Erityisesti palestiinalaisia on arvosteltu siitä, että koko yhteiskunta on valjastettu ylläpitämään konfliktia ja vihaa Israelia kohtaan Tutkijoiden näkemyksen mukaan Palestiinan koulukirjojen tarkastelu osittain tukee tätä väitettä. Vastaavasti myös Israelissa koulukirjat näyttäisivät pikemminkin pönkittävän ennakkoluuloja kun purkavan niitä. Jos lapsetkin valjastetaan vihan ja katkeruuden välineiksi ovat vallanpitäjät perimmäisten kysymysten äärellä. Näitä kysymyksiä kysyvät muiden muassa rauhan ja ihmisokeusliikkeet. Esimerkiksi Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilainen kirkko taas ponnistelemaan tuottaakseen rauhankasvatuksen oppimateriaaleja.
Palestiinalais-Israelilainen tutkimus- ja tiedotuskeskus (IPCRI) järjesti toukokuun lopussa 2010 seminaarin, jossa joukko tutkijoita analysoi koulukirjojen tilannetta. Koulukasvatuksen kautta luodaan niitä arvoja, joiden perustalle seuraava sukupolvi rakentaa todellsuuttaan, totesi keskuksen johtaja Gerschon Baskin. Hän kommentoi, että nykyisin ongelmana sekä israelilaisissa että palestiinalaisissa oppikirjoissa on pikemminkin se mitä jätetään kertomatta kuin mitä kerrotaan.
Nurit Peled-Elhanan heprealaisesta yliopistosta ja David Yellin opettajankoulutuslaitoksesta oli tutkinut israelilaisia oppikirjoja 1994-2010. Hän Commenting on the findings of a study she completed on Israeli textbooks between 1994 and 2010, Nurit Peled-Elhanan, Hän totesi, että kaikkien Israelin oppikirjojen lähtökohtana on kaksi perusolettamusta: 1) Arabit ovat ansisemiittejä ja vihaavat juutalaisia ja 2) palestiinalaiset ovat demografinen ongelma ja uhka juutalaisvaltion olemassaololle. Palestiinlaiset kuvattiin alhaisina ja kehittymättöminä - orjina, jotka rakastavat orjuuttajiaan. Kuvituksessa kuvattiin perinteisesti pukeutuneita beduiineja ja arabeja kameleiden kanssa ja vältettiin kuvaamasta palestiinalaisia, jotka elävät kaupungeissa. Palestiinan tilanne kuvattiin 'ongelmaksi', jota luonnehtii parhaiten palestiinalaisten terroristien toiminta. Tällä yleistetyllä kuvalla perustellaan ja oikeutetaan Israelin toimintaa palestiinalaisia kohtaan.
Israelin koulukirjaprojektin Vastaava tutkija Yael Teff Seker koulujen rauhankasvatusinstituutista (Institute for Monitoring Peace and Cultural Tolerance in School EducationIMPACT-SE) Seker oli sitä mieltä, että yleistävä kielenkäyttö on vähentynyt tai kokonaan poistunut kirjoista ja että ilahduttavasti siellä kuvataan arvostavasti kulttuuria ja kulttuuri- ja historiallisia henkilöitä. Tässä Peled-Elhananin ja Sekerin tulokset, vaikka perustuivat samaan aineistoon, menivät ristiin. Eroa selittää se, että Seker piti perinteisen kulttuurin esiintymistä myönteisenä, kun taas Peled-Elhanan kritisoi nykyisen yhteiskunnan kuvauksen puutteellisuutta.
IMPACT-SE:n tutkimuspäällikkö Arnon Groiss analysoi palestiinalaisia koulukirjoja todeten, että Mahmoud Abbasin liennytyskauden jälkeen on tapahtunut käänne pahempaan. Groissin analyysin perusteella palestiinalaisissa koulukirjoissa on kolme räikeää ongelmaa: 1) Kirjat suoranaisesti kieltävät Israelin olemassaolon viittaamalla Israelin alueeseen jollakin muulla käsiteellä kuin Israelin valtio, 2) Kirjat esittävät erittäin stereotyyppisen kuvan israelilaisista perustuen sotilaan ja siirtokuntalaisen arkkityyppeihin, 3) kirjat aktiivisesti ruokkivat konfliktin jatkumista kieltäytymällä rajaamasta palestiinalaisten elintilaa Gazaan ja Länsirannalle. Palestiinan opetusministeriön edustaja Saleh Yassin kommentoi tähän, miten Palestiinan voi edellyttää yksipuolisesti määrittelevän omat rajansa. Groissin mielestä palestiinalaisten oppikirjat perustuvat jatkuvan sodan oppiin. Saleh Yassin kiisti tämän ja viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan Palestiinan oppikirjat eivät yllytä vihaan.
Saleh Yassin esitti, että on erittäin tarpeellista jatkaa koulukirjojen analysointia ja kehittämistä, mutta tämän tulisi tapahtua yhtenäisten kriteerien pohjalta esimerkiksi yhteistyössä UNESCOn kanssa, että tarpeettomilta erimielisyyksiltä vältyttäisiin.
Lähde: Schoolbooks and indoctrination. (c) Jews for Justice for Palestinians.
Suomi on 2000-luvulla rahoittanut Palestiinan perusopetuksen kehittämistä ja uusien oppikirjojen laadintaa. Tällöin on huolehdittu siitä, että oppimateriaali on ajantasaista eikä sisällä rasismia ja kiihotusta. Global.finland
Nurit Peled-Elhanan heprealaisesta yliopistosta ja David Yellin opettajankoulutuslaitoksesta oli tutkinut israelilaisia oppikirjoja 1994-2010. Hän Commenting on the findings of a study she completed on Israeli textbooks between 1994 and 2010, Nurit Peled-Elhanan, Hän totesi, että kaikkien Israelin oppikirjojen lähtökohtana on kaksi perusolettamusta: 1) Arabit ovat ansisemiittejä ja vihaavat juutalaisia ja 2) palestiinalaiset ovat demografinen ongelma ja uhka juutalaisvaltion olemassaololle. Palestiinlaiset kuvattiin alhaisina ja kehittymättöminä - orjina, jotka rakastavat orjuuttajiaan. Kuvituksessa kuvattiin perinteisesti pukeutuneita beduiineja ja arabeja kameleiden kanssa ja vältettiin kuvaamasta palestiinalaisia, jotka elävät kaupungeissa. Palestiinan tilanne kuvattiin 'ongelmaksi', jota luonnehtii parhaiten palestiinalaisten terroristien toiminta. Tällä yleistetyllä kuvalla perustellaan ja oikeutetaan Israelin toimintaa palestiinalaisia kohtaan.
Israelin koulukirjaprojektin Vastaava tutkija Yael Teff Seker koulujen rauhankasvatusinstituutista (Institute for Monitoring Peace and Cultural Tolerance in School EducationIMPACT-SE) Seker oli sitä mieltä, että yleistävä kielenkäyttö on vähentynyt tai kokonaan poistunut kirjoista ja että ilahduttavasti siellä kuvataan arvostavasti kulttuuria ja kulttuuri- ja historiallisia henkilöitä. Tässä Peled-Elhananin ja Sekerin tulokset, vaikka perustuivat samaan aineistoon, menivät ristiin. Eroa selittää se, että Seker piti perinteisen kulttuurin esiintymistä myönteisenä, kun taas Peled-Elhanan kritisoi nykyisen yhteiskunnan kuvauksen puutteellisuutta.
IMPACT-SE:n tutkimuspäällikkö Arnon Groiss analysoi palestiinalaisia koulukirjoja todeten, että Mahmoud Abbasin liennytyskauden jälkeen on tapahtunut käänne pahempaan. Groissin analyysin perusteella palestiinalaisissa koulukirjoissa on kolme räikeää ongelmaa: 1) Kirjat suoranaisesti kieltävät Israelin olemassaolon viittaamalla Israelin alueeseen jollakin muulla käsiteellä kuin Israelin valtio, 2) Kirjat esittävät erittäin stereotyyppisen kuvan israelilaisista perustuen sotilaan ja siirtokuntalaisen arkkityyppeihin, 3) kirjat aktiivisesti ruokkivat konfliktin jatkumista kieltäytymällä rajaamasta palestiinalaisten elintilaa Gazaan ja Länsirannalle. Palestiinan opetusministeriön edustaja Saleh Yassin kommentoi tähän, miten Palestiinan voi edellyttää yksipuolisesti määrittelevän omat rajansa. Groissin mielestä palestiinalaisten oppikirjat perustuvat jatkuvan sodan oppiin. Saleh Yassin kiisti tämän ja viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan Palestiinan oppikirjat eivät yllytä vihaan.
Saleh Yassin esitti, että on erittäin tarpeellista jatkaa koulukirjojen analysointia ja kehittämistä, mutta tämän tulisi tapahtua yhtenäisten kriteerien pohjalta esimerkiksi yhteistyössä UNESCOn kanssa, että tarpeettomilta erimielisyyksiltä vältyttäisiin.
Lähde: Schoolbooks and indoctrination. (c) Jews for Justice for Palestinians.
Suomi on 2000-luvulla rahoittanut Palestiinan perusopetuksen kehittämistä ja uusien oppikirjojen laadintaa. Tällöin on huolehdittu siitä, että oppimateriaali on ajantasaista eikä sisällä rasismia ja kiihotusta. Global.finland
RSS Feed
