Maailman sionistiijärjestön (World Zionist Organization) yleiskokous, Maailman sionistikongressi päätyi äänestyksessä kannattamaan Länsirannan juutalaissiirtokuntien rakentamisen jäädyttämistä, hyväksymään kahden valtion ratkaisumallin Palestiinan-Israelin konfliktiin ja vaatimaan Israelin hallitukselta suhteiden paikkaamista Yhdysvaltain hallinnon kanssa. Päätökset synnyttivät oikeistosiiven raivoisia vastalauseita, jotka käytännössä keskeyttivät kongressin työskentelyn. [Maailman sionistijärjestö on perustettu 1897 Baselissa Sveitsissä.]
Kuinka on mahdollista, että antiikkinen unohduksiin jäänyt organisaatio on viime vuosina noussut riehakkaaksi keskustelufoorumiksi koskien Israelin tulevaisuutta juutalaisena demokraattisena valtiona. Ja kuinka kävikään, että minä J streetin* edustajana, Israelin armeijan veteraanina ja politiikkalinjauksista vastaavana varapuheenjohtajana päädyin johtamaan siirtokuntakysymyksiä käsitellyttä komiteaa kongressissa?
Kun J Streetin kokousedustajat saapuivat Israelin ennen kongressin alkua, toivoimme saavamme äänemme kuuluviin 4000 kokousedustajan joukossa. Se mitä koimme kongressissa todistaa kuinka ankara taistelu on edessämme, kun haluamme lopulta pysäyttää siirtokuntien rakentamisen, lopettaa [palestiinalaisalueiden] miehityksen ja saavuttaa kahden valtion ratkaisun.
Toivoimme ja halusimme antaa kongressin historian olla ohjenuoranamme: Ensimmäisen puheenjohtajan Theodor Herzlin johdolla kongressi luotiin, jotta erilaiset sionismin suuntaukset voisivat toisiaan kunnioittaen vaihtaa mielipiteitä, vaikuttaa toisiinsa ja muotoilla sionistisen projektin tulevaisuutta sekä ennen että Israelin valtion perustamisen jälkeen.
Alunperin minua pyydettiin siirtokuntia käsittelevän komitean varapuheenjohtajaksi, mutta tulin valituksi puheenjohtajaksi, kun Avigdor Liebermanin [Israelin oikeistolaisen] puolueen edustaja marssi ulos jouduttuaan kuuntelemaan paljon odotettamaansa moninaisempia näkemyksiä kuin mitä hän ja hänen poliittisen suuntauksensa edustajat olivat valmiita kohtaamaan. Hänen mukanaan poistui joukko samoin ajattelevia.
Huolimatta puheenjohtajan poistumisesta aiheutuneesta epäjärjestyksestä, se mitä seurasi varmasti vastasi Theodor Herzlin toiveita siitä, mitä kongressin pitäisi olla: kokonaisvaltainen ja järkiperäinen keskustelu siitä, miten kansamme unelmaa omasta valtiosta voidaan ja tulisi toteuttaa sen omassa historiallisessa kotimaassa.
Edistykselliset kokousedustajat muodostivat enemmistön miehityksen kannattajien jäätyä vähemistöön. Komitea olisi voinut helposti joutua poliittiseen umpikujaan tekemällä enemmistöpäätöslauselmia, jotka eivät riittävästi huomioi kaikkien osallistujien näkemyksiä. Me valitsimme toisenlaisen tien: halusimme todistaa kongressille, että on mahdollista käydä vakavaa, tosiasioihin perustuvaa ja avointa keskustelu äärettömän kiistanlaisesta asiasta.
Lopulta neljän tunnin keskutelun jälkeen lukuisat komitean jäsenet sekä vasemmalta että oikealta totesivat, että työskentely oli ollut vakavastiottavaa ja reilua.
Seuraavana päivänä, päätöslauselmaehdotukset tuotiin kongressin käsittelyyn. Siellä ehdittiin äänestää ainoastaan kerran siirtokuntakomitean ehdotuksista ennenkuin helvetti pääsi valloilleen.
Kongressi äänesti selkeällä ääntenenemmistöllä 3-1 alla olevasta päätöslauselmasta. Heti sen tultua hyväksytyksi, joukko oikestopuolueiden edustajia ryntäsi lavalle, kieltäytyen pysymästä paikoillaan ja estäen kokouksen jatkamisen demokraattisessa järjestyksessä. He mylvivät "HaTikva" keuhkojensa koko voimalla. Mielestäni he eivät ottaneet huomioon, että juuri hyväksytty päätöslauselma oli paljon lähempänä sionistisen tavoitteen: juutalaisen demokraattisen Israelin valtion turvaamista kuin heidän epädemokraattinen protestinsa.
Tämän jälkeen kaksi vastakkaisia näkemyksiä edustavaa nuorta australialaista astui esiin. He moittivat protestoijia Herzlin periaatteiden loukkaamisesta Meretzin valtuuskunnan johtaja Dror Morag käytti myös puheenvuoron, joka sai seisaaltaan annetut aplodit kongressin vaiennetulta enemmistöltä.
Päätöslauselmatyöryhmä päätti keskeyttää käsittelyn ja siirtää jäljellä olevat ehdotukset käsiteltäväksi myöhemmässä johtoryhmän kokouksessa ( (Vaad haPoel).
Äänestystulos kuitenkin saatiin ja se jäi voimaan. Maailman sionistikongressi siis kannattaa kahden valtion ratkaisua ja siirtokuntien rakentamisen jäädyttämistä sekä vaatii Israelilta suhteiden vakiinnuttamista Yhdysvaltain hallinnon kanssa.
J Street on ylpeä, että se saattoi antaa tukensa ja olla mukana muotoilemassa päätöslauselmia, jotka vastaavat vakaumuksiamme koskien siirtokuntia. Valitettavasti vain yhdestä päätöslauselmasta pystyttiin äänestämään. Osallistumisemme oli rakentavaa kongressin tulevaisuuden kannalta ja onnistuimme nostamaan esiin kahden valtion ratkaisun väistämättömyyden. Valmistelemme osallistumista seuraavaan kongressiin.
Päätöslauselmateksti
Koska Israelin hallituksen suhteet Yhdysvaltojen hallintoon jatkuvasti huononevat samalla kun Israelin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat elintärketä Israelin turvallisuudelle ja koska näiden suhteiden vaalmiminen on erityisen tärkeää, jotta säilytetään lämmin suhde Yhdysvaltojen juutalaisyhteistöön, Sionistikongressi päättää:
- Vaatia Israelin hallitusta vakiinnuttamaan suhteensa Yhdysvaltojen hallitukseen.
- Vaatii Israelin hallitusta toimimaan Benjamin Netanjahun Bar Ilanin puheen hengessä. Tuolloin pääministeri Netanjahu vaati kahden kansan ja kahden valtion synnyttämistä erilleen, jotta Israelin valtion demokraattinen ja sionistinen luonne voidaan säilyttää.
- Kongressi tukee pääministeriä hänen päätöksesään jäädyttää rakentaminen miehitysalueella.
- Sionistikongressi kehottaa pääministeriä jatkamaan näitä toimenpiteitä.