itsenäisyyspyrkimyksilleen. Näin voi avautua diplomaattinen kanava painostaa Israel neuvotteluihin ja suojella palestiinalaisten oikeuksia.

Palestiinalaisten presidentti Mahmoub Abbas valmistautuu pitämään puheen YK:n yleiskokouksessa. Puheen taustaksi olemme keränneet tietoja Israelin laittoman miehityksen ja siirtomaapolitiikan tilanteesta miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Vallitseva tilanne on palestiinalaisten kannalta sietämätön millä tahansa mittarilla tarkasteltuna.

Vuoden 2011 ja 2012 YK:n yleiskokouksen puheen välillä tapahtunutta:

• Israelin siirtokuntien väestö miehitetyillä Palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, kasvoi yli 20 000:lla. Miehitysalueilla asuu nyt yli puoli miljoonaa siirtolaista.
• Israel on suunnitellut ja käynnistänyt rakennushankkeet 11 096 asunnon rakentamiseksi Itä-Jerusalemissa ja sen ympäristössä. Näiden asuntojen valmistuessa niihin asutetaan n. 44 000 israelilaista siirtolaista.
• Vuoden aikana on rekisteröity 991 yksittäistä laittomasta miehitetyillä alueilla asuvien israelilaisten tekemää väkivallantekoa ja hyökkäystä, joita ovat olleet ammuskelut, pahoipitelyt, murhapoltot sekä karjan, omaisuuden ja kulkuneuvojen tuhoaminen. Näistä vähintään 60 on kohdistunut kristittyjen ja muslimien uskonnollisiin kohteisiin.
• Alueella C (Israelin hallinnassa) Israelin armeija on tuhonnut 510 palestiinalaisten rakennusta. Tämän seurauksena 770 palestiinalaista on jäänyt kodittomiksi.
  

Vuonna 2011

Rauhanneuvottelijakvartetit julkilausuman 23 syyskuuta jälkeen:

• Marraskuun 17. Israelin viranomaiset käynnistivät 2190 asunnon rakentamiseen neljässä eri siirtokunnassa Länsirannalla. 40 näistä Ma'ale Adunimissa, 277 Arielissa ja 277 Efratissa.
• Marraskuun 27. Israelin puolustusministerlö hyväksyi 238 asunnon rakentamisen Shilon siirtokuntaan Ramallahin itäpuolelle. Näiden siirtokuntien tarkoituksena on katkaista palestiinalaisten yhteys Nablusin ja Ramallahin välillä.
• Joulukuun 12. Israelin puolustusministeriö hyväksyi uuden pysyvän asutuskeskuksen rakentamisen Efratiin Beetlehemin lähistölle. Tämä siirtokunta katkaisee palestiinalaisten yhteyden Beetlehemin ja Hebronin välillä.
• YK:n raporttien mukaan ennätysmäärä palestiinalaisia jäi kodittomiksi Israelin toimeenpaneman talojen tuhoamisen vuoksi. Yli 1000 palestiinalaista jäi kodittomiksi. Tämä on kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna ja korkein luku vuoden 2005 jälkeen.
• 560 palestiinalaisten kiinteistöä, mukaanlukien 200 asuinkiinteistöä ja 46 sadeveden keräysjärjestelmää tuhottiin Israelin viranomaisten toimesta (ICAHD).
• Jordanin laaksossa ja Kuolleella merellä Israelin viranomaiset tuhosivat yli 200 palestiinalaisten kiinteistöä. Näiden toimien seurauksena 430 henkilöä jäi kodittomiksi ja 1200 menetti toimeentulonsa (OCHA).
• Israel tuhosi 46 (ks. ed.) kastelu- ja sadeveden keräysjärjestelmää sekä 25 kaivoa, joita käytettiin asutuksen ja maanviljeluksen tarpeisiin.
• Oliivien sadonkorjuun aikaan, 42% palestiinalaisten anomuksista päätä keräämään satoa oliivitarhoistaan Israelin laittoman eristysmuurin taakse hylättiin (OCHA).
  

Tilanne nyt:

• Vuodesta 2007 siirtolaisten väkivaltaiset hyökkäyksen palestiinalaisia vastaan ovat lisääntyneet 315 %.
• 250 000 palestiinalaista elää välittömän siirtokuntalaisväkivallan uhan alaisena. Näistä 76 000 on vakavan riskin alueilla.
• Kuluneiden 40 vuoden aikana 14 084 palestiinalaisen asumisoikeus on peruutettu. Tämä suoraan koskettanut 20 % Itä-Jerusalemin väestöstä. Näiltä paikallisilta asukkailta on viety oikeus asua ja työskennellä kotikaupungissaan. Näistä oleskelulupien peruutuksista, joita on tapahtunut vuodesta 1967 lähtien, noin puolet on pantu toimeen vuoden 2006 jälkeen.
• Israelilainen Jerusalemin kaupunginjohtaja on ehdottanut eristysmuurin itäpuolella asuvien palestiinalaisten oleskelulupien peruuttamista. Jos tämä toimenpide toteutetaan se vaikuttaa 80 000-361 000 palestiinalaiseen ja olisi suurin karkoitusaalto miehityksen alkamisen jälkeen.
• Vuodesta 1967 Itä-Jerusalemissa on tuhottu 3300 palestiinalaisten asuinkiinteistöä.
• Israelin rajoitusten vuoksi 160 000 Itä-Jerusalemisssa asuvalla palestiinalaisella ei ole laillista mahdollisuutta käyttää vesijohtoverkostoa.
• Israel rajoittaa palestiinalaisten oikeutta uskonnonharjoitukseen. Useimmilta palestiinalaisilta on estetty pääsy Al Aqsan moskeijaan. Länsirannalta ainoastaan yli 40 vuotiaat voivat päästä käymään Itä-Jerusalemissa ja moskeijan alueella. 77,4 prosenttia Länsirannan väestöstä on alle 30 vuotiaita.
• Israelin harjoittama syrjintä pääsiäisenä on näkyvää. Kun kristityt ympäri maailmaan kokoontuvat pääsiäisen jumalanpalveluksiin Jerusalemiin, alkuperäisten palestiinalaiskrisitittyjen on mahdotonta tulla harjoittamaan uskontoaan Jerusalemiin. Ne joille pääsy sallitaan, joutuvat anomaan lupaa syrjivän ja nöyryyttävän lupajärjestelmän kautta ja kulkemaan tarkastuspisteiden kautta.
• 60 prosenttia Länsirannan alueesta kuuluu C-vyöhykkeeseen, joka on Israelin hallinnassa sekä turvallisuuden, maankäytön että kaavoituksen suhteen.
• Vedenkulutus on laskenut 20 litraan päivässä henkeä kohti asutuskeskuksissa, joissa ei ole vesihuoltoa. Tämä on viidesosa WHO:n suosituksesta.
• Säiliöautoilla tuodun veden varassa elävät maksavat 400 prosenttia enemmän käyttämästään vedestä verrattuna vesijohtoverkoston piirissä oleviin.
• Jordanjoen laaksossa asuu 60 000 palestiinalaista ja se on  28,5 prosenttia Länsirannan pinta-alasta. Alueelle sijoittuu 37 Israelin siirtokuntaa, joissa asuu kansainvälisen oikeuden vastaisesti 9700 siirtolaista. 94 prosenttia maasta on varattu siirtokuntalaisten käyttöön.
• Jordanjoen laaksossa asuvat 9700 siirtokuntalaista käyttävää kolmanneksen 2,5 miljoonan palestiinalaisen käytettävissä olevasta vesimäärästä (lähde B'Tselem).
• Länsirannan pinta-alasta 18 prosenttia on suljettua sotilas- ja ampuma-aluetta. Pinta-alaltaan tämä vastaa Palestiinalaishallinnon alaisuudessa olevaa maa-alaa.
• Kaavailtu 135 israelilaissiirtokunnille varattava laajennettu maa-ala miehitysalueilla on yhdeksänkertainen siirtokuntien rakennettuun pinta-alaan nähden (B'Tselem).
• Miehitysalueilla on voimassa 3000 kiinteistöjen purkumääräystä (lupaa), joista 18 kohdistuu kouluihin.
• Vuonna 2010 miehityksestä johtuvat arvioidut tulonmenetykset Palestiinan taloudelle olivat 5,3 miljardia euroa eli 84,9 prosenttia bruttokansantuotteesta.
• 70% palestiinalaisista on pakolaisia, jotka ovat odottaneet 64 vuotta oikeuksiensa tunnustamista ja toimeenpanoa.
• Rakennustoimintaa harjoitetaan kaikissa miehitysalueilla sijaitsevissaIsraelin siirtokunnissa.
  

Israelin toiminta todistaa, ettei tällä hetkellä ole edellytyksiä rauhanneuvottelujen käymiselle. Konfliktin ratkaisu onnistuu ainoastaan mikäli kansainvälinen yhteisö tuomita ja lopettaa Israelin häilkäilemättömän siirtomaapolitiikan miehitysalueilla. YK:n jäsenyyshakemus edustaa palestiinalaisten pyrkimys legitimoida oma valtio kansainvälisellä foorumilla ja tehdä kaikki voitava kahden valtion ratkaisun pelastamiseksi. Palestiinalaisilla on kiistämätön itsemääräämisoikeus ja kansainvälisen yhteisön vastuulla on tunnustaa se ja auttaa palestiinalaisia sen toteuttamisessa. Oikeudenmukainen rauha voi toteutua jos ne, jotka hyväksyvät kahden valtion ratkaisun äänestävät Palestiinan jäsenyyden puolesta perustuen kansainvälisesti hyväksyttyihin vuoden 1967 rajoihin.

Lähde:PLO rauhanneuvottelujen valmisteluyksikkö, Dr. Saeb Ereikat

”Tiedän monien teistä olevan kristittyjä sionisteja. En vaadi teitä muuttamaan mielipidettänne. Tiedän myös että olette hengellä täyttyneitä uskovia ja Pyhä Henki voi avata teidän sydämenne. Israelilaiset ovat jo teidän sydämissänne. Minun toiveeni on, että siellä olisi paikka myös palestiinalaisille.”

Sami puhutteli kuulijoita ja sai raikuvat suosionosoitukset. Palestiinalainen helluntailainen kristitty ja poliittinen aktivisti Sami Awad puhui helluntailaisille karismaattisille piireille Virginia Beahissä, jossa oli järjestettiin samaan aikaan kaksi konferenssia. Concerge21 ja Society of Pentecostal Studies (linkit tämän kirjoituksen lähteissä). Helluntailaisuuden tutkijoiden teemana oli rauhantyö ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Sami kertoi helluntailaiselle kuulijakunnalle, josta suurin osa oli vakaita kristillisen sionismin kannattajia perheensä historiasta ja sen kristillisestä perinteestä. Hän kertoi myös uskoontulostaan ja hengen lahjoista ja niiden käyttämisestä.

Vuonna 1948 jolloin Israeli perustettiin, Samin isoisä kuoli, sota alkoi ja Israelin sotilaat tulivat heidän kyläänsä, jossa kristityt, muslimit ja juutalaiset elivät yhdessä. ”Isäni meni valkoisen lipun kanssa ulos talosta kylän raitille osoittaakseen puolueettomuutta. Silloin hänet ammuttiin.”

Kuulijoille oli aivan uutta kuulla kertomusta tapahtumista jonkun muun kuin israelailaisen näkökulmasta. Vuonna 1967 sodassa loputkin palestiinalaisten alueista joutui Israelin miehittämäksi ja Samin perheestä tuli pakolaisia omassa maassaan.

Sami kertoi kuulijoilleen taistelusta israelilaisten harjoittamaa sortoa ja maan anastamista vastaan. ”Tiedän Jeesuksen kehoittaneen rakastamaan vihollisiamme. Keitä he ovat? Israelin armeija ja juutalaissiirtokuntalaiset.”

Samia kuulemassa istuivat yleisössä monia helluntailaisteologeja, jotka ovat olleet luomassa kristillisen sionismin teologiaa, jonka mukaan Israelin valtion syntyminen vuonna 1948 oli Jumalan tahto ja jonka mukaan kaikki Israelia vastustavat ovat kirottuja (1 Moos 12:3).

Sami kertoi myös työstään palestiinalaisena poliittisena aktivistina, jonka työn päämääränä on vapaa ja turvallinen Palestiinan valtio vapaan ja turvallisen Israelin naapurina. Sami kertoi, että hänen menetelmänään on väkivallaton yhteiskunnallinen muutos. Hän kertoi hyväksyvänsä ainoastaan väkivallattomuuden ja hylänneensä väkivaltaisen taistelun muutoksen välineenä koska haluaa palvella ainoastaan Jeesusta Rauhan Ruhtinasta.

Monet muut konferenssissa kuullut esitelmät käsittelivät viimeisten päivien teologiaa, Israelia Jumalan suunnitelmissa ja messiaanista juutalaisuutta. Englantilainen tutkija todisti, että helluntailaisuuteen on kuulunut erottamattomana  usko siihen, että Jumalan teot maan päällä manifestoituvat Israelissa.  Vaikka hän ei kyseenalaistanutkaan kristillisen sionismin opetuksia, puhuja kuitenkin käsitteli sitä oikeuksien riistoa, joka on tapahtunut palestiinalaisalueilla ja pohti mitä kristillinen sionismi opettaa rauhasta, Israelin maasta ja maan luovuttamisesta rauhan aikaansaamiseksi todeten, että kristityillä sionisteilla ei ole yhtenevää käsitystä Israelin laajuudesta Raamatun perusteella, joskin laajimmillaan Israelin ajatellaan valloittavan valtavia maa-alueita ympäröiviltä arabimailta.

Tutkija myös valotti helluntailaisuuden suhdetta sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen todeten, että nuoremmille sukupolville oikeudenmukaisuuden toteutuminen Israelissa ei ole samantekevää. Heille vakavasti otettava usko ei voi olla luomassa epäinhimillisiä olosuhteita miehityksen alla eläville ihmisille. Hän esitti, että Israelin ystävyyden ja kristillisen sionismin ei tarvitse olla ristiriidassa, jos uskovat voivat hyväksyä Israelin valtion toteutumisen pienemmällä alueella. Tällöin myös moraalinen ristiriita oikeuden tekemisestä köyhille ja sorretuille voidaan ratkaista.

Tämä oli ällistyttävä kuultavaa joukossa, joka yleensä on valmis ummistamaan silmänsä väkivallalta palestiinalaisalueilta ja hyväksymään palestiinalaisten maan siirtämisen israelilaisten hallintaan siirtokuntien rakentamiseksi. Nämä ihmiset eivät ole viettäneet unettomia öitä Länsirannalla harjoitettavien kotitarkastusten, palestiinalaisten kotien tuhoamisen, pidätysten ja armeijan väkivallan takia.

”Unelmoin päivästä, jolloin sota on ohi ja elämme kaikki rauhassa. Oikeus vallitsee ja Palestiina on itsenäinen valtio. Ei ole enää ampumavälikohtauksia, itsemurhapommittajia ja  ohjusiskuja. Ihmiset sekä Israelissa että Palestiinasas saavat elää elämäänsä, käydä töissä ja hoitaa perhettään.

Käytäväkeskustelussa kaksi sionistiorganisaatiota edustavaa naista kertoivat uskovansa että he voisivat työskennellä Sami Awadin kanssa. Juutalainen osallistuja kertoi keskustelleensa itsensä John Hageen (USA:n Israel-lobbausryhmän ”Christians United for Israel” perustaja) kanssa koettaen vakuuttaa, ettei Samin luennosta ollut syytä huolestua. Tapaamiset kantoivat satoa Beetlehemissä pidettyyn Christ at Checkpoin-konferenssiin. 

Jeesus sanoi:  ”Autuaita ovat rauhantekijät”. Mitä hän tarkoitti ’tekijällä’? Meidänkin on aika jo ymmärtää, että rauha ei ole jotakin joka vain tulee tai tapahtuu. Rauhan on jotain, minkä eteen kaikkien täytyy tehdä työtä. Rauha on väkivallattomuutta ja oikeudenmukaisuuden toteuttamista. Jumala on niin suuri, että hän voi käyttää Sami Awadia, John Hageeta ja kaikkia palestiinalaisia kristittyjä ja helluntailaisia rauhansa välikappaleina ja rauhan tekijöinä.

Tämän artikkelin merkitys on siinä, että se todistaa keskustelua käytävän kristillisen sionismin ytimessä - Yhdysvaltojen helluntailaisten keskuudessa. Muistutamme myös Suomen helluntaikirkon kannanotosta teemaan liittyen..

John Harris. Altadena, California, Eagle Rock Christian Assembly on työskennellyt Hebronissa rauhanaktivistina(Christian Peacemaker Teams). Alkuperäisestä artikkelista kirjoittajan luvalla.

This time Pyhä Maa 'special' in English. For Finnish news see the links at the bottom of article. Suomen Helluntaikirkon eettis-opillinen toimikunta on käsitellyt Israel-teologisia näkemyksiä ja tehnyt 10.5.2012 siitä lyhyen lausunnon, joka on hyväksytty Suomen Helluntaikirkon hallituksen kokouksessa 19.5.2012.

The ethical-theological committee of the pentecostal church in Finland released on 10 May a statement that seeks to redefine Israel theology and curb the excesses of christian zionism within its ranks.

In the statement pentecostalists seek to distance the movement from uncritical glorification of Israel and judaism on theological grounds. Instead, the statements seeks set the foundation for a healthy and positive relationship towards Israel. Common thinking and traits that are criticized include unconditional endorsement of the actions of the state of Israel.

The pentecostalists stress that Israel is a democratic and independent country, but the responsibility of Christians is to promote the spiritual, social and economic welfare of all people living in the region without unnecessary meddling into political disputes. They stress that the use of violence must always be separated from legitimate security concerns and defense of the country.

"Love of thy neighbour means taking up the ethical and humanitarian responsibility and rejection of violence. Unethical conduct must never be endorsed on the basis of nation or nationality - including the conduct of Jewish people and the state of Israel."

In addition the pentocostal movement wants to point out that glorification and adoption of Jewish culture, rituals and traditions among non-Jewish believers can lead to practices that are contradictory to the spirit of the gospels and the teachings of the New Testament. It is particularly important to recognize that there is salvation only through Jesus for Christians and Jews alike.

"We must not reject Israel and we have obligation to pray for Israel." The pentecostal church in Finland rejects all forms of antisemitism. We call for believers to rise against public opinion when they recognize antisemitism and hostility towards Israel.

Palestinians or Palestinian Christians are not mentioned in the statement, but the pentecostalists emphasize that it is the duty of Christians to help even-handedly all people in need without putting anyone in a privileged status.

Report in English provided by Pyhä Maa (www.pyhamaa.net)

Sources: Pentecostal Church in Finland (original document in Finnish) http://bit.ly/Miegug - Kotimaa (Finnish Evangelical Lutheran Church Newspaper, in Finnish) http://bit.ly/KTGTBs