28. kesäkuuta. Lähteet: Jonathan Cook, The National, Judith Norman Peace News.
Israelin ulkoministeri Avigdor Lieberman uudistaa vaatimuksesta etnisen puhdistuksen toimeenpanemisesta Israelissa. Hän haluaa, että Israelissa asuvan palestiinalaisen arabiväestön kansalaisoikeudet peruutetaan ja heidät siirretään Israelin (mahdollisten tulevien) rajojen ulkopuolelle.
Netanjahun hallituksen aikana Israelin kansainvälinen asema on heikentynyt ennennäkemättömästi. Ei vähiten siksi, että hallitus ei ole onnistunut toimimaan eikä halua toimia uskottavana osapuolena rauhanprosessissa. Tässä hallituksen heikkouden tilassa ilmassa on ristiriitaisia viestejä eikä ole yllättävää, että radikaali oikeisto Israelissa käyttää tilaisuutta hyväkseen rasistisen vihankylvön lisäämiseen. Toisaalta myös valtion väkivalta palestiinalaisia - ja kuten nyt on nähty, myös kolmansien maiden kansalaisia kohtaann - lisääntyy. Palestiinalaisten odotukset ovat entisestäänkin synkempiä. Israelin kansalainen palestiinalaisaktivisti toteaa, että 'he' selvästi pelkäävät meitä, meidän palestiinalaista identiteettiämme. Kovat ajat ovat edessämme, mutta ihmiset ovat valmiita maksamaan hinnan.
Avigdor Lieberman, Israelin äärioikeistolainen ulkoministeri, julkisti viime viikolla suunnitelmansa Palestiinan-Israelin konfliktin ratkaisemiseksi. Siihen sisältyy Israelin kansalaisoikeuksien riistäminen sen arabiväestöltä ja sen siirtäminen Israelin rajojen ulkopuolelle. Lieberman varoitti, että kun kansainvälinen paine Israelin vetäytymiseksi vuotta 1967 edeltäneiden rajojen taakse kasvaa, tällaista aluejakoa toteutettaessa konflikti väistämättä leviää näiden rajojen yli ja Israelin alueelle. Lieberman syytti monia 1,3 miljoonasta palestiinalaisesta Israelin kansalaisuuden haltijasta aktiivisesta avunannosta niille, jotka haluavat tuhota juutalaisvaltion. Liebermanin puolue Yisrael Beiteinu kampanjoi vaaleissa teemalla: "Jos et ole uskollinen valtiolle, et ole kansalainen" ja on ehdottanut lainsäädäntöä, joka edellyttäisi uskollisuutta valtiolle palestiinalaisvähemmistöltä.
Jerusalem Postille puhuneen Liebermanin mielestä rauha saavutetaan vain muodostamalla kaksi etnisesti homogeenista valtiota. Palestiinalaisille tulisi näin olla Palestiinan kansalaisuus. Lieberman on toistuvasti ehdottanut pakotettuja aluevaihtoja, jolla Israelin palestiinalaisyhteisöt tyhjennettäisiin ja vastineeksi Israelin laittomia siirtokuntia Länsirannalla tyhjennettäisiin.
Itse Noqedimissa Länsirannan siirtokunnassa asuva Lieberman järkytti kannattajian alkuvuodesta 2009 ehdottamalla elinkelpoisen palestiinalaisvaltion perustamista. Tosin hän ei määritellyt, mitä se tarkoittaisi. Lieberman nostaa profiiliaan aikana, jolloin Netanjahun hallitus ei edes yritä teeskennellä tukevansa Yhdysvaltojen vetämiä lähentymisneuvotteluja Gazan avustuslaivueen kohdistetun hyökkäyksen jälkeen. Israelin kansainvälisen aseman ennustetaan heikkenevän entisestään loppukesästä, kun julistettu 10 kuukauden mittainen osittainen tauko siirtokuntien rakentamisessa päättyy. Netanjahu on kieltäytynyt vastaamasta siirtokuntien rakentamista koskeviin kysymyksiin. Hänen Likud-puolueensa kannattaa siirtokuntien rakentamista myös jatkossa.
Lisäongelmia tuottaa YK:n selvitys Gazan sotatoimista ja niiden yhteydessä tehdyistä sotarikoksista (Goldstonen raportti), joka luovutetaan YKN:n yleiskokoukselle heinäkuussa 2010 sekä Turkin tuleminen turvallisuusneuvoston kiertäväksi varapuheenjohtajaksi syyskuussa. Näyttää siltä, että Israelin poliitikot ovat jakautuneet kahteen leiriin. Useimmat uskovat Liebermanin tavoin, että Israelin pitää jatkaa yksipuolisia toimia palestiinalaisia vastaan eikä sitoutua rauhanprosessiin diplomaattisista seurauksista välittämättä.
Israelin valtaeliitti tietää, että ainoa kansainvälisesti hyväåksyttävä ratkaisu on miehityksen lopettaminen Bill Clintonin vuonna 2000 hahmotttelemalla tavalla kahden valtion mallia toteuttaen. Kukaan Israelissa ei ole valmis hyväksymään tätä neuvottelujen lähtökohdaksi. Keskustalaisen Kadima-puolueen johtaja Tzipi Livni, pyrki tasoittamaan kansainvälistä kritiikkiä suorilla neuvotteluilla palestiinalaishallinnon ja Palestiinan presidentin Mahmud Abbasin kanssa. Lieberman on ehdottanut, että Livni tulisi mukaan hallitukseen, kunhan luopuu linjastaan, että maata voitaisiin luovuttaa rauhansopimuksen kautta.
Rauhanaloitteiden suhteen ilmenneelle yksityisyritteliäisyydelle ei ole hallituksessa tilausta. Netanjahu ei halua minkäänlaista rauhanprosessia. Hallituksen näkemys näyttää olevan, että palestiinalaishallintoa ei pidä legitimoidan ryhtymällä neuvotteluihin sen kanssa. Samalla Israelin legitimiteetti suhteessa heikkenee.
Lieberman on sanonut, että ei voi ola ratkaisua, jossa juutalaiset karkoitetaan siirtokunnista, mutta palestiinalaiset jatkavat elämään Israelin kansalaisina samalla jatkaen kiihotusta Israelia vastaan, ihaillen murhaamista, leimaten Israelia kansainvälisillä foorumeilla, boikotoiden israelilaisia tuotteita ja käyden jatkuvasti oikeutta Israelin viranomaisia vastaan. Liebermanin mukaan kysymys on kansainvälisen oikeuden mukaisesta rajojen järjestämisestä etnisten ryhmien välille, kuten Jugoslaviassa sen hajotessa. Useimmiten ei tarvita väestönsiirtoja - rajojen vetäminen väestösuhteiden mukaisesti riittää. Kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että Israelin palestiinalaisten ylivoimainen enemistö vastustaa väestönsiirtosuunnitelmia. Liebermanin arvostelijat toteavat, että ettei suunnitelmassa ole pystytty osoittamaan, miten kaukana rajasta Israelin sisällä olevat kylät voitaisiin liittää palestiinalaisvaltioon. Joka tapauksessa kansalaisuuden riistäminen joltakin kansanryhmältä rauhansopimuksen puitteissakin kansainvälisen oikeuden vastaista.
Israelin ulkoministeri Avigdor Lieberman uudistaa vaatimuksesta etnisen puhdistuksen toimeenpanemisesta Israelissa. Hän haluaa, että Israelissa asuvan palestiinalaisen arabiväestön kansalaisoikeudet peruutetaan ja heidät siirretään Israelin (mahdollisten tulevien) rajojen ulkopuolelle.
Netanjahun hallituksen aikana Israelin kansainvälinen asema on heikentynyt ennennäkemättömästi. Ei vähiten siksi, että hallitus ei ole onnistunut toimimaan eikä halua toimia uskottavana osapuolena rauhanprosessissa. Tässä hallituksen heikkouden tilassa ilmassa on ristiriitaisia viestejä eikä ole yllättävää, että radikaali oikeisto Israelissa käyttää tilaisuutta hyväkseen rasistisen vihankylvön lisäämiseen. Toisaalta myös valtion väkivalta palestiinalaisia - ja kuten nyt on nähty, myös kolmansien maiden kansalaisia kohtaann - lisääntyy. Palestiinalaisten odotukset ovat entisestäänkin synkempiä. Israelin kansalainen palestiinalaisaktivisti toteaa, että 'he' selvästi pelkäävät meitä, meidän palestiinalaista identiteettiämme. Kovat ajat ovat edessämme, mutta ihmiset ovat valmiita maksamaan hinnan.
Avigdor Lieberman, Israelin äärioikeistolainen ulkoministeri, julkisti viime viikolla suunnitelmansa Palestiinan-Israelin konfliktin ratkaisemiseksi. Siihen sisältyy Israelin kansalaisoikeuksien riistäminen sen arabiväestöltä ja sen siirtäminen Israelin rajojen ulkopuolelle. Lieberman varoitti, että kun kansainvälinen paine Israelin vetäytymiseksi vuotta 1967 edeltäneiden rajojen taakse kasvaa, tällaista aluejakoa toteutettaessa konflikti väistämättä leviää näiden rajojen yli ja Israelin alueelle. Lieberman syytti monia 1,3 miljoonasta palestiinalaisesta Israelin kansalaisuuden haltijasta aktiivisesta avunannosta niille, jotka haluavat tuhota juutalaisvaltion. Liebermanin puolue Yisrael Beiteinu kampanjoi vaaleissa teemalla: "Jos et ole uskollinen valtiolle, et ole kansalainen" ja on ehdottanut lainsäädäntöä, joka edellyttäisi uskollisuutta valtiolle palestiinalaisvähemmistöltä.
Jerusalem Postille puhuneen Liebermanin mielestä rauha saavutetaan vain muodostamalla kaksi etnisesti homogeenista valtiota. Palestiinalaisille tulisi näin olla Palestiinan kansalaisuus. Lieberman on toistuvasti ehdottanut pakotettuja aluevaihtoja, jolla Israelin palestiinalaisyhteisöt tyhjennettäisiin ja vastineeksi Israelin laittomia siirtokuntia Länsirannalla tyhjennettäisiin.
Itse Noqedimissa Länsirannan siirtokunnassa asuva Lieberman järkytti kannattajian alkuvuodesta 2009 ehdottamalla elinkelpoisen palestiinalaisvaltion perustamista. Tosin hän ei määritellyt, mitä se tarkoittaisi. Lieberman nostaa profiiliaan aikana, jolloin Netanjahun hallitus ei edes yritä teeskennellä tukevansa Yhdysvaltojen vetämiä lähentymisneuvotteluja Gazan avustuslaivueen kohdistetun hyökkäyksen jälkeen. Israelin kansainvälisen aseman ennustetaan heikkenevän entisestään loppukesästä, kun julistettu 10 kuukauden mittainen osittainen tauko siirtokuntien rakentamisessa päättyy. Netanjahu on kieltäytynyt vastaamasta siirtokuntien rakentamista koskeviin kysymyksiin. Hänen Likud-puolueensa kannattaa siirtokuntien rakentamista myös jatkossa.
Lisäongelmia tuottaa YK:n selvitys Gazan sotatoimista ja niiden yhteydessä tehdyistä sotarikoksista (Goldstonen raportti), joka luovutetaan YKN:n yleiskokoukselle heinäkuussa 2010 sekä Turkin tuleminen turvallisuusneuvoston kiertäväksi varapuheenjohtajaksi syyskuussa. Näyttää siltä, että Israelin poliitikot ovat jakautuneet kahteen leiriin. Useimmat uskovat Liebermanin tavoin, että Israelin pitää jatkaa yksipuolisia toimia palestiinalaisia vastaan eikä sitoutua rauhanprosessiin diplomaattisista seurauksista välittämättä.
Israelin valtaeliitti tietää, että ainoa kansainvälisesti hyväåksyttävä ratkaisu on miehityksen lopettaminen Bill Clintonin vuonna 2000 hahmotttelemalla tavalla kahden valtion mallia toteuttaen. Kukaan Israelissa ei ole valmis hyväksymään tätä neuvottelujen lähtökohdaksi. Keskustalaisen Kadima-puolueen johtaja Tzipi Livni, pyrki tasoittamaan kansainvälistä kritiikkiä suorilla neuvotteluilla palestiinalaishallinnon ja Palestiinan presidentin Mahmud Abbasin kanssa. Lieberman on ehdottanut, että Livni tulisi mukaan hallitukseen, kunhan luopuu linjastaan, että maata voitaisiin luovuttaa rauhansopimuksen kautta.
Rauhanaloitteiden suhteen ilmenneelle yksityisyritteliäisyydelle ei ole hallituksessa tilausta. Netanjahu ei halua minkäänlaista rauhanprosessia. Hallituksen näkemys näyttää olevan, että palestiinalaishallintoa ei pidä legitimoidan ryhtymällä neuvotteluihin sen kanssa. Samalla Israelin legitimiteetti suhteessa heikkenee.
Lieberman on sanonut, että ei voi ola ratkaisua, jossa juutalaiset karkoitetaan siirtokunnista, mutta palestiinalaiset jatkavat elämään Israelin kansalaisina samalla jatkaen kiihotusta Israelia vastaan, ihaillen murhaamista, leimaten Israelia kansainvälisillä foorumeilla, boikotoiden israelilaisia tuotteita ja käyden jatkuvasti oikeutta Israelin viranomaisia vastaan. Liebermanin mukaan kysymys on kansainvälisen oikeuden mukaisesta rajojen järjestämisestä etnisten ryhmien välille, kuten Jugoslaviassa sen hajotessa. Useimmiten ei tarvita väestönsiirtoja - rajojen vetäminen väestösuhteiden mukaisesti riittää. Kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että Israelin palestiinalaisten ylivoimainen enemistö vastustaa väestönsiirtosuunnitelmia. Liebermanin arvostelijat toteavat, että ettei suunnitelmassa ole pystytty osoittamaan, miten kaukana rajasta Israelin sisällä olevat kylät voitaisiin liittää palestiinalaisvaltioon. Joka tapauksessa kansalaisuuden riistäminen joltakin kansanryhmältä rauhansopimuksen puitteissakin kansainvälisen oikeuden vastaista.
RSS Feed
