Sisaret ja veljet Jeesuksessa Kristuksessa,
Salaam ja rauhaa teille Jerusalemista Jumalamme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Jeesus sanoo Tuomaalle ylösnousemisensa jälkeen: ”Rauha teille.”
Vuosisatojen ajan kristikunta on tuntenut Tuomaan epäluuloisena ja epäilijänä. Häntä kutsutaan epäileväksi Tuomaaksi, koska hän ei usko jos ei näe. Entäpä, jos onkin niin että Tuomaan tarinaa lukiessamme petämme itseämme? Eikö tässä kerrota ihmisestä joka taistelee epäuskonsa kanssa kuten jokainen meistä? Emmekö me toimi juuri näin omassa perheessämme ja kirkoissamme? Emmekö juuri me taistele päivittäin epäluulojemme ja epäuskomme kanssa?
Kristillinen kirkko on säilynyt 2000 vuotta ylösnousemuskertomuksen kantamana. Maria Magdalenan viesti ylösnousseesta Vapahtajasta ei ole lakannut kaikumasta vuosisatojen aikana. Viesti ylösnousseesta kertautuu tuhansien ihmisen elämässä ympäri maailman, niin kuin se on elähdyttänyt Jeesuksen seuraajia jo 2000 vuoden ajan. Ylösnousemus kertoo siitä, että on olemassa anteeksianto, joka sovittaa kaikki meidän syntimme ja vajavaisuutemme. Ylösnousemuksen todellisuutta pääsemme kokemaan kun evankeliumia saarnataan ja ehtoollisen sakramenttia vietetään. Myös kasteen sakramentin kautta tulemme osallisiksi ylösnousemuksen voimasta. Kristuksessa me joka päivä kuolemme ja heräämme eloon.
Vaikka Kristuksen kirkko on heikko, se yhä meidänkin elämässämme julistaa evankeliumia – sanomaa ylösnousseesta. Kun kirkko julistaa elävää sanaa, ihmisten sydämiin tulee rauha ja sydämet vapautuvat epäilyksistä ja epäuskosta. Evankeliumin sanoma tuo toivon toivonsa menettäneille ja niille, jotka ovat menettäneet tulevaisuuden uskonsa. Sanoma ylösnousemuksesta kertoo tyhjän haudan ihmeestä niille, jotka eivät enää usko itseensä, ihmisyyteen eivätkä edes Jumalaan. Ylösnoussut Herra on läsnä kirkoissamme kun murramme leivän ja nautimme viinin hänen muistokseen. Silloin rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi tulee osaksemme (Fil 4:7). Silloin kun Herra on läsnä toivoidemme ja epäilystemme keskellä, voimme Tuomaan tavoin sanoa: ”Minun Herrani ja Jumalani!” (Joh 20:27).
Ylösnousemuksen kautta Jumalan rauha tulee päivittäin sydämiimme, perheisiimme ja kirkkoihin. Vaikka meidän vaikeina aikoinamme maailman häly koettaa hukuttaa sanoman rauhasta ja maallistunut elämänmuotomme, äärimmäiset poliittiset liikkeet, ja epäluulo pimittävät luottamuksemme, ylösnoussut Herramme hiljaa mutta varmana todistaa meille että on olemassa pyhien yhteys ja kirkko, jossa Hänen henkensä elää. ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” (Joh 14:27). Ylösnoussut Herramme lupaa meille rauhan.
Lähi-Idässä ihmiset taistelevat epäuskon kanssa joka päivä. Tuoko rauhanprosessi ratkaisun ongelmiin? Kun kävelen Jerusalemin vanhan kaupungin katuja ja kuulen ihmisiä, he kertovat minulle niin paljon epäluuloista ja epäuskosta. Olemme oikeassa kun meillä on epäilevän Tuomaan henki. Välillä näyttää siltä, että menestyksestä nauttivat vain miehittäjät, väkivallantekijät – ne äärimmäisyysihmiset, jotka ovat valmiita sortamaan, vihaamaan ja riistämään ihmisarvon. Vaadimme merkkiä, että tämä ei ole totta. Haluamma tietää että Jumala elää ja on kanssamme. Välillä huudamme: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? (Mark 15:34, Matt 27:46). Miksi meidän pitää elää tällaisessa epäoikeudenmukaisuuden maailmassa? Miksi media juhlii niitä, jotka seisovat uhrien luiden päällä?
Epäilevän Tuomaan tavoin maailma joutuu kyynisyyden kynsiin. Tuomas vaatii saada merkin. Loogisesti ja järkevästi ajatellen, emme voi uskoa sellaiseen mitä emme näe: mistä ei ole todisteita, mikä on vaan tyhjää puhetta ja lupauksia. Epäilijä jää katsomaan tämän maailman valtiaita ja tulee toivottomaksi. Kuinka taloudellinen riisto, yksinvaltius ja häikäilemätön vallankäyttö voidaan voittaa? Kun alamme ajatella negatiivisesti, kuinka käy uskollemme Ylösnousseeseen Herraan? Unohdamme Hänen opettanee Tuomaalle, kuinka ylösnousemus on kaiken ahdistuksen keskelläkin voimakkaampi kuin epäilyksemme, tämän maailman valtiaat ja heidän väkivaltansa, epäoikeudenmukaisuus ja ääriliikkeiden painostus. Kolmiyhteinen Jumala on sanonut: ”Uudeksi minä teen kaiken.” (Ilm 21:5). Jeesus voi muutta historian kulun tavalla, jota emme osaa odottaa.
Osallisina ylösnousemukseen ja Jumalan valtakuntaan, otamme vastaan Pääsiäisen lupauksen rauhasta. Ylösnoussut Vapahtaja lupaa myös palestiinalaisille ja israelilaisille: ”Rauha teille.” Vaikka tie oikeudenmukaiseen rauhaan on raskas ja kuoppainen ja sen varrella on paljon tiesulkuja ja tarkastuspisteitä, ylösnousemuksen lupaus herättää meissä uudelleen toivon. Ei ole muuta tietä rauhaan kuin oikeus ja vanhurskaus kansojen kesken – olivatpa poliitikot mitä mieltä tahansa. Minä vain rukoilen, että jonain päivänä palestiinalaiset ja israelilaiset elävät rinnan rauhan ja oikeuden vallitessa, kumpikin omassa valtiossaan, jota kansainväliset oikeudet suojaavat. Unelmoin päivästä, jolloin Jerusalem on kahden maan ja kolmen uskonnon yhteinen kaupunki. Unelmoin päivästä, jolloin ei enää tarvita eristysmuureja turvaamaan rajoja. Me palestiinalaiset odotamme, että meillä on yhtäläinen oikeus tämän maan luonnovaroihin, uskonnollisiin paikkoihin ja kaikkia koskevat demokraattiset oikeudet. Vaikka olisimme epäuskoisia, ei ole muuta tietä. Vaikka se kuulostaisi haihattelulta, uskon että ylösnousemuksen voimassa voi tapahtua se mitä emme osaa odottaa.
Toivottomuuden keskellä on toivoa: Jeesus sanoo meille edelleen: “Rauha teille” ja Tuomas vastaa, “Minun Herrani ja Jumalani.”
Monet eivät enää usko kristinuskon tulevaisuuteen Lähi-Idässä. Tämän maan monimutkaisesta tilanteesta he tekevät pessimistisiä yleistyksiä. Lähi-Idässä on kuitenkin monta maata, joista jokaisella on oma tarinansa. Lähi-Idän myllerryksen keskelläkin kirkolla edelleen on sanoma ylösnousemuksesta. Sanomansa kanssa se on elintärkeä osa tämän maan ja yhteiskunnan kokonaisuutta. Kirkko kertoo viestä rauhasta, ylösnousseesta Vapahtajasta, siitä mitä tapahtui Jerusalemissa.
Meidän on syytä pitää mielessämme, että kristinusko ei ole koskaan kasvanut hyvinvoinnin vallitessa ja rauhallisissa oloissa. Ylösnousemuksen voima on koettu vaikeuksien, haasteiden, vainon ja vastoinkäymisten keskellä. Sodan, ääriliikkeiden ja itsekkyyden keskellä kirkko voi levollisesti turvata ylösnousseeseen Vapahtajaan,
Lähi-Idän arabikristityt voivat Maria Madgaleenan tavoin nostaa päänsä ja kertoaa sanomaa ylösnousseesta Kristuksesta sen sijaan että huokaisivat ja vuodattaisivat kyyneleitä. Uusi toivo on syntynyt, vapauden kaipuu on ylösnoussut, rauha on ylösnoussut. Emme voi jättää tätä viestiä omaksi tiedoksemme vaan meidän täytyy jakaa se kaikille ympärillämme. Tämä suuri viesti ei katoa vaikka meistä tuntuisi samalta kuin Tuomaasta. Jerusalemista ja ylösnousseelta kuulemme: ”Rauha teille.” Hänen rauhansa on hyvä uutinen kaupungillemme, kirkolle ja kaikelle maailmalle. Älköön meidän sydämemme olko levoton ja epäilevä: Totisesti Hän on ylösnoussut!.
Koptikirkon paavi Teodoros II osallistui Egyptin muftin kanssa vallankumoukseen kesäkuussa, mutta kuuli sitten että useita kirkkoja oli poltettu Egyptissä. Hän ei kuitenkaan vaipunut epätoivoon ja alkanut valittaa. Sen sijaan hän totesi määrätietoisesti: ”Tapahtunut vain rohkaisee meitä olemaan elävänä todistuksena yhteiskunnassamme.” Kun ajattelen hänen hienoa kannanottoaan, näen esimerkin ylösnousemuksen käytännön voimasta. Ylösnousseen rauha ylittää kaiken ymmärryksemme ja sen voimassa voimme elää ja todistaa hänestä omassa elämässämme.
Lähi-Idän arabikristittyjen tehtävä on olla rauhan välikappaleita, sovinnon lähettiläitä, ihmisoikeuksien puolustajia ja rakkauden sanansaattajia. Kutsun kaikki liittymään Lähi-Idän kristittyjen sisarten ja veljien rintamaan kun julistamme Kristuksen rauhaa, joka on sydämissämme. Tänä pääsiäissunnuntaina kehotan kaikkia rukoilemaan sovintoa, oikeudenmukaisuutta, rauhaa ja anteeksiantoa Palestiinaan ja Israeliin. Evankeliumin tähden rukoilkaa poliitikkojen puolesta, että rauhanomainen ratkaisu löydettäisiin Syyriassa. Rukoilkaa Lähi-Idän ja arabikristittyjen puolesta, että hekin saisivat ylösnousemususkon kautta toivon. Kulkekaa kanssamme Emmauksen tiellä sillä meillä kaikilla on yhteinen päämäärä: meidän täytyy olla julistaa ylösnousemusta ja sen voimaa että rauha asuisi kaikkien ihmisten sydämissä. Siksi kuulemme hämmennyksen ja epäilyksen keskellä viestin: ”Rauha teille.” Ja toisen äänen, joka sanoo ”Minun Herrani ja Jumalani!”
Tässä ylösnousemususkossa ja toivossa toivotan teille kaikille hyvää pääsiäistä Jerusalemista. Al-Masih Qam – Hakkan Qam! Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!
Al Masih Qam! Haqan Qam!
Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!
Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!
Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!
المسيح قام حقاً قام
كل عام وأنتم وعائلاتكم بألف خير
Piispa, Tri. Munib Younan
Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilainen kirkko