Israelin sisäministeriö on jättänyt myöntämättä oleskeluluvan anglikaanisen kirkon piispalle Jerusalemissa. Anglikaanipiispa Suheil Dawani oleskelee nyt Jerusalemissa ilman voimassaolevaa oleskelulupaa. Israel kieltäytyy myöntämästä lupaa huolimatta anglikaanikirkon protesteista ja ertyisesti Yhdysvaltojen episkopaalikirkon arvostelusta.
Anglikaanikirkon piispa Jerusalemissa on Nablusista kotoisin oleva Sheil Dawani. Israelin kieltäydyttyä myöntämästä viisumia, piispa on Israelin hallinnon näkökulmasta Jerusalemissa laittomasti oleskeleva ulkomaalainen. Piispa työpaikka Anglikaanien katedraali ja kirkon toimistot ovat Jerusalemissa. Oleskellessaan Jerusalemissa ilman viisumia/oleskelulupaa, Dawani voidaan periaatteessa milloin tahansa pidättää ja karkottaa maasta. Käynnissä on muutoksenhaku hallinto-oikeudesta.
Piispa Dawani on kotoisin Pyhästä Maasta (Palestiinasta) ja on viettänyt siellä koko elämänsä ja tehnyt työuransa kotimaassaan. Hänelle ei kuitenkaan Israelin säädösten mukaan voida myöntää oleskelulupaa tai Israelin kansalaisuutta koska hän on syntyisin Nablusista Länsirannalta. Länsiranta on ollut Israelin miehittämä vuodesta 1967, mutta sitä ei ole liitetty Israeliin. Itä-Jerusalemin, missä anglikaanikirkon katedraali ja hiippakunnan hallinto sijaitsevat, miehitettiin samaan aikaan, mutta Israelin on yksipuolisesti alueisiinsa katsoo sen kuuluvan osaksi Israelia. Yksikään maailman valtio ei ole tunnustanut alueliitosta.
Näistä syistä Israel pitää piispa Dawania ulkomaalaisena, joka voi ainoastaan vierailla erityisluvalla, mutta ei asua Itä-Jerusalemissa. Erikoisluvan myöntäminen on Israelin viranomaisten vapaassa harkinnassa. Israel pitää myös kaupungin alkuperäisiä palestiinalaisia ja heidän jälkeläisiään ulkomaalaisina, joiden oleskelu kaupungissa perustuu ainoastaan Israelin myöntämään oleskelulupaan.
Piispa Dawani on jäänyt virkapaikalleen Jerusalemiin ilman lupaa. Tämän johdosta hänet voidaan milloin tahansa pidättää, haastaa oikeuteen laittomasta oleskelusta Israelissa ja tuomita vankilaan tai karkottaa Jerusalemista.
Tilanne on suuri huolenaihe Pyhän Maan kirkoille. Kirkot Pyhässä Maassa toimivat maailmanlaajuisten uskonyhteisöjensä edustajina ja siksi suuri osa niiden papistosta ja muusta henkilökunnasta Jerusalemissa tulee Israelin ulkopuolelta. Israel ei myönnä heille kansalaisuutta tai edes oleskelulupaa pidemmäksi aikaa kuin yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi kerrallaan hallinnon harkinnan mukaan.
Katolinen kirkko on käynyt Israelin hallituksen kanssa pitkiä neuvotteluja viisumien ja oleskelulupien saamisesta katoliselle papistolle. Se on ollut Vatikaanin ja Israelin valtion välisissä suhteissa keskeisimpiä kysymyksiä siitä asti kun diplomaattisuhteet solmittiin vuonna 1992. Vielä asiaan ei ole löytynyt ratkaisua. Kirkot seuraavat tarkasti anglikaanipiispan kohtaloa.
Piispa on nyt tehnyt vetoomuksen Israelin hallinto-oikeuteen, mutta oikeuskäsittelyn lopputulos on epävarma. Hallituksella on Israelissa oikeus myöntää tai olla myöntämättä oleskelulupa eikä sillä ole velvollisuutta perustella ratkaisua. Joidenkin mielestä vetoomus oikeuteen on virhe, koska hallinto-oikeuden kielteinen päätös vahvistaisi hallituksen omaksuman linjan. Monien mielestä parempi tapa vaikuttaa olisi pyrkiä nostamaan tapaus julkisuuteen länsimaisssa vetoamalla uskonnonvapauteen ja luonnolliseen oikeuteen.
Arieh Cohen ps.hadnews.com
Anglikaanikirkon piispa Jerusalemissa on Nablusista kotoisin oleva Sheil Dawani. Israelin kieltäydyttyä myöntämästä viisumia, piispa on Israelin hallinnon näkökulmasta Jerusalemissa laittomasti oleskeleva ulkomaalainen. Piispa työpaikka Anglikaanien katedraali ja kirkon toimistot ovat Jerusalemissa. Oleskellessaan Jerusalemissa ilman viisumia/oleskelulupaa, Dawani voidaan periaatteessa milloin tahansa pidättää ja karkottaa maasta. Käynnissä on muutoksenhaku hallinto-oikeudesta.
Piispa Dawani on kotoisin Pyhästä Maasta (Palestiinasta) ja on viettänyt siellä koko elämänsä ja tehnyt työuransa kotimaassaan. Hänelle ei kuitenkaan Israelin säädösten mukaan voida myöntää oleskelulupaa tai Israelin kansalaisuutta koska hän on syntyisin Nablusista Länsirannalta. Länsiranta on ollut Israelin miehittämä vuodesta 1967, mutta sitä ei ole liitetty Israeliin. Itä-Jerusalemin, missä anglikaanikirkon katedraali ja hiippakunnan hallinto sijaitsevat, miehitettiin samaan aikaan, mutta Israelin on yksipuolisesti alueisiinsa katsoo sen kuuluvan osaksi Israelia. Yksikään maailman valtio ei ole tunnustanut alueliitosta.
Näistä syistä Israel pitää piispa Dawania ulkomaalaisena, joka voi ainoastaan vierailla erityisluvalla, mutta ei asua Itä-Jerusalemissa. Erikoisluvan myöntäminen on Israelin viranomaisten vapaassa harkinnassa. Israel pitää myös kaupungin alkuperäisiä palestiinalaisia ja heidän jälkeläisiään ulkomaalaisina, joiden oleskelu kaupungissa perustuu ainoastaan Israelin myöntämään oleskelulupaan.
Piispa Dawani on jäänyt virkapaikalleen Jerusalemiin ilman lupaa. Tämän johdosta hänet voidaan milloin tahansa pidättää, haastaa oikeuteen laittomasta oleskelusta Israelissa ja tuomita vankilaan tai karkottaa Jerusalemista.
Tilanne on suuri huolenaihe Pyhän Maan kirkoille. Kirkot Pyhässä Maassa toimivat maailmanlaajuisten uskonyhteisöjensä edustajina ja siksi suuri osa niiden papistosta ja muusta henkilökunnasta Jerusalemissa tulee Israelin ulkopuolelta. Israel ei myönnä heille kansalaisuutta tai edes oleskelulupaa pidemmäksi aikaa kuin yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi kerrallaan hallinnon harkinnan mukaan.
Katolinen kirkko on käynyt Israelin hallituksen kanssa pitkiä neuvotteluja viisumien ja oleskelulupien saamisesta katoliselle papistolle. Se on ollut Vatikaanin ja Israelin valtion välisissä suhteissa keskeisimpiä kysymyksiä siitä asti kun diplomaattisuhteet solmittiin vuonna 1992. Vielä asiaan ei ole löytynyt ratkaisua. Kirkot seuraavat tarkasti anglikaanipiispan kohtaloa.
Piispa on nyt tehnyt vetoomuksen Israelin hallinto-oikeuteen, mutta oikeuskäsittelyn lopputulos on epävarma. Hallituksella on Israelissa oikeus myöntää tai olla myöntämättä oleskelulupa eikä sillä ole velvollisuutta perustella ratkaisua. Joidenkin mielestä vetoomus oikeuteen on virhe, koska hallinto-oikeuden kielteinen päätös vahvistaisi hallituksen omaksuman linjan. Monien mielestä parempi tapa vaikuttaa olisi pyrkiä nostamaan tapaus julkisuuteen länsimaisssa vetoamalla uskonnonvapauteen ja luonnolliseen oikeuteen.
Arieh Cohen ps.hadnews.com
RSS Feed
