Lausunto Lähi-Idän tilanteesta
28. helmikuuta 2011
Piispa, Tohtori Munib A. Younan
Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilainen kirkko
Olemme seuranneet Jerusalemissa tarkasti Lähi-Idän tapahtumien kehittymistä. Olemme tietoisia, että muutokset arabimaailmassa koskevat meitä ja vaikuttavat meidän olosuhteisiimme olivatpa ne positiivisia tai negatiivisia.
Kirkkona me seuraamme tilannetta ja rukoilemme. Rukouksemme täyttää rohkaisun toivomus niille, jotka kaipaavat vapautta. Rukouksenamme on pyyntä, että olisimme kestäviä kunnes oikeus voittaa. Rukouksissamme kannamme Jumalan eteen ne, jotka ovat joutuneet väkivallan uhreiksi. Rukouksemme täytyyää myös pelko ja hämmennys näkiessämme niiden ihmismassojen, joilta on riistetty vapaus ja perustavanlaatuiset ihmisoikeudet, nyt ryhtyvän vaatimaan niitä.
Kymmenen vuotta sitten näytti syyskuun 11. päivän iskun myötä siltä, että maailmassa tapahtuu sivilisaatioiden yhteentörmäys. Nyt kun olemme nähneet egyptiläisten ja tunisialaisten vaarantavan henkensä saadakseen vapauden ja ne oikeudet, jotka heille kuuluvat, koko maailmankuvamme on jälleen muuttumassa. Charles Kimball totesi 17.2. 2011 artikkelissaan "Sivilisaatiokonfliktin harha", että egyptiläiset ja tunisialaiset itseasiassa taistelevat aivan samojen arvojen puolesta kuin amerikkalaisetkin. Arvot pikemminkin yhdistävät kuin erottavat meitä.
Ihmiset Lähi-Idässä kapinoivat ja osoittavat mieltään puolustaakseen demokraattisia arvoja ja saavuttaaksen mitä juuri länsimaiset demokratiat pitävät arvokkaana ja tavoiteltavana. Ne ovat myös niitä arvoja, joita me kirkkona olemme puolustamassa ja opettamassa seurakunnissamme ja kouluissamme ja tukemassa koulutus- ja kehitysohjelmissamme. Näitä arvoja olemme pitäneet esillä vuosien ajan kirkkojen ekumeenisessa yhteistyössä.
Vastustamme väkivaltaa sen kaikissa muodoissa - myös valtion harjoittamaa väkivaltaa kansalaisiaan kohtaan. Vastustamme asekauppaa, jolla mahdollistetaan alueen varustelu. Vastustamme niitä saalistajia, jotka palvelevat ainoastaan omaa etuaa piittaamatta ihmisoikeuksista ja yleisestä hyvästä.
Tuemme niitä, joiden perheenjäsenet ovat loukkaantuneet tai saaneet surmansa väkivaltaisuuksissa. Tuemme niitä, jotka tavoittelevat rauhanomaista muutosta. Otamme kiitollisina vastaan kansainvälisen yhteisön tuen työllemme rauhan, oikeudenmukaisuuden ja sovinnon saavuttamiseksi.
Eniten me Lähi-Idässä tarvitsemme koulutusta ja kasvatusta. Nelson Mandela totesi aikoinaan, että koulutus on maailman voimakkain ase, jolla on mahdollista muuttaa maailmaa. Kun ihmiset saavat koulutusta, he muuttuvat. Koulutus ei tuo näkyvää ja välitöntä vallankumousta, mutta se väkivahvan ja pysyvän muutoksen perusta.
28. helmikuuta 2011
Piispa, Tohtori Munib A. Younan
Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilainen kirkko
Olemme seuranneet Jerusalemissa tarkasti Lähi-Idän tapahtumien kehittymistä. Olemme tietoisia, että muutokset arabimaailmassa koskevat meitä ja vaikuttavat meidän olosuhteisiimme olivatpa ne positiivisia tai negatiivisia.
Kirkkona me seuraamme tilannetta ja rukoilemme. Rukouksemme täyttää rohkaisun toivomus niille, jotka kaipaavat vapautta. Rukouksenamme on pyyntä, että olisimme kestäviä kunnes oikeus voittaa. Rukouksissamme kannamme Jumalan eteen ne, jotka ovat joutuneet väkivallan uhreiksi. Rukouksemme täytyyää myös pelko ja hämmennys näkiessämme niiden ihmismassojen, joilta on riistetty vapaus ja perustavanlaatuiset ihmisoikeudet, nyt ryhtyvän vaatimaan niitä.
Kymmenen vuotta sitten näytti syyskuun 11. päivän iskun myötä siltä, että maailmassa tapahtuu sivilisaatioiden yhteentörmäys. Nyt kun olemme nähneet egyptiläisten ja tunisialaisten vaarantavan henkensä saadakseen vapauden ja ne oikeudet, jotka heille kuuluvat, koko maailmankuvamme on jälleen muuttumassa. Charles Kimball totesi 17.2. 2011 artikkelissaan "Sivilisaatiokonfliktin harha", että egyptiläiset ja tunisialaiset itseasiassa taistelevat aivan samojen arvojen puolesta kuin amerikkalaisetkin. Arvot pikemminkin yhdistävät kuin erottavat meitä.
Ihmiset Lähi-Idässä kapinoivat ja osoittavat mieltään puolustaakseen demokraattisia arvoja ja saavuttaaksen mitä juuri länsimaiset demokratiat pitävät arvokkaana ja tavoiteltavana. Ne ovat myös niitä arvoja, joita me kirkkona olemme puolustamassa ja opettamassa seurakunnissamme ja kouluissamme ja tukemassa koulutus- ja kehitysohjelmissamme. Näitä arvoja olemme pitäneet esillä vuosien ajan kirkkojen ekumeenisessa yhteistyössä.
Vastustamme väkivaltaa sen kaikissa muodoissa - myös valtion harjoittamaa väkivaltaa kansalaisiaan kohtaan. Vastustamme asekauppaa, jolla mahdollistetaan alueen varustelu. Vastustamme niitä saalistajia, jotka palvelevat ainoastaan omaa etuaa piittaamatta ihmisoikeuksista ja yleisestä hyvästä.
Tuemme niitä, joiden perheenjäsenet ovat loukkaantuneet tai saaneet surmansa väkivaltaisuuksissa. Tuemme niitä, jotka tavoittelevat rauhanomaista muutosta. Otamme kiitollisina vastaan kansainvälisen yhteisön tuen työllemme rauhan, oikeudenmukaisuuden ja sovinnon saavuttamiseksi.
Eniten me Lähi-Idässä tarvitsemme koulutusta ja kasvatusta. Nelson Mandela totesi aikoinaan, että koulutus on maailman voimakkain ase, jolla on mahdollista muuttaa maailmaa. Kun ihmiset saavat koulutusta, he muuttuvat. Koulutus ei tuo näkyvää ja välitöntä vallankumousta, mutta se väkivahvan ja pysyvän muutoksen perusta.
RSS Feed
