Kuva: Jordanian ja Pyhän Maan Evankelisluterilainen kirkko. www.elcjhl.org
Joulutervehdys 2021 | piispa Tri Munib A. Younan | munib.younan@icloud.com
“Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän.” (1 Joh. 4:9)
Jouluna juhlimme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymää. Joulu tunnetaan myös rauhan juhlana, koska Jeesus kuninkaiden kuningas ja herrojen herra on myös Rauhan Ruhtinas. Hän syntyi Palestiinan tallissa ja laskettiin lepäämään yksinkertaiseen seimeen. Ei ole ihme että Jumalan enkelit täyttivät Betlehemin taivaan laulaen: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” (Luuk. 2:14).
Johannes kirjeessään kommentoi tätä ihmeellistä syntymää. Hän pitää joulua rakkauden juhlana, koska ”Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme” (1 Joh 4:9). Kirjeensä neljännessä luvussa Johannes kehottaa uskovia elämään Jumalan rakkauden läsnäoloa. Onhan Jumalan ilmoitus Betlehemissä syntyneen vauvan kautta vahva merkkiä siitä Jumalan todellinen olemus on rakkaus. Siksi Johannes kirjoittaa että “Jumala on rakkaus.”
Johanneksen vakuutus ”Jumala on rakkaus”, on haaste lukijoilleen. Näyttää siltä, että hänen kuulijansa olivat yllättyneitä tällaisesta uudesta opetuksesta. Monet uskoivat että Jumala on eristäytynyt ja kaukainen. Joidenkin mielestä heprealaisissa kirjoituksissa ilmoitettu Jumala oli ankara. Opetus jossa Jumala kuvataan tuomariksi, hallitsijaksi, kuninkaaksi tai lakien säätäjäksi, luo mielikuvan että Jumalaa pitää pelätä. Johannes kuitenkin haastaa kuulijansa ennen ja nykyisin väittämällä, että Jumalan todellinen olemus on rakkaus. Todisteena tästä on meille joulun hyvä sanoma: Jumala lähetti Poikansa maailmaan meitä pelastamaan ja antamaan meille arvokkaan ja yltäkylläisen elämän, sillä ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. (Joh. 3:16).
Uskonpuhdistaja Jean Calvin kirjoittaa Jumalan rakkaudesta näin: ”Jos kysytään, miksi maailman on luotu ja miksi ihminen on pantu sitä omistamaan ja hallitsemaan, miksi elämäämme varjellaan ja saamme nauttia lukemattomista siunauksista, miksi meille on annettu valo ja ymmärrys, ei ole muuta selitystä kuin Jumalan yksipuolinen rakkaus. Kristuksen syntymä on Kristuksen syntymä on loistava ja ainutlaatuinen todiste jumalallisesta rakkaudesta meitä kohtaan. Missä tahansa katsommekin Häneen, Jeesus vahvistaa meille täysin, että Jumala on rakkaus.”
Kun pohdin Kristuksessa ilmestynyttä Jumalan rakkautta, kysyn myös: ”Miten tämä rakkaus heijastuu maailmassamme? Heijastammeko kristittyinä tätä rakkautta kirkoissamme ja yhteisöissämme? Onko joulusta tullut vain yksi kulttuurinen juhla vai syntyykö Rauhan Ruhtinas todellisuudeksi meidän sydämiemme, kotiemme, kirkkomme ja yhteisöjemme seimeen?”
Joulu on varmasti ilon, jakamisen ja yhdessäolon aika. Mutta se on myös aika, jolloin meidät heikot syntiset kutsutaan kokemaan Jumalan rakkaus Jeesuksessa Kristuksessa? Silloin saamme jälleen vastaanottaa elämän lahjan; arvokkaan ja yltäkylläisen elämän, jonka antaa sydämissämme uudelleen syntynyt Jumalan rakkaus.
Paavi Franciscus, vieraillessaan Kyproksella ja Kreetassa joulukuun 2021 alkupuolella, ilmaisi huolensa maahanmuuttajien kohtalosta. Hänen mielestään Eurooppa kohtelee pakolaisia itsekkäästi sulkiessaan rajansa. Mielestäni vastuu on laajempi ja koskee monia maailman maita, jotka ovat panneet kansalliset intressinsä oikeuden ja ihmisarvon edelle. Profeetta Jesaja varoittaa: Näin oikeus on työnnetty syrjään ja vanhurskaus on jäänyt kauas, näin totuus poljetaan tomuun torilla eikä rehellisyydelle ole täällä sijaa. Totuus on kaikonnut kauas. Joka varoo tekemästä pahaa, joutuu itse ryöstäjän uhriksi. Kaiken tämän Herra näki, ja se oli hänen silmissään paha: maassa ei vallinnut oikeus. (Jes. 59:14-15). Kun omanvoitonpyynti rehottaa ja oikeudenmukaisuus puuttuu, emme voi nähdä Jumalan rakkautta maan päällä täydessä voimassaan.
Ei ole ihme, että kuluneena vuonna olemme kuulleet sodista ja sodan uhkista. Oikeudenmukaisuus sijaan sovelletaan kaksoisstandardeja ja ahneus ja vallanhimo syrjäyttävät rakkauden. Totuus ja oikeamielisyys ovat Jumalan rakkauden hedelmiä. Ne kukoistavat tässä rikkinäisessä maailmassa vain silloin kun keskellemme jo syntynyt Jumalan rakkaus saa tilaa sydämissämme ja sitä kautta yhteisöissämme ja niiden toiminnassa. Siksi Tri Martin Luther King sanoi: ”Epäoikeudenmukaisuus uhkaa oikeamielisyyttä kaikkialla.
Kaksi vuotta sitten, covid-19 pandemian leviäminen maailmaan muistutti meitä yhteisestä ihmisyydestä. Se herätti huolen ja myötätunnon toinen toisistamme. Kuitenkin, heti kun tutkijat saivat kehitettyä rokotteen, tuntui kuin olisimme uudelleen unohtaneet että olemme riippuvaisia toisistamme. Pohjoisessa 60 % ihmisistä on rokotettu. Eteläisissä maissa vain 8 % on saanut elämää suojaavan rokotteen. Tämä kertoo, kuinka heikko tietoisuutemme yhteisestä ihmisyydestä todellisuudessa on. Rokotteita köyhiin maihin toimittavat COVAX-ohjelma on esimerkki Jumalan rakkauden toiminnasta käytännössä. Kristittyinä tehtävämme on todistaa Jumalan rakkaudesta – ei ainoastaan koskien koronapandemiaa – vaan taistelussa epäoikeudenmukaisuutta ja epätasa-arvoa ja sortoa vastaan maailmassa.
Paavi Franciscus on sanonut: “Välinpitämättömyys on tappavaa.” Kun osallistun toimistostani Jerusalemissa moniin Zoom-kokouksiin maailman johtajien kanssa, minulle tulee yhä selvemmäksi, että maailma suhtautuu pääsääntöisesti välinpitämättömästi meidän ponnisteluihimme rauhan saamiseksi Palestiinan ja Israelin välille. Ehkäpä johtajat ovat turhautuneet, kun eivät näe muutosta. Ehkä heidän oman maansa sisäiset ongelmat, valtataistelut ja kansalliset intressit nousevat etusijalle. Tuntuu tosiaan että, Palestiinan ja Israelin konfliktissa on tultu umpikujaan. Väkivalta ja miehitystoimenpiteet lisääntyvät. Kaikkialla tässä maassa vallitsee kärsimys, tuska ja turhautuneisuus. Miksi maailma niin kevyesti sivuuttaa meidän kärsimyksemme? Meidän palestiinalaisten näkökulmasta näyttää todella siltä että välinpitämättömyys on tappavaa. Omantunnon ihmisten ääni konfliktin kummallakin puolella on pieni ja hiljainen, mutta herkeämättä he toivovat ja odottavat että välinpitämättömyys väistyy ja että lopulta näkisimme oikeudenmukaisen ratkaisun konfliktiin.
Tänä jouluna unelmani on että palestiinalaiset yhdistyvät ja luopuvat turhista jakolinjoistaan. Toivon sen päivän lähestyvän, jolloin Israelin miehitys maassamme päättyy. Unelmoin että kaksi kansaa saa elää omissa valtioissaan rauhassa tasa-arvoisina, sovinnon ja oikeudenmukaisuuden vallitessa. Jouluna maailmalle ilmestynyt Jumalan rakkaus vaatii että emme ole kiinnostuneita vain omasta turvallisuudestamme, vaan myös lähimmäistemme ja naapureidemme ja koko maailman kansojen hyvinvoinnista.
Uskonpuhdistaja Martti Luther kirjoitti: “Usko ottaa vastaan Kristuksen hyvät teot ja antaa rakkaudessa lähimmäiselle.” Tämä tarkoittaa, että kun Jumalan rakkaus on tuonut rauhan maailmaan, niin Jumala Kristuksessa haastaa meidät elämään tämän rakkauden hengessä maailmassa. Profeetta Miika muistutti: “Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen.” (Miik 6:8).
Antakoon Betlehemin lapsi jossa Jumalan rakkaus ilmentyy meille voimaa olla tänä jouluna rauhan, rakkauden ja oikeuden välikappaleita.
Toivotan kaikille hyvää joulua ja siunattua uutta vuotta totuuden, oikeuden, rakkauden ja rauhaa merkeissä.
“Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän.” (1 Joh. 4:9)
Jouluna juhlimme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymää. Joulu tunnetaan myös rauhan juhlana, koska Jeesus kuninkaiden kuningas ja herrojen herra on myös Rauhan Ruhtinas. Hän syntyi Palestiinan tallissa ja laskettiin lepäämään yksinkertaiseen seimeen. Ei ole ihme että Jumalan enkelit täyttivät Betlehemin taivaan laulaen: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” (Luuk. 2:14).
Johannes kirjeessään kommentoi tätä ihmeellistä syntymää. Hän pitää joulua rakkauden juhlana, koska ”Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme” (1 Joh 4:9). Kirjeensä neljännessä luvussa Johannes kehottaa uskovia elämään Jumalan rakkauden läsnäoloa. Onhan Jumalan ilmoitus Betlehemissä syntyneen vauvan kautta vahva merkkiä siitä Jumalan todellinen olemus on rakkaus. Siksi Johannes kirjoittaa että “Jumala on rakkaus.”
Johanneksen vakuutus ”Jumala on rakkaus”, on haaste lukijoilleen. Näyttää siltä, että hänen kuulijansa olivat yllättyneitä tällaisesta uudesta opetuksesta. Monet uskoivat että Jumala on eristäytynyt ja kaukainen. Joidenkin mielestä heprealaisissa kirjoituksissa ilmoitettu Jumala oli ankara. Opetus jossa Jumala kuvataan tuomariksi, hallitsijaksi, kuninkaaksi tai lakien säätäjäksi, luo mielikuvan että Jumalaa pitää pelätä. Johannes kuitenkin haastaa kuulijansa ennen ja nykyisin väittämällä, että Jumalan todellinen olemus on rakkaus. Todisteena tästä on meille joulun hyvä sanoma: Jumala lähetti Poikansa maailmaan meitä pelastamaan ja antamaan meille arvokkaan ja yltäkylläisen elämän, sillä ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. (Joh. 3:16).
Uskonpuhdistaja Jean Calvin kirjoittaa Jumalan rakkaudesta näin: ”Jos kysytään, miksi maailman on luotu ja miksi ihminen on pantu sitä omistamaan ja hallitsemaan, miksi elämäämme varjellaan ja saamme nauttia lukemattomista siunauksista, miksi meille on annettu valo ja ymmärrys, ei ole muuta selitystä kuin Jumalan yksipuolinen rakkaus. Kristuksen syntymä on Kristuksen syntymä on loistava ja ainutlaatuinen todiste jumalallisesta rakkaudesta meitä kohtaan. Missä tahansa katsommekin Häneen, Jeesus vahvistaa meille täysin, että Jumala on rakkaus.”
Kun pohdin Kristuksessa ilmestynyttä Jumalan rakkautta, kysyn myös: ”Miten tämä rakkaus heijastuu maailmassamme? Heijastammeko kristittyinä tätä rakkautta kirkoissamme ja yhteisöissämme? Onko joulusta tullut vain yksi kulttuurinen juhla vai syntyykö Rauhan Ruhtinas todellisuudeksi meidän sydämiemme, kotiemme, kirkkomme ja yhteisöjemme seimeen?”
Joulu on varmasti ilon, jakamisen ja yhdessäolon aika. Mutta se on myös aika, jolloin meidät heikot syntiset kutsutaan kokemaan Jumalan rakkaus Jeesuksessa Kristuksessa? Silloin saamme jälleen vastaanottaa elämän lahjan; arvokkaan ja yltäkylläisen elämän, jonka antaa sydämissämme uudelleen syntynyt Jumalan rakkaus.
Paavi Franciscus, vieraillessaan Kyproksella ja Kreetassa joulukuun 2021 alkupuolella, ilmaisi huolensa maahanmuuttajien kohtalosta. Hänen mielestään Eurooppa kohtelee pakolaisia itsekkäästi sulkiessaan rajansa. Mielestäni vastuu on laajempi ja koskee monia maailman maita, jotka ovat panneet kansalliset intressinsä oikeuden ja ihmisarvon edelle. Profeetta Jesaja varoittaa: Näin oikeus on työnnetty syrjään ja vanhurskaus on jäänyt kauas, näin totuus poljetaan tomuun torilla eikä rehellisyydelle ole täällä sijaa. Totuus on kaikonnut kauas. Joka varoo tekemästä pahaa, joutuu itse ryöstäjän uhriksi. Kaiken tämän Herra näki, ja se oli hänen silmissään paha: maassa ei vallinnut oikeus. (Jes. 59:14-15). Kun omanvoitonpyynti rehottaa ja oikeudenmukaisuus puuttuu, emme voi nähdä Jumalan rakkautta maan päällä täydessä voimassaan.
Ei ole ihme, että kuluneena vuonna olemme kuulleet sodista ja sodan uhkista. Oikeudenmukaisuus sijaan sovelletaan kaksoisstandardeja ja ahneus ja vallanhimo syrjäyttävät rakkauden. Totuus ja oikeamielisyys ovat Jumalan rakkauden hedelmiä. Ne kukoistavat tässä rikkinäisessä maailmassa vain silloin kun keskellemme jo syntynyt Jumalan rakkaus saa tilaa sydämissämme ja sitä kautta yhteisöissämme ja niiden toiminnassa. Siksi Tri Martin Luther King sanoi: ”Epäoikeudenmukaisuus uhkaa oikeamielisyyttä kaikkialla.
Kaksi vuotta sitten, covid-19 pandemian leviäminen maailmaan muistutti meitä yhteisestä ihmisyydestä. Se herätti huolen ja myötätunnon toinen toisistamme. Kuitenkin, heti kun tutkijat saivat kehitettyä rokotteen, tuntui kuin olisimme uudelleen unohtaneet että olemme riippuvaisia toisistamme. Pohjoisessa 60 % ihmisistä on rokotettu. Eteläisissä maissa vain 8 % on saanut elämää suojaavan rokotteen. Tämä kertoo, kuinka heikko tietoisuutemme yhteisestä ihmisyydestä todellisuudessa on. Rokotteita köyhiin maihin toimittavat COVAX-ohjelma on esimerkki Jumalan rakkauden toiminnasta käytännössä. Kristittyinä tehtävämme on todistaa Jumalan rakkaudesta – ei ainoastaan koskien koronapandemiaa – vaan taistelussa epäoikeudenmukaisuutta ja epätasa-arvoa ja sortoa vastaan maailmassa.
Paavi Franciscus on sanonut: “Välinpitämättömyys on tappavaa.” Kun osallistun toimistostani Jerusalemissa moniin Zoom-kokouksiin maailman johtajien kanssa, minulle tulee yhä selvemmäksi, että maailma suhtautuu pääsääntöisesti välinpitämättömästi meidän ponnisteluihimme rauhan saamiseksi Palestiinan ja Israelin välille. Ehkäpä johtajat ovat turhautuneet, kun eivät näe muutosta. Ehkä heidän oman maansa sisäiset ongelmat, valtataistelut ja kansalliset intressit nousevat etusijalle. Tuntuu tosiaan että, Palestiinan ja Israelin konfliktissa on tultu umpikujaan. Väkivalta ja miehitystoimenpiteet lisääntyvät. Kaikkialla tässä maassa vallitsee kärsimys, tuska ja turhautuneisuus. Miksi maailma niin kevyesti sivuuttaa meidän kärsimyksemme? Meidän palestiinalaisten näkökulmasta näyttää todella siltä että välinpitämättömyys on tappavaa. Omantunnon ihmisten ääni konfliktin kummallakin puolella on pieni ja hiljainen, mutta herkeämättä he toivovat ja odottavat että välinpitämättömyys väistyy ja että lopulta näkisimme oikeudenmukaisen ratkaisun konfliktiin.
Tänä jouluna unelmani on että palestiinalaiset yhdistyvät ja luopuvat turhista jakolinjoistaan. Toivon sen päivän lähestyvän, jolloin Israelin miehitys maassamme päättyy. Unelmoin että kaksi kansaa saa elää omissa valtioissaan rauhassa tasa-arvoisina, sovinnon ja oikeudenmukaisuuden vallitessa. Jouluna maailmalle ilmestynyt Jumalan rakkaus vaatii että emme ole kiinnostuneita vain omasta turvallisuudestamme, vaan myös lähimmäistemme ja naapureidemme ja koko maailman kansojen hyvinvoinnista.
Uskonpuhdistaja Martti Luther kirjoitti: “Usko ottaa vastaan Kristuksen hyvät teot ja antaa rakkaudessa lähimmäiselle.” Tämä tarkoittaa, että kun Jumalan rakkaus on tuonut rauhan maailmaan, niin Jumala Kristuksessa haastaa meidät elämään tämän rakkauden hengessä maailmassa. Profeetta Miika muistutti: “Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen.” (Miik 6:8).
Antakoon Betlehemin lapsi jossa Jumalan rakkaus ilmentyy meille voimaa olla tänä jouluna rauhan, rakkauden ja oikeuden välikappaleita.
Toivotan kaikille hyvää joulua ja siunattua uutta vuotta totuuden, oikeuden, rakkauden ja rauhaa merkeissä.
RSS Feed
