Lähde: (c) Eninews. www.eni.ch
Poliitikoilla on oltava kyky nähdä Palestiinan ja Israelin konfliktin inhimillinen puoli sen sijaan, että he vain ajaisivat omia poliittisia päämääriään. Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri pastori Olva Fykse Tveit nosti Lähi-Idän matkallaan esille ihmisten hädän: "Poliitikkojen tehtävä juuri nyt on toimia inhimillisen tragedian estämiseksi". Tveit esitti näkemyksensä vierailtuaan Israelin kodeistaan Jerusalemin Sheikh Jarrahin kaupunginosasta karkottamien palestiinalaisperheiden luona.
Tveit totesi, että vaikka Pyhässä Maassa on monia pyhiä paikkoja, myös maassa asuvien ihmisten elämä on pyhää. "Kysymys ei ole poliittisista periaatteista vaan ihmisistä. On häpeällistä, että poliitikkoja kiinnostavat enemmän heidän omat poliittisen intressinsä kuin taata ihmisoikeuksien toteutuminen kaikille maan asukkaille", Tveit kärjistää.
Matka on Tveitin ensimmäinen vierailu Pyhässä Maassa Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteerinä. Tveit aloitti tehtävässään Genevessä tammikuussa 2010. Hän on kuitenkin vieraillut alueella usein ennen nykyisen tehtävänsä vastaanottamista.
Vierailun aikana Tveit tapaa paikallisten kirkkojen johtajien lisäksi Israelin päärabbit, juutalaisjärjestöjen edustajia sekä Jerusalemin suumuftin, joka on korkein islamin edustaja alueella. Jerusalemin lisäksi lähetystä vierailee Beetlehemissä ja Hebronissa.
Kuusipäiväisen vierailun neljäntenä päivänä ohjelmassa oli tapaaminen kodeistaan karkotettujen palestiinalaisperheiden luona. Tveit totesi, että tapaaminen havainnollista tilannetta, jossa palestiinalaiset elävät ja niitä oikeuksien luokkauksia, joita parhaillaan tapahtuu.
Tveitin tapaaman Nabil Al-Kurdin, 67, perhe karkotettiin perheen kodista. Hän kertoi juutalaissiirtokuntalaisten harjoittamasta painostuksesta ja häirinnästä sekä Israelin poliisin kuulusteluista, joita varten perheen 9 ja 12 vuotiaat pojat oli pidätetty. Nabil Al-Kurdin myös totesi, että joka viikko joukko israelilaisia ja muita aktivisteja auttaa heitä ja muita karkotettuja perheitä esittämään vastalauseen karkotuksille.
Al-Kurdin 88-vuotia äiti Refqa Al-Kurd muisteli, kuinka eräänä päivänä heidän herätessään, kaikki heidän omaisuutensa perheen hallussa olleesta toisesta talosti oli levitetty pihalle. Protestoidessaan karkotusta vastaan hän oli joutunut poliisiväkivallan kohteeksi.
"Rauhaa ei saavuteta ellei molemmin puolin pystytä takaamaan ihmisten turvallisuutta", Tveit toteaa. "Kaikella tällä ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa - kysymyksessä on puhdas vallan väärinkäyttö. Kuinka näiden ihmisten välille voidaan luoda hyvät suhteet jälkeenpäin? Jos rakastamme Jumalaa, Hän kutsuu meidän myös rakastamaan lähimmäisiämme niinkuin itseämme."
Zakariah Odeh, Jerusalemin kansalaisrintaman (Civic Coalition for Jerusalem) toiminnanjohtaja selosti Tveitille tilannetta todeten, että oikeusjutut perheitä vastaan ovat olleet vireillä Israelin oikeusistuimissa 37 vuotta. Israelilainen siirtolaiskuntalaisryhmä väittää maan olevan juutalaisten omistuksessa. 28 pakolaisperhettä on rakentanut taloja alueelle sen ollessa Jordanian hallinnassa vuonna 1956 tuolloin Yhdistyneiden kansakuntien avustusjärjestön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.
"Tällaiset tilanteet tuhoavat myös Israelin: kärjistyneiden tilanteiden takia myös israelilaisilta riistetään mahdollisuus hyvään naapuruuteen palestiinalaisten kanssa", Tveit sanoo. "Kirkkojen velvollisuus on puhua valtaapitäville heidän vastuustaan ihmisoikeuksien vaalijoina."
Pääsihteeri Tveit totesi, että palestiinalaisten ja palestiinalaiskristityjen asema ja kotipaikkaoikeudet Jerusalemissa on keskeinen kysymys, johon on kiinnitettävä huomiota. Paikallisten kirkkojen työtä on tuettava ja autettava erityisesti nuoria, jotta estettäisiin heidän muuttonsa pois Jerusalemista taloudellisten ja sosiaalisten syiden vuoksi.
Tveit totesi myös, että Kirkkojen maailmanneuvoston ja paikallisten kirkkojen on tärkeää lisätä tietoisuutta tilanteesta. Hyvä keino tähän Kirkkojen maailmanneuvoston EAPPI-ihmisoikeusohjelma. Tämän ohjelman kautta ulkopuoliset voivat saada hyvän kuvan Länsirannan elämästä miehityksen alla ja ihmisoikeustilanteesta.